Myös Karhulan lasitehdas valmisti olympiamaljan nimellä
tunnetun esineen vuoden 1940 kisoja varten. Sitä valmistettiin muutama eri
värinen versio. Myöhemmin tätä maljaa on kopioitu paljon itäblokin alueella ja
näitä eri värisiä kopioita on olemassa kahta kokoa. Kopiota on maallikon vaikea
erottaa aidosta ellei ole mallikappaleen kuvaa käytössä.
Tämä malja on kuvattu Loimaan rompetorilla 4.8., mutta
onko se aito vai puolalaiskopio ?
Kun Suomi sitten lopulta järjesti kesäolympialaiset vuonna 1952 elettiin sodan jälkeistä pulakautta, eikä suomalainen lasiteollisuus panostanut kisojen muistoesineisiin. Kisoihin valmistettiin vain lasi tai pieni maljakko värittömästä lasista, jonka kylkeä koristi vain siirtokuvatekniikalla toteutettu stadionin tornin kuva.
Kuvaruutukaappaus www.urheilumuseo.fi
Siirtokuva ei kestä kulutusta kovinkaan paljoa ja siksi läheskään
kaikki markkinoilla olevista vuoden 1952 olympialaseista eivät ole hyväkuntoisia.
LISÄYS 7.5.2017:
Blogin lukijalta tuli vinkki tuosta Karhulan (olympia)maljasta, jonka puolalaisia "jälkeläisiä" on runsaasti liikkeellä. Karhulan lasitehtaan vanhassa "painetun talouslasin" kuvastossa on esillä kermakko-sokerikko -parin kuva, jossa on nuo tutut muodot ja kuviot. Samasta vuoden 1922 kuvastosta löytyy myös tuon isomman maljan kuva. Siihen aikaan suomalaisissa lasitehtaissa käytettiin paljon Keski-Euroopan lasitehtailta ostettuja muotteja, joten on mahdollista, että Suomessa ja Puolassa on käytetty muotteja, jotka on alunperin tehty jossain kolmannessa maassa, esim. Saksassa.
LISÄYS 7.5.2017:
Blogin lukijalta tuli vinkki tuosta Karhulan (olympia)maljasta, jonka puolalaisia "jälkeläisiä" on runsaasti liikkeellä. Karhulan lasitehtaan vanhassa "painetun talouslasin" kuvastossa on esillä kermakko-sokerikko -parin kuva, jossa on nuo tutut muodot ja kuviot. Samasta vuoden 1922 kuvastosta löytyy myös tuon isomman maljan kuva. Siihen aikaan suomalaisissa lasitehtaissa käytettiin paljon Keski-Euroopan lasitehtailta ostettuja muotteja, joten on mahdollista, että Suomessa ja Puolassa on käytetty muotteja, jotka on alunperin tehty jossain kolmannessa maassa, esim. Saksassa.
Karhulan lasitehtaan vuoden 1922 kuvastossa esillä
ollut kermakko ja sokerikko. Samanlaisia sokerikkoja
on valmistettu Puolassa
monesta erivärisestä
lasimassasta jälkiruokamaljoiksi.
|
Karhulan hyytelö- ja/tai hedelmämalja, josta
on
myöhemmin virheellisesti käytetty nimitystä
olympiamalja. Samanlaisia
puolalaisversioita
on runsaasti tullut Suomen markkinoille viime
vuosina.
|
"Myös Karhulan lasitehdas valmisti olympiamaljan nimellä tunnetun esineen vuoden 1940 kisoja varten." Mihin tämä perustuu? Itse en ole löytänyt mistään kotimaisista lasikuvastoista maljaa, jossa oli 6 ovaalia. On ainoastaan sokerikko ja kermakko 20-luvulta, mutta sokerikossa vain 4 ovaalin muotoista kuviota.
VastaaPoistahttp://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343596?page=20
VastaaPoista