torstai 22. kesäkuuta 2017

Juhannustaikoja tekemään !



Oheinen taitavasti ja runsaasti  hiontakuvioilla koristeltu
pikkukarahvi tai hajuvesipullo on ruotsalaisen Edvard
Haldin muotoilema ja se on valmistettu Orreforssin
lasitehtaalla. Esineen korkeus on nupin yläreunaan
mitattuna 15 cm ja leveys 9 cm.
 
Juhannustaiat ovat osa juhannuksen juhlintaan liittyvää kansanperinnettä. Juhannuksena tehdään taikoja lähinnä naimaonnea ja tulevaisuutta varten. Monet taioista tähtäävät ennustuksiin tulevasta, varsinkin aviomiehen laadusta sekä naimaonnesta ja toisilla taioilla naimaonnea pyritään parantamaan. Naimisiinmenoon ja lempeen liittyvät taiat liittyvät erityisesti juhannukseen, sillä se on ollut muun muassa hedelmällisyyden juhla. Juhannustaioista monet tehdään alasti.

Oheinen taitavasti ja runsaasti  hiontakuvioilla koristeltu pikkukarahvi tai hajuvesipullo on ruotsalaisen Edvard Haldin muotoilema ja se on valmistettu Orreforssin lasitehtaalla.

Kaiverruskuvion alareunan aaltoilevat linjat kuvaavat
ehkä vettä. Vasemmanpuoleinen aikuinen nainen
ehkä tukee käsistä tyttöä tämän kahlatessa ?

Pienen esineen runsas kaiverruskoristelu
on täynnä yksityiskohtia.

Myös karahvipullon sivut on koristelu
köynnöskasvia esittävin kaiverruksin.
 
Karahvin nupissa on kolme fasettia
kummallakin puolella, mutta vain toisen
puolen fasetit on koristeltu kaiverruskuvioin.

Karahvin toisen puolen täyttää köynnös-
kasvia esittävä kaiverruskuvio.

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Vaakunalasilautasia


Nuutajärven maakunta-asetin muotin on kaivertanut
Frans Amandus Andersson vuonna 1897. Hänen
pojastaan Hugo Anderssonista on julkaistu artikkeli
Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2017.

Maakunta-asetin keskellä on Suomen suurruhtinas-
kunnan vaakuna, jonka alle on jäänyt oksa käpyineen.
 
Venäjään kuuluneen Suomen laajaa itsemääräysvaltaa autonomian aikana kaventaneet valtakunnallisen yhtenäispolitiikan määräykset saivat aikaan1890-luvun mittaan yhä voimistuvia kansallisia mielenilmauksia. Helmikuun manifestina tunnetuksi tullut vuoden 1899 asevelvollisuusasetus jyrkensi mielialoja protesteiksi ja peitellyn symboliikan keinoin ilmaistuiksi mielenosoituksiksi. Kansallisia tunnuksia ja symboleja sekä maan menneisyyden saavutuksiin liittyviä kuvia ja patsaita laitettiin julkisesti esille. Suomalainen lasiteollisuus oli mukana mielenilmauksessa ottamalla lasimallistoonsa Suomen leijonavaakunalla, maakuntavaakunoilla ja suurmiesten kuvilla koristeltuja puristelasituotteita.

Ohessa muutama versio sata vuotta vanhoista vaakunalautasista.

Nuutajärven väritön vaakunalautanen 1900-luvun alusta.

Massaleima Notsjö näkyy selvästi, vaikka lautanen on kulunut.

Iittalan leijonavaakuna-asetti 1901, massaleima
näkyy peilikuvana päältäpäin luettaessa.

Iittalan maakuntalautanen.

Iittala-massaleima on tässäkin muotissa kaiverrettu
niin, että päältäpäin luettaessa teksti on peilikuva.

Karhulan vaakunalautanen.

Massaleima on kaiverrettu muottiin niin,
että teksti on oikein päin esineen läpi
sitä katsottaessa.

Suomen itsenäistyttyä 1917 ei suurruhtinaskunnan
vaakunalle ollut enää käyttöä ja muotista on modifioitu
”neutraali” versio. Karhulan lautasen lassimassa on
vaalean keltaista.



Tästä aihepiiristä on julkaistu pari juttua tässä blogissa jo aikaisemmin:


sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Sauli Suomela – Drops of Color


Muotoilija Sauli Suomela Drop Fat
–esineidensä takana.
 
Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä Sauli Suomelan taidelasiesineitä toisen kerroksen parvella. Riihimäeltä kotoisen oleva teollinen muotoilija on nyt päässyt tekemään esineitä, joita ei voi suunnittelupöydällä eikä 3D-mallinnoksellakaan nähdä täysin lopullisessa muodossa etukäteen, kun lasiesineen valmistusprosessissa hytissä sattuma voi vielä vaikuttaa lopputulokseen.

Näyttelyssä on muottiin puhallettuja sekä valulasisia teoksia. Muotoilijana Pentagon Designissa häntä kiinnostavat teokset, jotka synnyttävät tunnelman erityisen kontrolloidusta muodonannosta. Samaan aikaan lasin sattumanvaraisuus synnyttää teoksille niiden toisella tavalla kiinnostavat luonteenpiirteet.

Muottiin puhallettuja suuria lasiesineitä on kolmessa eri muodossa, jotka ovat saaneet inspiraationsa vedestä ja erityisesti pisaran muodosta, ollen kuitenkin muodoiltaan täysin hallittuja ja geometrisia. Myös lasin väri ja läpinäkyvyys ovat suuressa roolissa muotoilijan töissä. Muottiin puhalletuissa teoksissa vahvat värialueet ovat täysin sattumanvaraisia hallitun ulkomuodon sisällä, antaen töille uniikin ja lasille ominaisen luonteen. Erilaiset lasin työstämisen menetelmät tekevät lasitaiteen tekemisestä erityisen kiinnostavaa ja haastavaa.

Esineet on valmistettu Lasismin hytissä Riihimäen vanhalla lasitehtaalla, mutta jälkityöt Sauli Suomela on tehnyt itse ja hänen isänsä on valmistanut esineiden muotteja.

Näyttely on esillä lasimuseossa 18.5.–2.7.2017
 
Sauli Suomelan Drops of Color
–näyttely Suomen lasimuseossa.

Suomelan pisaran muotoisia Drop Thin –lasiteoksia.

Drop Fat –taidelasiesineitä.

Näiden lasiesineiden nimi on Capsule.
 
Sauli Suomela: Sphere (purple green).

Tämä on Sphere (RGB).
 

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Valto Kokko in memoriam


 
Pitkän uran Iittalan lasitehtaalla tehnyt muotoilija Valto Kokko on kuollut ja Suomen lasimuseolla on hänen muistokseen laitettu pieni muistonäyttely ensimmäisen kerroksen vitriiniin.

Vuonna 1933 syntynyt Kokko valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta muotoilijaksi 1961. Ensimmäinen työpaikka oli muovitehdas Plastexilla.

Iittalaan Valto Kokko siirtyi 1963 ja siellä hän suunnitteli pääasiassa käyttölasia Iittalalle ja valaisimia I-Valolle. Kokko oli Erkki Vesannon seuraaja Iittalan visuaalisen osaston päällikkönä 1971 – 1993, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle.

Valto Kokon tuotantoa esiteltiin Suomen lasimuseossa 2006 ja silloin ilmestyi museon Lasitutkimuksia-sarjan 16. kirja Valto Kokko – muotoilija, designer.

Valto Kokko on suunnitellut yli 350 valaisinta tai
valaisinkupua, mutta kun iso osa näistä on arkisia
valaisimia, niin monikaan valaisinten käyttäjistä ei
tunnista niiden muotoilijaa.

Samoin monikaan ei kysyttäessä pysty nimeämään
Kokon muotoilemia esineitä, mutta kun näyttää
esinettä ja kysyy onko tuttu, niin tuttuja esineitä
onkin yllättävän paljon.
 
Pieni Valto Kokon muistonäyttely Suomen
lasimuseon sisääntuloaulan vieressä.
 

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Karkkilassa rompetori


Karkkilassakin vanhat teollisuus-
rakennukset ovat saaneet uuden
elämän; kaupungintalokin on täällä.
 
Karkkilassa alkoi tänään kaksipäiväinen rompetori, joka liittyy Karkkilan Rautapäivät –tapahtumien sarjaan 15.-18.6. Tänään paikalle tuli vasta osa (noin 30) myyjistä, huomenna lauantaina on kuulemma enemmän. Joitakin lasiesineitä pystyi kuitenkin bongaamaan.

Rautapäivät liittyy Karkkilan ja Högförsin historiaan: vuonna 1820 paikkakunnalle perustettiin rautaruukki, jonne raaka-aine saatiin läheisestä Kulonsuonmäen rautakaivoksesta. Tänä vuonna vietetään Karkkilan 150-vuotsijuhlaa ja valimon toiminta jatkuu Componenta Finland Oy Högfors -nimisenä.

http://www.karkkila.fi/ruukkimuseo/historiikki.html

Komea kokonaisuus myrkky- eli lysterilasia.

Karhulan kristallikarahvi kelpetsi-verholla
ja pari riihimäkeläistä.

Punainen Aitanlukko luisti auringonpaisteessa.
 
Pari tuntia ennen virallista alkamisaikaa oli vielä hiljaista.
 

Mehu-Maijat ovat muuttuneet lampunvarjostimiksi.

Penkomislaatikoita löytyy monesta peräkärrystä.
 
Harvinaista, että sahanterän suojus on
säilynyt vuosikymmenten ajan mukana.
 

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Vielä muutama kuva Riihimäeltä


Lauantaina Suomen lasimuseolla vietettiin Lasi ja keräilytapahtumaa, josta on julkaistu kuvia tässä blogissa lauantaina ja sunnuntaina. Ohessa vielä muutama lisää.


Riihimäkeläisesineitä Tapio Nokkalan hyllyn päällä.


Nokkalan hyllykössä nämäkin.


Aamulla varhain lasimuseon puistikossa.


Aurinko nosti lämpötilaa nopeasti aamulla.


Seppo Hätin myyntipaikka oli keskellä
pihaa museon edustalla.


Sanna Raudaskosken pöydällä vähän
harvinaisempia Karhulan tölkkejä.


Karhu ja tähti eli Karhulan tehtaitten logo.
Sama brandi oli siis myös esimerkiksi
konepajatuotteissa ja paperirullissa.


Juhani Tero poikkesi Sirkka-Liisa Löflundin myyntipaikalla.


Mikko Felinin osasto oli keskeisellä paikalla.


Pekka Sepän ja Christian  Petanderin osastoa etualalla.


Klassikoita Kauko Lehtosen pöydällä.
 
Riihimäen paikallislehti Aamuposti julkaisi jutun
Lasi- ja keräilytapahtumasta maanantaina. Pia
Hylen toimittamassa jutussa on haastateltu
japanilaista välittäjää sekä muutamaa suomalais-
keräilijää, joista yhtenä näyttelijä Miitta Sorvalia.