sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Lasia kaikille – Karhula 1889 – 2009


Aarre Putro muotoili nämä Olli-sarjan esineet Karhulan
suunnittelukilpailuun 1932. Suomalaisen lasin vuosi-
kirjassa 2016 on julkaistu Igor Herlerin kirjoittama
artikkeli tästä sarjasta.

Tämä Olli-sarjan lasi on ilmeisesti
kokeilukappale, tällaisen ei tiedetä
olleen tuotannossa.
 
 
Merikeskus Vellamossa toimivassa Kymenlaakson museossa avautui viikko sitten upea Karhulan lasitehtaan historiaa ja tuotantoa esittelevä näyttely.

Karhulan lasitehdas (1889–2009) oli yksi Suomen merkittävimmistä lasitehtaista. 1930-luvulla Karhula oli keskeisessä roolissa, kun suomalainen lasimuotoilu loi oman ilmaisukielensä ja teki kansainvälisen läpimurtonsa. Taidelasia isompi vaikutus suomalaisten arkeen oli kuitenkin muilla tuotteilla. Karhula ehti valmistaa yli sadan vuoden taipaleensa aikana satoja miljoonia lasipakkauksia ja lukuisia muita tuotteita. Suomen viimeisenä pakkauslasitehtaana se vastasi parikymmentä vuotta yksin alan tuotannosta maassamme.

Näyttely kertoo tehtaan tuotannon moninaisuudesta, tekijöiden ammattitaidosta ja lasiteollisuuden muutoksesta. Esillä on seitsemisensataa lasiesinettä arkisista lasitölkeistä kuriositeetteihin ja 1930-luvun maailmannäyttelyiden tähtiin. Näyttelyssä pääsee nauttimaan designista ja arjen estetiikasta, ja myös keräilijöille upea tilaisuus nähdä kerralla suuri kattaus esineistöä, joiden kulttuurihistoriallinen merkitys on suuri.

Merikeskus Vellamo on avoinna ti, to–su 10–17, ke 10–20. Maanantaisin museot ja museokauppa ovat suljettuja.

Kesällä 26.6.–13.8.2017 Vellamo on avoinna myös maanantaisin: ma–ti, to–su 10–18, ke 10–20.

Näyttelyssä oleviin Karhulan lasitehtaan esineisiin voi tutustua ennakkoon Finna.fi -palvelussa, joka tuo Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aarteet kaikkien saataville.
 

Näkymä yhdestä Lasia kaikille –näyttelyn vitriinistä.

Vanhaa kaiverrettua Karhulan lasia.


Puristelasimuottiin kaiverrettu tehtaan
nimi kopioitui esineeseen massaleimaksi.

Göran Hongellin suunnittelemia kynttilämaljakoita
1950-luvulta. Esineen sivut on muotoiltu samaan
tapaan kuin GH:n Säde-sarjassa. Tehdas ei kuiten-
kaan markkinoinut näitä Säde-sarjaan kuuluvina.

Takana Rikhard Jungellin suunnittelema kristallimalja.
Edessä vasemmalla Göran Hongellin New York
–lasistoa ja oikealla Hongellin kampauspöydän
esineistöä pariisinvärisestä kristallista.

Gunnel Nyman suunnitteli Karhulalle 1935 – 1937.
Nyman suunnitteli uransa aikana myös Riihimäen,
Iittalan ja Nuutajärven lasitehtaille taide- ja käyttölasia.
Lisäksi hän suunnitteli valaisinlasia Taito/Kauklahdelle.

”Barcelonan malja no 2”


Aino Marstio-Aallon suunnittelemaa lasia.

Yrjö Rosolan Vähän vino –karahvi laseineen.


Vanha ”satsikirja” eli vihko, johon on kirjattu tiettyyn
tarkoitukseen valmistetun lasimassan koostumus.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäsenet tekivät
tutustumismatkan Lasia kaikille –näyttelyyn 20.5.
 
Karhulan lasitehtaalla oli oma lasimuseo
vuosina 1964 – 1989. Museonhoitajana
toimi Inkeri Nyholm vuodesta 1975 alkaen.
Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2015 on
julkaistu Viivi Alajuuman kirjoittama
Karhulan lasimuseon historiikki.

Edessä vasemmalla iso kristallimalja, jonka on
suunnitellut kaiverruksineen Göran Hongell.

Kaiverruskuvioissa on puunjalostusteollisuuteen liittyviä aiheita.

Kaiverrustyön on tehnyt Toivo Rusko.

Suomen lasiteollisuuden 250-vuotisjuhlamaljakko.

Maljakon on mahdollisesti suunnitellut arkkitehti
Karl Lindahl, joka suunnittelu Karhulan lasitehtaalle
malleja vuosina 1924 – 1930. Keskeneräiseksi
jääneen kaiverrustyön on tehnyt tshekkiläinen
kaivertaja Knöspel vuonna 1936.  

Ruotsalaisten esikuvien vaikutus on havaittavissa.
 

Eero-lasisto sai nimensä Alkon silloisen pääjohtajan
Eero O. Erkolta, jonka aloitteesta suunniteltiin lasisto,
joka tuo eri viinilajien ominaisuudet hyvin esiin. Se
tilattiin Alkon maistajien käyttöön, mutta myytiin
muillekin. Valmistus alkoi Karhulassa kieltolain
kumoamisen jälkeen ja jatkui myöhemmin Iittalassa
vuoteen 1966 asti. Alkon myymälät avautuivat
kieltolain jälkeen 5.4.32 klo 10.

Karhulassa valmistettiin lasia moneen eri käyttötarkoitukseen.

Tässä joukossa on varmaan jokaiselle ainakin joku tuttu lasiesine.



Karhulan viinasika.

Karhulan maalauskoristeltua luulasia.

Ns. ruokatuntityönä tehty lampunjalka
on upea lasipuhaltajan taidonnäyte.

Lasimuseon ystäviä tutustumassa näyttelyyn
intendetti Vesa Alénin opastuksella.

Karhulan puristelasia.

Väinö Paasosen suunnittelemaa mehupakkausta
ja sinappilaseja käytettiin yleisesti 1960-luvulla
mehukannuna ja laseina. Takavuosina sarjaa
kaupattiin aika usein Tapio Wirkkalan tai Kaj
Franckin muotoilemana, mutta nyttemmin tieto
oikeasta tekijästä on levinnyt aika hyvin.
Edessä on samaa tyyliä olevat hillopurkit.

Värikästä Karhulaa.

Göran Hongellin muotoilemia esineitä.




 
 


Rikhard Jungellin kristallia.
 
Ruokatuntitöitä on saatu näyttelyyn kotkalaiskodeista.

Ruokatuntitöitä nämäkin.
 
 
Pullojen valmistus on ollut kaikilla lasitehtailla merkittävä tulonlähde.
 
Loppuvaiheessa Karhulassa valmistettiin pulloja ja pakkauslasia.

 
Tapio Wirkkalan Finlandia-pulloja.
 

Tällaisia pulloja tehtiin Finlandia-vodkalle 2009.


Lisää kuvateksti

Karhulan lasitehtaan viimeisenä työpäivänä
31.12.2009 työntekijät valmistivat tällaisia
surupulloja.

4 kommenttia:

  1. Kiinnostaisi tietää lisää noista Karhulan viinasioista. Kuka suunnitellut ja montako niitä lie valmistettu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viinasikoja on valmistettu vuosisatojen ajan eurooppalaisissa lasitehtaissa, joten muotoilija jää tuntemattomaksi. Vellamon näyttelyssä viinasika oli sööläystöiden vitriinissä ja se tarkoittaa esineitä, joita lasinpuhaltajat tekivät omalla ajallaan ammattitaidon osoituksena. Tällaisia esineitä he antoivat usein lahjaksi ja varmaan niillä on käyty myös kauppaa. Viinasikoja on tehty myös tehtaiden tuotteina ainakin Kumelassa ja kauan sitten Nuutajärvellä. Nyt ei ole käytettävissä tietoa siitä, onko Karhulassa joskus olla tuotannossa. Näin ollen myöskään valmistusmäärät eivät ole tiedossa.

      Poista
  2. Kiitos tiedosta! Oli niin miellyttävän muotoinen tuossa kuvassa, nätti on toki Kumelankin. Sitä en tiennytkään, että myös Nuutajärvellä on myös viinasikoja. Koiria taisivat enemmälti tehdäkin. Löytyyköhän kuvia Nuutajärven possuista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meni koirat ja siat sekaisin, pahoittelen. Sikoja ja paljon muitakin eläinhahmoisia karahveja esitellään Andy McConnelin mainiossa suurteoksessa The Decanter sivuilla 350 - 351. Vanhimmat noista esineistä ovat 1500-luvulta.

      Poista