100 lasissa = 100 vuotta - 100 esinettä

Satavuotisteeman liittyvät hyvin Lumpeenkukat,

koska Aimo Okkolinin syntymästä on kulunut

100 vuotta.

 

Tapio Wirkkalan mahdollisesti puolisonsa

Rut Brykin kanssa yhdessä muotoilema

lintumaljakko vuodelta 1949.

 

Greta-Lisa Jäderholm-Snellmanin

muotoilemia lasiesineitä 1930-luvulta.

Tässä vitriinissä on urheilu-

kilpailujen palkintoesineitä.

 

Näyttelyssä on mukana mitä moninaisimpia tarinoita uudesta Aallosta Gorbatšov-lintuihin, lasintekijöiden taidonnäytteistä bioaktiiviseen lasiin, juomalaseista uniikkeihin taide-esineisiin. Itsenäisyyden juhlavuoden lasiesineinä esitellään Suomen lasimuseon Suomi 100 -muotoilukilpailussa palkitut esineet.

Hehkuvan punaisia Riihimäen Lasin tuotteita.

Lasi on osa suomalaista identiteettiä. Lasi on myös kansainvälisesti tunnetuin osa suomalaista muotoilua. Näyttely kertoo omalla tavallaan historiasta sadan lasiesineen avulla, yksi jokaiselta vuodelta 1917 – 2017. Mukana on tunnettujen muotoilijoidemme töitä, mutta myös tarinaltaan kertojalle merkityksellisiä lasiesineitä. Uusia tarinoita kerätään edelleen ja niitä julkaistaan verkossa. 100 lasissa -näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa.

1920 – 1930 –lukujen lasiesineitä, mm. lila

Elmar Granlundin suunnittelema karahvi.

Jouluinen hiontakoriste Frans Rantasen

Karhulassa hiomassa karahvissa, jonka

hän on antanut vaimolleen lahjaksi

jouluna 1926.

Tarinoita ovat kirjoittaneet mm. monet Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäsenet sekä muut lasinkeräilijät. Tarinat esinekuvineen on julkaistu kirjana ja tarinat on luettavissa näyttelyvitriineissä.

Näyttelyarkkitehti Heikki Viinikainen on saanut ryhmiteltyä hyvin tämän melko sekalaisen otoksen suomalaisen lasivalmistuksen sadan vuoden ajalta.

 

Moni vanha esine on upea sellaisenaankin, mutta arkisestakin esineestä voi tulla merkittävä ja läheinen, jos siihen liittyy hyvä tarina. Tarina voi usein liittyä esim. esineen valmistukseen, sen omistushistoriaan eli provenienssiin tai esineen saamiseen itselle.

 
Näyttely on esillä Suomen lasimuseon suuressa salissa 18.5. – 5.11.2017.

”Gorbatshovin linnut” on tehty kierrätyslasista

Hyvinkään lasivillatehtaalla.

Bioaktiivista lasia lääketieteelliseen käyttöön.

Kumelan lasitehtaan maljakko on ollut

autosuunnistuskilpailun palkintopokaali.

Göran Hongellin suunnittelema pokaali.

Theodor Käpin Hongellin maljakkoon Iittalassa

1947 kaivertama hyttimestari Artturi Löflundin kuva.

P.E. Svinhuvudin 75-vuotispäivän kunniaksi Riihimäen

Lasissa 1936 valmistettuja pystymitaleja, joiden

myynnillä kerättiin varoja Svinhuvud-kodin hyväksi.

Hammas on Timo Sarpanevan ensimmäinen

Iittalassa muotoilema lasiesine.

Etualalla Riihimäen Lasin kirjokoristelasia 1930-luvulta.

 

Arttu Brummerin kuplalasia.

Nanny Stillin uniikkikoru balettitanssia

harrastaneelle 10-vuotiaalle 1956.

Etualalla Kerttu Nurmisen Lukutoukka.