sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Kaj Franckin Rista-sarjan malja


Kaj Franckin suunnittelema Rista-
sarjan malja, jossa on Revontuli-
kaiverruskoristelu.
 
Suomen lasimuseo on koonnut vuonna 2004 kirjasen ”Suomalaista lasia – lasitehtaiden esitteitä 1950-luvulta”, mikä on hyvä lähdeteos, kun tuolta vuosikymmeneltä ei ole kovin paljoa tehtaiden kattavia luetteloita saatavilla.

Nuutajärven lasitehtaan vuoden 1953 esitteessä otsikon ”Ohutta koristelasia” alta löytyy Rista-sarjan esineitä ja niihin tehtyjen kaiverruskuvioiden vaihtoehtoja. Luettelossa on kunkin astian mallinumero ilman kirjaimia ja koristekaiverruksilla on omat numeronsa. Vaikka kirjaimet KF puuttuvat mallin numeron edestä, pidetään näitä yleisesti Kaj Franckin muotoilemina. Näitä on Amerikan vientiin signeerattu FK Notsjoe –merkinnällä, kun tehtaan nimi Nuutajärvi – Notsjö –muodossa on koettu hankalaksi amerikkalaisostajille.

Maljan korkeus on 13 cm ja suuaukon
halkaisija on 14 cm.
 
Useita kaiverruskuvioita on hyödynnetty sarjan eri astioissa samaan tapaan kuin Karhulassa kierrätettiin koristekaiverruksia eri astioissa. Nuutajärvelläkin vaihtoehtojen määrää lisättiin valmistamalla Rista-sarjan maljoja ja maljakoita eri värisinä: väritön/kirkas, vihreä ja harmaa.

Osa muista Rista-sarjan esineistä löytyy kuvasta, joka on julkaistu tässä blogissa 22.8.:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2018/08/nuutajarven-lasivitiini-tapahtuma.html


Revontuli-koristekaiverrus on
yksi versio 1950-luvulla
suositusta viivahionnasta.

lauantai 29. syyskuuta 2018

Toikan maalauskoristeltu lasimaljakko


Oiva Toikan muotoilema maljakko,
jonka korkeus on 175 mm ja suuaukon
halkaisija on 73 mm.
 
Melkein mustan maljakon toisella
puolella on pienempi koristekuvio.
 
Oiva Toikka on lasimuotoilijan uransa alkuvaiheessa suunnitellut ensimmäisenä lasiesineenään Nuutajärvelle maljakon, jonka tuotenumero on 3407. Suunnitteluvuosi oli 1957 ja maljakkoa valmistettiin kahta eri kokoa 1958 – 1966 yhdeksästä erivärisestä lasimassasta. Osa maljakoista on koristeltu siirtokuviolla, jossa on kuvattuna juokseva hevonen.
 
Tämä kuva on Jack Dawsonin kirjassa
Oiva Toikka – Glass and Design:
Kaksi erikokoista ja eriväristä 3407 maljakkoa.
 

Nämä esineet ovat Designmuseo
Nuutajärven vitriinissä.
 
Nuutajärven lasimuseossa on esillä kaksi esinettä tuolla koristelulla. Toinen on yksinkertainen juomalasi, jonka tuotenumero on tuntematon.
 

Tämän tekstin aloituskuvassa on kolmas versio maljakosta, jossa on tämä sama Oiva Toikan koristelu. Myös tämän maljakon tuotenumero on tuntematon.

Oiva Toikan maljakon koristekuvio
on toteutettu siirtokuvatekniikalla
- ei käsin maalaamalla.

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Lahden Antiikkimessut täyttävät Jokimaan nostalgialla

Lahden syksyn perinteinen antiikkitapahtuma järjestetään taas Jokimaan ravikeskuksessa syyskuun viimeisenä viikonloppuna.

Tapahtumassa on tarjolla totuttuun tapaan esim. antiikkiesineitä, taidetta, designia, vintagea, retroa, lasia, astioita, keramiikkaa, hopeaa, koruja, kelloja, rahoja, postimerkkejä, postikortteja, militariaa, keräilyleluja, kirjoja, vanhoja tekstiilejä ynnä muuta vanhaa ja keräilyllistä tavaraa.

Taide- ja käyttölasin keräilijöitä hellitään monipuolisella lasivalikoimalla kymmenillä osastoilla. Kaikkiaan tapahtumassa on mukana noin 50 näytteilleasettajaa Suomesta ja Virosta.

Suomalaisten sotilas- ja ansiomerkkien asiantuntija Pekka Toivanen arvioi yleisön mukanaan tuomia merkkejä. militariakohteista, vanhoista rahoista, postikorteista ja koruista voi saada arvioita useilla osastoilla. Päijät-Hämeen Numismaatikot on myös mukana tapahtumassa. Numismaatikoiden osastolla palvellaan kaikkia rahojen keräilystä kiinnostuneita.



Tapahtumaan on pääsymaksu. Alle 18-vuotiaat pääsevät messuille maksutta aikuisen seurassa.

Jokimaan ravikeskuksessa on runsaasti maksutonta paikoitustilaa asiakkaiden autoille ja ravintolassa on tarjolla lounasta molempina päivinä. Lisätietoa: www.kerailykuume.fi

Lahden Antiikki- ja keräilymessut Jokimaan ravikeskuksen Toto-hallissa lauantaina ja sunnuntaina 29. - 30.9.  Avoinna molempina päivinä klo 10–16.

tiistai 25. syyskuuta 2018

Kaksi Vesannon maljakkoa


Värittömästä lasista Iittalassa puhalletut Erkki
Vesannon suunnittelemat maljakot, jotka olisivat
melko yksinkertaiset ilman kaiverruskoristelua;
koristelu tekee niistä upeat.
 
Vuosi sitten kesällä oli Erkki Vesannon tuotantoa esillä Suomen lasimuseossa Riihimäellä ja Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2017 oli artikkeli Vesannosta sekä kuvallinen luettelo hänen laajasta tuotannostaan. Oheiset maljakotkin olivat siihen asti anonyymejä Iittalan esineitä, mutta nyt niiden tiedetään olevan Vesannon muotoilemia.

Viime vuonna Erkki Vesannon näyttelystä oli pari julkaisua tässä blogissa:


 

Erkki Vesannon muotoilema
Iittalassa valmistettu maljakko.
 
Erkki Vesannon muotoilema
Iittalassa valmistettu maljakko.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Kauklahden maljoja


Vasemmalla malja 7315, joka oli tuotannossa 1928
alkaen ja vielä vuoden 1939 luettelosta se löytyy.
Oikealla malja 7316, joka oli Kauklahden luetteloissa
1928 alkaen ja Riihimäen luettelossa 1939 alkaen.
 
Kauklahden lasitehtaan tuotannosta kiinnostuneiden harrastusta helpotti Espoon kaupunginmuseon viime vuonna julkaisema Lasin aika –teos ja saman niminen hieno näyttely WeeGee –näyttelykeskuksessa 2016 – 2017.

Monia Kauklahdessa valmistettuja malleja valmistettiin myös Riihimäellä sen jälkeen kun Kauklahden tehdas suljettiin 1952 ja osin myös jo ennen sitä. Ainakin oheisen kuvan värillistä maljaa tehtiin Riihimäellä pitkään.

Tämän malja mallinumero on sama kuin ylemmässä
kuvassa olevan vasemmanpuoleisen. Ilmeisesti ne
on puhallettu samaan muottiin ja sen jälkeen tuon
ylemmässä kuvassa olevan maljan suuaukko on käsin
muotoiltu avautuvaksi. Kauklahden luetteloissa vuodesta
1928 alkaen ja Riihimäen Lasin luettelossa vuodesta 1939.

Kauklahden lasitehtaan osakepääomaa piti korottaa uuniremontin vuoksi1927 ja silloin perustettiin uusi yhtiö toimintaa harjoittamaan. Sen toimitusjohtajaksi tuli Riihimäen lasin perustajan Mikko Kolehmaisen poika Vilho Kolehmainen. Vuonna 1941 Kauklahdesta tuli Riihimäen lasin kokonaan omistama tytäryhtiö.

Vanhimmissa esineissä on massaleimana Köklaks,
sen jälkeen Köklaks – Kauklahti.
Kaksikielisestä nimestä luovuttiin 1935.

torstai 20. syyskuuta 2018

Nanny Stillin Rex-malja


Nanny Stillin Rex-sarjan maljoja on kahta kokoa,
tämä on niistä pienempi; sen halkaisija on
16 cm ja korkeus 10 cm.
 
Oheinen tyylikäs malja on Nanny Stllin muotoilema Rex-sarjan malja. Muotoilijan luonnoksissa sarjan nimi on Rex-vienti, koska se oli suunniteltu Riihimäen Lasin vientituotteeksi. Malja löytyy tehtaan vientikuvastosta vuosina 1965 – 1967. Rex-lasistoon kuului mm. kaksi eri kokoista maljaa, kaksi jääpala-astiaa, shampanjajäähdytin, kaksi karahvia, kaksi maljakkoa sekä lasit erilaisille juomille.


Maljan muodot synnyttävät mielleyhtymiä eräiden
muiden suomalaisten muotoilijoiden töihin. Sitähän
populaarikulttuuri ja muu käyttötaide pitkälti on;
assosiaatioiden hyödyntämistä.

Sivu Riihimäen Lasin vientikuvastosta 1965 – 1967:

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Sarpaneva-näyttelyn viimeinen viikko Designmuseossa


Timo Sarpaneva: Lasiveistos.
 
Designmuseon laaja ja kattava näyttely Timo Sarpanevasta tuo esille ennenäkemätöntä materiaalia Sarpanevan uran varrelta: lahjakkaan graafisen taiteen opiskelijan oppilastöitä, painokangas- ja tekstiilimalleja ja paljon sellaista materiaalia, jota ei ole aiemmin ollut esillä. Näyttelyssä on esillä myös Sarpanevan keskeiset lasiteokset kuten Kajakki (1954) ja Orkidea (1954). Näyttelyssä nähdään myös Montrealin maailmanäyttelyyn vuonna 1967 toteutettu suurikokoinen Ahtojää teos, jossa Designmuseon versiossa on esillä 210 lasiosaa. Näyttelyssä taiteellisen työskentelyn rinnalla nähdään monipuolinen otos hänen käyttöesineistöään.
 
Näyttelyn keskeisenä materiaalina on Marjatta Sarpanevan kuvaamat ainutlaatuiset videotallenteet Timo Sarpanevasta. Niissä ollaan eri lasihyteissä, tehtailla ja tuttujen ihmisten seurassa: Iittalassa, Nuutajärvellä ja Muranossa Venetsiassa; Helsingissä ja Washingtonissa. Lisäksi materiaaleissa on haastattelunauhoja, joissa Sarpaneva kertoo omasta työstään ja teoksistaan. Aalto Yliopiston elokuvaleikkauksen professori Anne Lakanen on editoinut näyttelyssä käytetyt projisoinnit ja filmit.

Näyttelyn avautumisesta oli juttu tässä blogissa 24.3.: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2018/03/timo-sarpanevan-nayttely-avautui.html

Näyttely on esillä viimeisen päivän auki tulevana sunnuntaina 23.9.
 
Timo Sarpaneva: Lasiveistos.

Tikkuilmatekniikalla tehty ontto
tila Orkidean tapaan.


Timo Sarpaneva: Lintu -lasiveistos.

Kolmiulotteinen objekti on erilainen
toisesta suunnasta katsottuna.

Näissäkin Timo Sarpanevan teoksissa on
käytetty tikkuilmatekniikkaa. Oikealla Kyynel.


Keskellä Ilmat ja oikealla Linnunpää.

Timo Sarpaneva: Ammiana-sarjan lasiveistos.


Sarpanevan Lansetteja.

Timo Sarpaneva: Nocturnalis.

Timo Sarpaneva: Ammiana-sarjan lasiveistos.
 

Oikealla Umbra.

Timo Sarpaneva: Meren peili.


Timo Sarpaneva: Gateway of Dreams.


Sarpanevan Claritaksia.
Timo Sarpaneva: Protuberans II.




Timo Sarpaneva: Ammiana-sarjan lasiveistos.


Turkoosi Kajakki on tehty Pino Signoretton
studiossa Muranossa 1998.

I-lasisarjan esineitä.

Lintupulloina tunnetut snapsipullot luonnoksineen.


Timo Sarpanevan kilpailuehdotus Riihimäen Lasin
suunnittelukilpailuun 1949. Ehdotus tuli toiseksi,
eikä yhteistyö Riihimäen kanssa käynnistynyt.

Takana vasemmalla Hiisi ja sen oikealla puolella
Hiidennyrkki, molemmat vuodelta 1951 ja Iittalassa
alkaneen uran ensimmäisiä teoksia. Vasemmalla
Hiidenkehto ja oikealla kaksi erilaista Hiidenhelmeä.
 
Opastetut kierrokset ovat olleet suosittuja.

Timo Sarpaneva valmistui Taideteollisesta
oppilaitoksesta graafikoksi 1948.

Opintoihin liittyneen harjoitustyön eli
tämän pannumyssyn ompeli Sarpanevan
äiti ja se palkittiin Milanossa hopeamitalilla
suomalaisena karnevaalihattuna”.


Timo Sarpaneva: Varjot.

Timo Sarpaneva: Unet.
 
Tämän Ahtojää –teoskokonaisuuden konservoinnista
löytyy artikkeli Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2018.


Timo Sarpaneva: Seraphim.

Graafikkona Sarpaneva suunnitteli Iittalalle
myös käyttögrafiikkaa.

Näyttelytilassa on useita screenejä, joilla esitetään
videoita mm. esineiden valmistamisesta.

Sarpanevan Lasisaaria.

Timo Sarpaneva: Kukinto.


Neopolis-veistoksia.

Timo Sarpanevan suunnitteli
Suomi-astiaston Rosenthalille.