Aurinko paistoi Salon Rompetorilla

Epävakaan viikon jälkeen aurinko nousi Salon taivaalle lauantaiaamuna. Neljän salolaisen urheiluseuran organisoima Rompetori järjestettiin Moision koulun hiekkakentällä. Edeltävän päivän sateiden jäljiltä kentän pinta oli pehmeä ja paikoin piti väistellä lätäköitä. Ainakaan aamulla kahden ensimmäisen tunnin aikana ei alueella ollut ostavaa yleisöä ruuhkaksi asti. Ehkä ihmiset halusivat ensin varmistua, ettei taas ala satamaan. Paikalla oli noin 120 myyjää ja tavanomaiseen rompetoritapaan tavaravalikoima oli laaja. Lasiesineitäkin oli useammalla myyjällä. Tapahtumasta saisi kehitettyä suuremmankin, sillä kentälle mahtuisi enemmän myyjiä jos isoista 6 x 6 metrin myyntipaikoista tehtäisiin tavanomaisen kokoisia 4 x 4 metrin paikkoja.

Auringonpaiste nosti lämpötilan aamupäivän aikana

kesäiseksi Salon Rompetorilla Moision koulun kentällä.

Riihimäen kristallin palasta oli tehty kynttilänjalka.

Monenlaisia lasiesineitä oli tapahtuman myyntipöydillä,

mutta melko vähän taidelasia.

Sateisen viikon seurauksena koulun hiekkakentällä

oli jonkin verran lammikoita.

1930-luvun puristelasinen pihkanruskea tuhkakuppi.

Vintagelelut ovat usein ihailun kohteena

vanhan tavaran myyntitapahtumissa.

IFA oli yleinen automerkki myös Suomen maanteillä 1960-luvun

alkupuolella. Yksi tapahtuman järjestäjistä on Salon UA, siksi

paikalla oli jonkin verran vintageautoja, moottoripyöriä ja mopoja.

Aika isoon lasikulhoon on nukke päässyt istumaan.

Varvuista tehty kurkipari.

Makea kuin karamelli: Fiat Topolino vm. 1938.

Disneyn Mikki Hiiri on esiintyy Italiassa myös

nimellä Topolino.

Dollarihymy Buick Super Flexible vm.1950. Näitä on tehty 30 kpl,

joista jäljellä on 5 kpl ja siis tämä yksi löytyy Suomesta.

Siff-Colaa Wirkkalan pullosta

Tapio Wirkkalan muotoilema Siff-Cola –pullo,

jonka on valmistanut Karhulan lasitehdas.

 

 

1960-luvulla eläneet muistanevat lauluduo Bosse ja Robertin esittämän mainoslaulun: ”Siff-Colaa käy nyt maistamaan, se nasta juoma on.” Veljekset esittävät laulun tv-mainoksessa ja biisi olikin varsinainen korvamato. Mainosrallatus julkaistiin myös panimon kustantamana ep-levyllä 1966. Tuon tv-mainoksen voi katsoa täältä: https://www.youtube.com/watch?v=e2qQplGkXUo



Pysäytyskuva Siff-Colan tv-mainoksesta 1960-luvun puolivälistä.

Taustalla Bosse ja Robert esiintyvät. Kuvaruutukaappaus:

https://www.youtube.com/watch?v=e2qQplGkXUo

 

Coca-Cola tuli Suomen markkinoille Helsingin olympialaisten yhteydessä 1952. Silloin juomat tuotiin Hollannista ja vasta 5 vuotta myöhemmin cokista alettiin valmistaa Suomessa. Valmistajana oli Coca-Cola Company:n ja Hartwallin yhteisyritys Amri Oy. Tosin Stockmannin tavaratalon baarissa juomaa oli tarjoiltu jo 1930-luvulla.

Cola-juomien suosiosta halusivat osansa myös kotimaiset virvoitusjuomien valmistajat ja Sinebrychoff lanseerasi markkinoille Siff-Colan. Sitä myytiin kahdessa erikokoisessa pullossa, isompi oli normaali 1/3 litran limonadipullo, mutta pienempi oli kahden desin muotoiltu pullo. 1950-luvulla muotoilijat oli nostettu kansallissankareiksi ja he olivat paljon julkisuudessa. Niinpä Sinebrychoff otti yhdeksi markkinointikeinoksi sen, että juomaa myytiin Tapio Wirkkalan muotoilemassa pullossa, vaikka pullo olikin selvästi saanut vaikutteita Cokiksen pullosta. Karhulan lasitehtaan valmistamien pullojen pohjaan laitettiin muottileima TW / K eli Tapio Wirkkala / Karhula. Pulloja valmistettiin vuodesta 1957 alkaen 1960-luvun lopulle asti.

Muotoilijan ja valmistajan ilmaisema massaleima

TW / K = Tapio Wirkkala / Karhula.

 

Kahden desin Siff-Cola –pullo.

 

Mallasjuomalla oli King-Cola ja Elannolla Cola-Elo. Porin Olut valmisti lisenssillä Pepsi-Colaa ja kun Sinebrychoff osti porilaispanimon, niin se lopetti Siff-Colan valmistuksen.

Olvi on valmistanut saksalaisperäistä Afri-Colaa ja myöhemmin Olvi Colaa. Laitilan panimolla on Rio Cola.

Vääksyn Antiikki- ja Keräilymessut viikonloppuna - Suurempana kuin koskaan

Kuva on viime vuoden Vääksyn messuilta.

 

Vääksyn liikuntahalli täyttyy viikonloppuna mummolan muistoista, kun Vääksyssä järjestetään kuudetta kertaa Keräilykuume Antiikki- ja Keräilymessut.

Vääksyyn tapahtuma rantautui vuonna 2010 erinomaisten puitteiden ansiosta: sijainti on keskeinen ja kauppiaita mahtuu sopiva määrä liikuntahallin tiloihin. Alueen kesäasukkaat ottivat tapahtuman heti omakseen.

Myyntipöytiä Vääksyyn pystyttävät 45 kauppiasta, jotka saapuvat eri puolilta Suomea ja myös Virosta. Tarjolla on monipuolinen valikoima antiikkiesineitä, taidetta, design- ja retro-esineitä, lasia, keramiikkaa, astioita, hopeaa, koruja, vanhoja tekstiilejä, kirjoja, rahoja, postimerkkejä ja -kortteja, militariaa ja muuta vanhaa, nostalgista tavaraa.
Vanhojen rahojen ja postikorttien asiantuntijat arvioivat yleisön mukanaan tuomia kohteita.

Tämän kesäinen tapahtuma houkutteli paikalle ennätysmäärän kauppiaita, liikuntahallin tilat on varattu ääriään myöten täyteen. Mukaan on ilmoittautunut monia sellaisia kauppiaita, joita ei ennen ole Vääksyn tapahtumassa nähty.

Vääksyn liikuntahallissa alkaa tiettävästi peruskorjaus ensi keväänä ja ensi kesän antiikkimessujen kohtalo on siksi avoinna. Messujärjestäjä miettii liikuntahallin remontin ajaksi korvaavaa tilaa tai välivuoden pitämistä Vääksyn osalta.

Vääksyn Antiikki- ja Keräilymessut 27. - 28.6.2015 lauantaina ja sunnuntaina kello 10 - 16, Vääksyn liikuntahalli, Asikkalantie 14, Vääksy. Aikuisten pääsymaksu 6 € (kello 14-16 välisenä aikana 4 €), alle 18 vuotiaat maksutta.

 
Tapahtumajärjestäjän sivut: www.kerailykuume.fi

Pino Signoretto huolissaan Muranon lasin tulevaisuudesta



Kuvaruutukaappaus Ylen tv-uutisten

klo 20:30 –lähetyksen otsikoista 20.6.

 

Oiva Toikan ja Timo Sarpanevan muotoilemia lasiveistoksia ja muita taidelasilasiesineitä Venetsian Muranossa toteuttanut lasimestari Pino Signoretto on huolissaan kuuluisan lasiteollisuuskeskittymän tulevaisuudesta. Enää alalle ei ole tarpeeksi tulijoita ja Muranon liikkeissä myydään jo turisteille muualla valmistettuja lasiesineitä. 71-vuotias mestari on itse tullut lasinvalmistuksen pariin jo lapsena ja hän pitää 15 vuoden ikää liian myöhäisenä aloitusajankohtana.

Yle Uutisten kulttuuritoimittaja Satu Nurmio kävi juttumatkalla Pohjois-Italiassa ja siltä matkalta on nähty tv-uutisissa jo useampi juttu. Eilen juhannuspäivänä esitettiin klo 20:30 lähetyksessä juttu Pino Signorettosta ja jutun nettiversio on luettavissa täällä:

http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_luottolasimestari_suree_venetsian_satoja_vuosia_vanha_lasiperinne_tukehtuu_turistikraasaan/7986090

Televisiojutun voi katsoa Yle Areenasta:

 http://areena.yle.fi/1-2641975?autoplay=true
Juttu on lähetyksen alusta noin 6 minuutin ja 20 sekunnin kohdalla.

Pino Signoretton töitä hänen verstaallaan. Kuva: Satu Nurmio / Yle

Hyvää juhannusta

Nanny Still: Juhannussalko. Tämä esine myytiin keväällä

Bukowskin huutokaupassa. Nykyinen omistaja on Suomen

lasimuseon ystävät ry. Kuva:

https://www.bukowskismarket.com/fi/638859-nanny-still-lasiveistos-juhannussalko-suunniteltu-1958.

 

Jussinpäivään on vielä aikaa, mutta silti vietämme juhannusta tänä viikonloppuna. Ruotsalaiseen ja suomenruotsalaiseen juhannuksenviettoon kuuluvat juhannussalot lähes yhtä olennaisesti kuin joulukuusi joulun viettoon.

Samantapaisia kukilla ja muilla kasveilla koristeltuja rakennelmia liittyy myös keski-eurooppalaisiin juhlaperinteisiin.

Turkulainen juhannussalko pari vuoden takaa.

Kuva: http://yle.fi/uutiset/kaupunki_tarjoaa_urbaaneja_juhannusiloja/6699178

Lasten Päivä Nuutajärven Lasikylässä

Erika Rissasen muotoilema lasiesine.

Kuva: Alma Jantunen / www.nuutajarvi.fi

 

Suuren suosion saavuttanut Lasten Päivä Lasikylässä järjestetään nyt jo kolmatta kertaa. Teemana on avaruudesta löytyvä elämä ja sen erikoiset otukset. Lasten Päivä Lasikylässä näkyy kesän aikana myös muissa Lasikylän tapahtumissa.

Lapset pääsevät keksimään minkälaista elämää muilta planeetoilta löytyy. Nätyn teatterilaisten esitys johdattaa nuoret taiteilijat aluksi avaruuden ihmeisiin lyhyen näytelmän avulla. Ajatuksia mallinnetaan keramiikka- ja maalausteltoissa ammattilaisten avustuksella. Näistä suunnitelmista on mahdollisuus tilata lasinpuhaltajien valmistamat esineet.

Lasihytissä pääsevät kaikki kokeilemaan lasipallon puhallusta ja seuraamaan jännittävää lasinpuhaltajaryhmän työskentelyä. Päivän aikana lasista toteutetaan Urjalan koululaisille järjestetyn piirustuskilpailun voittajia.

Musiikkia ja hauskaa ohjelmaa tapahtumassa esittää Sähköankerias klo 12–13.

Tapahtumaa tukee Urjalan kunta ja Pirkanmaan taidetoimikunta ja sen järjestävät Nuutajärven käsityöläiset sekä lukuisat talkoolaiset.

Pääsymaksu työpajoihin osallistuvilta 5 € / lapsi. Pääsymaksu sisältää maalaus- ja keramiikkapajan, sekä lasinpuhalluksen kokeilun.

Lasten Päivä Lasikylässä lauantaina 27.6.2015 klo 10 – 16.

 

Lasten Päivä Lasikylässä jatkuu kesän aikana Lasikylän kesän tapahtumissa:

 

11.7. klo 10–14 Keramiikkatöiden maalauspaja

Lasten Päivänä valmistetut keramiikkatyöt poltetaan ja niitä pääsee maalaamaan Glass Village people -päivänä ilmaiseksi.

28.–30.7. Suunnitelmien toteutus lasista

Lasten suunnittelemia otuksia valmistetaan lasihytissä heinäkuun viimeisellä viikolla. Oman työ toteutetaan yhdessä lasinpuhaltajien kanssa hintaan 45 €. Puhallusaika varataan ja maksetaan Lasten Päivänä.

29.6.–31.8. Näyttely

Urjalan koululaisten suunnittelukilpailun voittajat ja Lasten Päivänä syntyneet avaruuden ihmeet ovat esillä vitriineissä heinä-elokuun ajan.

Kuvia Lasi- ja keräilytapahtumasta 2015

Eilen lauantaina saatiin nauttia helteestä Riihimäellä, tänään sadesäässä onkin mukava palata kuvien avulla eiliseen aurinkoiseen markkinatunnelmaan.



Suomen lasimuseon piha-alueilla oli eilen esillä laaja

kattaus suomalaisen lasituotannon valikoimista.

Etualalla Kari Alakosken myyntipiste.

Kari Alakosken muotoilemia ja tekemiä taidelasiesineitä.

Alakoski myyntipöytänsä takana.



Tapio Wirkkalan muotoilemia Juhlalaseja,

jotka Alakoski on puhaltanut kevään aikana

Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön toimeksiannosta.

 

Tarjolla oli myös lasiaiheista kirjallisuutta.

Kokkolalaismyyjällä oli yksi tapahtuman mielenkiintoisimmasta

valikoimista, esillä oli paljon sellaisia esineitä, joita harvoin

näkee myytävänä. Tässä tutkitaan signeerauksia.



Tällainen Gunilla Jungin muotoilema maljakko oli esillä Pariisin

maailmannäyttelyssä 1937. Yleensä se on signeerattu GJ Karhula,

mutta liikkeellä on myös GH Karhula –signeerauksella varustettuja,

jotka virheellisesti viittaava Göran Hongelliin. Tässä yksilössä on

eksoottinen GGGJ Karhula –signeeraus. Spekuloinnissa tuli esiin,

voisivatko kaksi ensimmäistä G-kirjainta viitata Gunnel Gustafssoniin,

he molemmat työskentelivät tuolloin Karhulan lasitehtaalle, mutta

Gunnelin sukunimi vaihtui avioliiton myötä Nymaniksi jo vuonna 1936.

 

Kerttu Rantasen Nuutajärven lasitehtaalla signeeraama

maljakko ilmeisesti vuodelta 1969. Samanmuotoisen,

mutta vihreän, maljakon kuva julkaistiin tässä blogissa

toukokuussa, jolloin se esiteltiin uniikkina, mutta nyt on

tiedossa, että ainakin nämä kaksi eriväristä versiota siitä

on olemassa.

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2015/05/virkea-messutapahtuma-hyvinkaalla.html

Kaksi edellä esiteltyä esinettä on tässä pöydällä Gunnel

Nyman maljan ja Runar Engblomin maljakoiden kera.

 

Gunnel Nymanin muotoilema malja on valmistettu Riihimäellä.

 

G. Nyman Riihimäen Lasi Oy 38.



Oletettavasti Karhulassa valmistettu karahvi.

 

Kolme Runar Engblomin muotoilemaa maljakkoa.

 

Gunnel Nymanin muotoilema lampunjalka.

 

Sähkötekniset osat ovat alkuperäiset.



Edward Haldin 1930-luvun lopulla muotoilema

maljakko esittelee ruotsalaista naiskauneutta.

Kuuluuko tämä luokkaan swedish erotica ?

 

Saksalaismaalarin 1940-luvun lopulla

koristelmia Nuutajärven maljakoita.



Vielä tämäkin kuva on kokkolalaismyyjän osastolta.

 

Monella osastolla on jonkin verran myös

muuta tavaraa myytävänä lasin lisäksi.

 

Riihimäen lasin kynttilänjalkoja. Lila versio on harvinaisempi.

 

Tamara Aladinin x-sarjan sokerikko-kermakko ja nostalginen

Ukko-Munkki yskänlääkepullo. Lääkettä myytiin tuossa pullossa

1940/50 –lukujen vaihteesta 60-luvun puoliväliin. Pullon muotoilu

ja sisällön hyvä maku saivat monet lapset pitämään ainetta

herkkuna, jota sitten nautittiin liikaa, jos pullon sai käsiinsä

aikuisten huomaamatta. Osittain tämän harhaanjohtavuuden

vuoksi pakkauksesta luovuttiin ja olihan se kalliimpi valmistaa

kuin standardilääkepullot.

Pitkään Suomen lasimuseon ystävät ry:n toiminnassa aktiivisesti

mukana ollut Sirkka-Liisa Löflund myyntipöytänsä takana.

Puistomaisessa ympäristössä oli mukava viettää

aikaa lasiesineitä ihaillen ja shoppaillen.



Rauno Vuorinen kauppaa tekemässä.

Etualalla Göran Hongellin muotoileman Säde-sarjan esineitä.

Keltaisia Säde-astioita näkee harvemmin.

Värittömät ja merenvihreät ovat yleisimpiä.

Kumelan karahvi laseineen.

Tuulikki Juusela myyntipöytänsä takana.

Runsaasti sinistä tarjolla.

Toikan Lollipopit loistivat hienosti auringonpaisteessa.

Asiakkaat tutustumassa Satu ja Veikko Helpin valikoimaan.

Etualalla Nanny Stillin Meripihka-sarjan esineitä.

Tämän pöydän etureunalla on suurikokoinen

Kauklahden maalattu maljakko.

Tässä on mm. Björn Weckströmin Jalka-pikarit,

Tynellin Brokadi-malja ja Saara Hopean Pantteri.

 

Monella myyjällä oli aurinkovarjo estämässä suoraa

porotusta. Antti Jalonen varjon suojassa.

Teemu Kleemolan myyntiosastoa etualalla.

 

Kleemolalla oli mm. hyvä valikoima sodan muistomaljoja.

Tiina ja Jarmo Kaappa katoksen suojassa.

Värilasiesineet ovat edukseen runsaassa valossa.

Toivo ja Jussi Niskakoski suojassa auringolta.

Jyrki Kippola oli myyjien nuorempaa kaartia.

Eeva-Liisa Aalto ja Tuula Peltonen pöytiensä takana.

Peltosen pöydällä oli mm. Turun riemuvuoden muistoesineitä.

 

Oiva Toikan Vilja-maljakkoa on valmistettu Nuutajärvellä ainakin värittömänä, sinisenä, siniharmaana, harmaana, turkoosina ja vihreänä. Kokoja on ollut kolme. Vanhimmissa on joko Arabian finn-crystal –merkki tai Nuutajärven kala-logo tarra, uudemmissa on punainen i-merkki. Maljakko on ollut tuotannossa 1980 - 1990.

 

Mikko Felinin myyntipaikka oli keskellä pihaa.

Tamara Aladinin karahvi oli tuotannossa 1961 – 1964.

Kaunis pikkumalja, mutta kenen muotoilema ja valmistama ?

Paljon upeita esineitä Felinin pöydällä.

Aimo Okkolinin muotoilema kristalliesine.

Seppo Häti ja runsas myyntipöytä.

Myyjä kertoi tämän olevan Riihimäen Lasin Juha-kristallipikari.

Riihimäen Lasin tuotteita.

Pertti Mäkelän osastoa.

Kauklahden liehureuna.

Vanhempaa lasiesineistöä.

Suurruhtinaskunnnan aikainen Stockmannin tuhkakuppi.

Pekka Sepän myyntipaikka.

Hyviä löytöjä kannattaa esitellä: Aimo Sulosen kristallimaljakko

ja Karhulan puristelasimalja kaiverruskoristeluin.

Gunnar Finnen Rettigille muotoilema Klubi

-savukkeiden tarjoilumalja on Karhulan valmistama.

Taaempana on Riihimäen lasin Asevelimalja,

jonka suunnittelijana pidetään Arttu Brummeria.

Nanny Still muotoili Apollo –kynttilälyhdyn 1969 Riihimäen lasille.

Tehtaan lopettamisen jälkeen muutama työntekijä perusti

Ilmajoen Lasi Oy:n, jolla oli lasihytti Koskenkorvalla.

Lyhtyyn liimatussa merkissä lukee:

LASI-PAJA KOSKENKORVA hand made in finland.



Nanny Stillin Quadrifolia oli Riihimäen lasin tuotannossa

1968 – 1972. Sitä valmistettiin myös värittömästä ja oliivin

vihreästä lasista. Oranssi versio hehkuu auringossa.

Yrjö Ahtolan osastoa.

Ulla-Maija Vikmanin Puisto-maljakosta on olemassa muutama

eri malli ja väreinä ainakin vihreä, oranssinpunainen,

rubiininpunainen ja kellanruskea. Valmistaja oli Riihimäen Lasi.

Nanny Stillin Sulttaani-sarjan karahvi ja lasit.

Muranossa valmistettu Flavio Polin Kala –taidelasiesine.

Tavataan aika harvoin näillä vesillä.

Björn Weckströmin Josefina –karahvi.

Oletettavasti Helena Tynellin muotoilema taidelasimaljakko.

Ilmeisesti on tehty hyviä löytöjä.

Pekka ja Raija Salo myyntipöytänsä takana katoksen varjossa.

Jarmo Jaakkola huilaa välillä.

Teemu Anttila varjon suojassa.

 

Anttilalla oli suurikokoinen uniikki Aimo Okkolinin

fasettihiottu laakea malja. Esine on väritön, mutta

punaisen aurinkokatoksen alla se näyttää pinkiltä.

 

Brita Flanderin muotoilemia isoja koristepikareja.

Kerstin Arosen osastoa.



Paljon voimakkaita värejä Mika Väisäsen pöydällä.

Kauko Lehtosen pöydällä oli laadukas valikoima.

 

Etualalla Aimo Okkolinin keltainen Säde,

jonka takana Yrjö Rosolan Poromaljakko.

Samalla pöydällä oli myös Jungia ja Sarpanevaa.

Tällä pöydällä oli mm. laaja valikoima pulloja.

Karhulan 1950-luvun lopulla valmistamia Coca-Cola –pulloja.

Sinistä kristallia, mutta missä valmistettu ?

Melkein kaikilla myyjillä oli tarjolla pääasiassa lasiesineitä,

mutta tällä osastolla oli runsaasti kaikenlaista muuta tavaraa.

Suurin osa kävi ruokailemassa Lasimuseon kahvila-ravintolan

seisovassa pöydässä, mutta uutuutena oli lasimuseon

henkilökunnan grilliteltta, josta sai mm. makkaraa ja lettuja.

Viialan lasitehtaan vihreä narupurkki.



Retro-emali on haluttua tavaraa.

Pohjalaismyyjä.

Oikealla on Markku Salon Kuninkaiden laakso –sarjan esine.

 

Helena Tynellin iso Corona oikealla.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n puheenjohtaja Roger Peltonen (vas.)

juttelemassa Saksasta tulleen myyjäpariskunnan kanssa. Tarinan siitä,

miten Willi ja Kathi Roth´ista tuli suomalaisten lasi- ja posliiniesineiden

myyjiä, voi lukea Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2015.