Lasia kaikille – Karhula 1889 – 2009

Aarre Putro muotoili nämä Olli-sarjan esineet Karhulan

suunnittelukilpailuun 1932. Suomalaisen lasin vuosi-

kirjassa 2016 on julkaistu Igor Herlerin kirjoittama

artikkeli tästä sarjasta.

Tämä Olli-sarjan lasi on ilmeisesti

kokeilukappale, tällaisen ei tiedetä

olleen tuotannossa.

 

 

Merikeskus Vellamossa toimivassa Kymenlaakson museossa avautui viikko sitten upea Karhulan lasitehtaan historiaa ja tuotantoa esittelevä näyttely.

Karhulan lasitehdas (1889–2009) oli yksi Suomen merkittävimmistä lasitehtaista. 1930-luvulla Karhula oli keskeisessä roolissa, kun suomalainen lasimuotoilu loi oman ilmaisukielensä ja teki kansainvälisen läpimurtonsa. Taidelasia isompi vaikutus suomalaisten arkeen oli kuitenkin muilla tuotteilla. Karhula ehti valmistaa yli sadan vuoden taipaleensa aikana satoja miljoonia lasipakkauksia ja lukuisia muita tuotteita. Suomen viimeisenä pakkauslasitehtaana se vastasi parikymmentä vuotta yksin alan tuotannosta maassamme.

Näyttely kertoo tehtaan tuotannon moninaisuudesta, tekijöiden ammattitaidosta ja lasiteollisuuden muutoksesta. Esillä on seitsemisensataa lasiesinettä arkisista lasitölkeistä kuriositeetteihin ja 1930-luvun maailmannäyttelyiden tähtiin. Näyttelyssä pääsee nauttimaan designista ja arjen estetiikasta, ja myös keräilijöille upea tilaisuus nähdä kerralla suuri kattaus esineistöä, joiden kulttuurihistoriallinen merkitys on suuri.

Merikeskus Vellamo on avoinna ti, to–su 10–17, ke 10–20. Maanantaisin museot ja museokauppa ovat suljettuja.

Kesällä 26.6.–13.8.2017 Vellamo on avoinna myös maanantaisin: ma–ti, to–su 10–18, ke 10–20.

Näyttelyssä oleviin Karhulan lasitehtaan esineisiin voi tutustua ennakkoon Finna.fi -palvelussa, joka tuo Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen aarteet kaikkien saataville.

 

Näkymä yhdestä Lasia kaikille –näyttelyn vitriinistä.

Vanhaa kaiverrettua Karhulan lasia.

Puristelasimuottiin kaiverrettu tehtaan

nimi kopioitui esineeseen massaleimaksi.

Göran Hongellin suunnittelemia kynttilämaljakoita

1950-luvulta. Esineen sivut on muotoiltu samaan

tapaan kuin GH:n Säde-sarjassa. Tehdas ei kuiten-

kaan markkinoinut näitä Säde-sarjaan kuuluvina.

Takana Rikhard Jungellin suunnittelema kristallimalja.

Edessä vasemmalla Göran Hongellin New York

–lasistoa ja oikealla Hongellin kampauspöydän

esineistöä pariisinvärisestä kristallista.

Gunnel Nyman suunnitteli Karhulalle 1935 – 1937.

Nyman suunnitteli uransa aikana myös Riihimäen,

Iittalan ja Nuutajärven lasitehtaille taide- ja käyttölasia.

Lisäksi hän suunnitteli valaisinlasia Taito/Kauklahdelle.

”Barcelonan malja no 2”

Aino Marstio-Aallon suunnittelemaa lasia.

Yrjö Rosolan Vähän vino –karahvi laseineen.

Vanha ”satsikirja” eli vihko, johon on kirjattu tiettyyn

tarkoitukseen valmistetun lasimassan koostumus.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäsenet tekivät

tutustumismatkan Lasia kaikille –näyttelyyn 20.5.

 

Karhulan lasitehtaalla oli oma lasimuseo

vuosina 1964 – 1989. Museonhoitajana

toimi Inkeri Nyholm vuodesta 1975 alkaen.

Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2015 on

julkaistu Viivi Alajuuman kirjoittama

Karhulan lasimuseon historiikki.

Edessä vasemmalla iso kristallimalja, jonka on

suunnitellut kaiverruksineen Göran Hongell.

Kaiverruskuvioissa on puunjalostusteollisuuteen liittyviä aiheita.

Kaiverrustyön on tehnyt Toivo Rusko.

Suomen lasiteollisuuden 250-vuotisjuhlamaljakko.

Maljakon on mahdollisesti suunnitellut arkkitehti

Karl Lindahl, joka suunnittelu Karhulan lasitehtaalle

malleja vuosina 1924 – 1930. Keskeneräiseksi

jääneen kaiverrustyön on tehnyt tshekkiläinen

kaivertaja Knöspel vuonna 1936.  

Ruotsalaisten esikuvien vaikutus on havaittavissa.

 

Eero-lasisto sai nimensä Alkon silloisen pääjohtajan

Eero O. Erkolta, jonka aloitteesta suunniteltiin lasisto,

joka tuo eri viinilajien ominaisuudet hyvin esiin. Se

tilattiin Alkon maistajien käyttöön, mutta myytiin

muillekin. Valmistus alkoi Karhulassa kieltolain

kumoamisen jälkeen ja jatkui myöhemmin Iittalassa

vuoteen 1966 asti. Alkon myymälät avautuivat

kieltolain jälkeen 5.4.32 klo 10.

Karhulassa valmistettiin lasia moneen eri käyttötarkoitukseen.

Tässä joukossa on varmaan jokaiselle ainakin joku tuttu lasiesine.

Karhulan viinasika.

Karhulan maalauskoristeltua luulasia.

Ns. ruokatuntityönä tehty lampunjalka

on upea lasipuhaltajan taidonnäyte.

Lasimuseon ystäviä tutustumassa näyttelyyn

intendetti Vesa Alénin opastuksella.

Karhulan puristelasia.

Väinö Paasosen suunnittelemaa mehupakkausta

ja sinappilaseja käytettiin yleisesti 1960-luvulla

mehukannuna ja laseina. Takavuosina sarjaa

kaupattiin aika usein Tapio Wirkkalan tai Kaj

Franckin muotoilemana, mutta nyttemmin tieto

oikeasta tekijästä on levinnyt aika hyvin.

Edessä on samaa tyyliä olevat hillopurkit.

Värikästä Karhulaa.

Göran Hongellin muotoilemia esineitä.

 

 



Rikhard Jungellin kristallia.

 

Ruokatuntitöitä on saatu näyttelyyn kotkalaiskodeista.

Ruokatuntitöitä nämäkin.

 

 

Pullojen valmistus on ollut kaikilla lasitehtailla merkittävä tulonlähde.

 

Loppuvaiheessa Karhulassa valmistettiin pulloja ja pakkauslasia.

 

Tapio Wirkkalan Finlandia-pulloja.

 

Tällaisia pulloja tehtiin Finlandia-vodkalle 2009.

Lisää kuvateksti

Karhulan lasitehtaan viimeisenä työpäivänä

31.12.2009 työntekijät valmistivat tällaisia

surupulloja.