Aarre Putro muotoili nämä
Olli-sarjan esineet Karhulan
suunnittelukilpailuun 1932. Suomalaisen lasin
vuosi-
kirjassa 2016 on julkaistu Igor Herlerin kirjoittama
artikkeli tästä
sarjasta.
|
Tämä Olli-sarjan lasi on
ilmeisesti
kokeilukappale, tällaisen ei tiedetä
olleen tuotannossa.
|
Merikeskus Vellamossa
toimivassa Kymenlaakson museossa avautui viikko sitten upea Karhulan
lasitehtaan historiaa ja tuotantoa esittelevä näyttely.
Karhulan
lasitehdas (1889–2009) oli
yksi Suomen merkittävimmistä lasitehtaista. 1930-luvulla Karhula oli
keskeisessä roolissa, kun suomalainen lasimuotoilu loi oman ilmaisukielensä ja
teki kansainvälisen läpimurtonsa. Taidelasia isompi vaikutus suomalaisten
arkeen oli kuitenkin muilla tuotteilla. Karhula ehti valmistaa yli sadan vuoden
taipaleensa aikana satoja miljoonia lasipakkauksia ja lukuisia muita tuotteita.
Suomen viimeisenä pakkauslasitehtaana se vastasi parikymmentä vuotta yksin alan
tuotannosta maassamme.
Näyttely kertoo tehtaan
tuotannon moninaisuudesta, tekijöiden ammattitaidosta ja lasiteollisuuden
muutoksesta. Esillä on seitsemisensataa lasiesinettä arkisista lasitölkeistä
kuriositeetteihin ja 1930-luvun maailmannäyttelyiden tähtiin. Näyttelyssä
pääsee nauttimaan designista ja arjen estetiikasta, ja myös
keräilijöille upea tilaisuus nähdä kerralla suuri kattaus
esineistöä, joiden kulttuurihistoriallinen merkitys on suuri.
Merikeskus Vellamo on
avoinna ti, to–su 10–17, ke 10–20. Maanantaisin museot ja museokauppa
ovat suljettuja.
Kesällä 26.6.–13.8.2017
Vellamo on avoinna myös maanantaisin: ma–ti, to–su 10–18, ke 10–20.
Näyttelyssä oleviin Karhulan lasitehtaan esineisiin
voi tutustua ennakkoon Finna.fi -palvelussa, joka tuo Suomen
museoiden, kirjastojen ja arkistojen aarteet kaikkien saataville.
Näkymä yhdestä Lasia
kaikille –näyttelyn vitriinistä.
|
Vanhaa kaiverrettua Karhulan
lasia.
|
Puristelasimuottiin
kaiverrettu tehtaan
nimi kopioitui esineeseen massaleimaksi.
|
Göran Hongellin
suunnittelemia kynttilämaljakoita
1950-luvulta. Esineen sivut on muotoiltu
samaan
tapaan kuin GH:n Säde-sarjassa. Tehdas ei kuiten-
kaan markkinoinut näitä
Säde-sarjaan kuuluvina.
|
Takana Rikhard Jungellin
suunnittelema kristallimalja.
Edessä vasemmalla Göran Hongellin New York
–lasistoa
ja oikealla Hongellin kampauspöydän
esineistöä pariisinvärisestä kristallista.
|
”Barcelonan malja no 2”
|
Aino Marstio-Aallon suunnittelemaa
lasia.
|
Yrjö Rosolan Vähän vino –karahvi
laseineen.
|
Vanha ”satsikirja” eli
vihko, johon on kirjattu tiettyyn
tarkoitukseen valmistetun lasimassan
koostumus.
|
Suomen lasimuseon ystävät
ry:n jäsenet tekivät
tutustumismatkan Lasia kaikille –näyttelyyn 20.5.
|
Edessä vasemmalla iso
kristallimalja, jonka on
suunnitellut kaiverruksineen Göran Hongell.
|
Kaiverruskuvioissa on
puunjalostusteollisuuteen liittyviä aiheita.
|
Kaiverrustyön on tehnyt
Toivo Rusko.
|
Suomen lasiteollisuuden
250-vuotisjuhlamaljakko.
|
Ruotsalaisten esikuvien
vaikutus on havaittavissa.
|
Karhulassa valmistettiin
lasia moneen eri käyttötarkoitukseen.
|
Tässä joukossa on varmaan
jokaiselle ainakin joku tuttu lasiesine.
|
Karhulan viinasika.
|
Karhulan maalauskoristeltua
luulasia.
|
Ns. ruokatuntityönä tehty
lampunjalka
on upea lasipuhaltajan taidonnäyte.
|
Lasimuseon ystäviä
tutustumassa näyttelyyn
intendetti Vesa Alénin opastuksella.
|
Karhulan puristelasia.
|
Värikästä Karhulaa.
|
Göran Hongellin
muotoilemia esineitä.
|
Rikhard Jungellin
kristallia.
|
Ruokatuntitöitä on saatu
näyttelyyn kotkalaiskodeista.
|
Ruokatuntitöitä nämäkin.
|
Pullojen valmistus on
ollut kaikilla lasitehtailla merkittävä tulonlähde.
|
Loppuvaiheessa Karhulassa
valmistettiin pulloja ja pakkauslasia.
|
Tapio Wirkkalan Finlandia-pulloja.
|
Tällaisia pulloja tehtiin Finlandia-vodkalle
2009.
|
Lisää kuvateksti |
Karhulan lasitehtaan
viimeisenä työpäivänä
31.12.2009 työntekijät valmistivat tällaisia
surupulloja.
|
Kiinnostaisi tietää lisää noista Karhulan viinasioista. Kuka suunnitellut ja montako niitä lie valmistettu?
VastaaPoistaViinasikoja on valmistettu vuosisatojen ajan eurooppalaisissa lasitehtaissa, joten muotoilija jää tuntemattomaksi. Vellamon näyttelyssä viinasika oli sööläystöiden vitriinissä ja se tarkoittaa esineitä, joita lasinpuhaltajat tekivät omalla ajallaan ammattitaidon osoituksena. Tällaisia esineitä he antoivat usein lahjaksi ja varmaan niillä on käyty myös kauppaa. Viinasikoja on tehty myös tehtaiden tuotteina ainakin Kumelassa ja kauan sitten Nuutajärvellä. Nyt ei ole käytettävissä tietoa siitä, onko Karhulassa joskus olla tuotannossa. Näin ollen myöskään valmistusmäärät eivät ole tiedossa.
PoistaKiitos tiedosta! Oli niin miellyttävän muotoinen tuossa kuvassa, nätti on toki Kumelankin. Sitä en tiennytkään, että myös Nuutajärvellä on myös viinasikoja. Koiria taisivat enemmälti tehdäkin. Löytyyköhän kuvia Nuutajärven possuista?
VastaaPoistaMeni koirat ja siat sekaisin, pahoittelen. Sikoja ja paljon muitakin eläinhahmoisia karahveja esitellään Andy McConnelin mainiossa suurteoksessa The Decanter sivuilla 350 - 351. Vanhimmat noista esineistä ovat 1500-luvulta.
Poista