Messukeskuksen antiikki ja vintage avautui

 

Habitare-sisustusmessujen oheistapahtuma Antiikki ja vintage avautui tänään yleisölle. Tämä myyntitapahtuma kestää viisi päivää ja osa myyjistä tuli jo maanantaina rakentamaan osastoaan, joten vaativa panostus heiltä. Tapahtumassa on reilut 40 myyjää eli tapahtuman alkuvuosista myyjämäärä on puolittunut. Ensimmäisen kerran se järjestettiin vuonna 2011 nimellä Salonki ja silloin myyjiä oli noin sata: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2011/09/salonki-tapahtuma-aukeaa-tanaan.html

Tapahtumatiedot: https://habitare.messukeskus.com/

Victor Vasarely: Erebus.

  

Tapio Wirkkalan Rosenthalille suunnittelemia Duo-sarjan esineitä.

  

Karhula-Iittalan Vala-laseja, muotoilijaksi on mainittu toisissa lähteissä Göran Hongell, toisaalla Erkki Vesanto.

  

Schilkinin keramiikkaveistos.

Reunoilla olevat teokset ovat Kaappo Lähdesmäen muotoilemat ja tehty Lasismissa.

Tanskalaista keramiikkaa.

 

  

Bitossin sinistä keraamikkaa.

Gunvor Olin-Grönqvistin Arabialle suunnittelemia kaloja.

Vihreä venetsialaistyyppinen pikari on Joonas Laakson Lasismissa toteuttama.

Helena Tynellin Pirtti-sarjan näyttelyversioita keskellä.

Lasinen hyrrä on Lasisirkuksen tuotantoa.

Lasiesineitä on myös Habitaren muilla osastoilla:

Ritva-Liisa Pohjalainen tekee nykyään veistoksia myös terästä käyttäen.

Maija Puoskarin Flower Bell -maljakoita.

Netta Kandelinin Riviera-sarjan esineitä.

Virolaisen lasistudio PUHU:n tuotantoa.

Etualalla moderneja kärpäspyydyksiä.

Etualalla Jenni Sorsan Buffoon-teoksia. Takana vasemmalla Rattle rack -teoksia ja takaoikealla Well-peilejä.

Habitare Protos -alueella on esillä mm. nämä Hanna-Kaarina Heikkilän ja Hanna Säll´in Epäonnistumisen pokaalit -teokset.

Lasistudio Jan Torstenssonin osastoa Handmade-alueella.

Hillevi Lallan tuotantoa kotinäyttelyssä Helsingissä

 

Hillevi Lallan lasituotantoa on esillä Timo I. Laakson kotona.

Hillevi toimi suunnittelijana Riihimäen Lasissa, Kumelassa, Humppilassa sekä Ilmajoen Lasissa 1970- ja 80-luvuilla Suomen lasitehtaiden suuren murroksen aikaan. Lasitehtaiden toiminnan hiivuttua Hillevi jatkoi vielä lasin parissa suunnitellen ja valmistaen tauluja sekä koruja lyijylasitekniikalla. Näyttelyssä on kattavasti esillä sekä Hillevin lasisuunnittelua että lyijylasitöitä. Näyttelyyn liittyy myös Timo I. Laakson kirjoittama artikkeli Hillevin lasisuunnittelusta, joka on julkaistu Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2024.

Näyttely on esillä Laakson kotona Munkkiniemenranta 43:n Allassalissa vuoden loppuun ja sitä pääsee katsomaan sopimalla etukäteen Laakson kanssa: timoi.laakso@kolumbus.fi tai soitto/tekstari p. 040-756 9497.

Lallan muotoilemien esineiden lisäksi kuvassa on Oiva Toikan muotoilema kuplalasinen lautanen.

Habitare avautuu keskiviikkona

 

Kuva on viime vuoden 2023 Habitaren antiikki ja vintage -osastolta.

Huonekalu-, muotoilu- sisustustapahtuma Habitare vetää väkeä tällä viikolla Helsingin messukeskukseen keskiviikon klo 12:sta sunnuntain klo 18 asti. Sen yhteydessä järjestetään edelleen antiikki ja vintage -myyntitapahtuma, vaikka sitä tapahtumaa ei kovin näkyvästi markkinoida.

Messukeskuksen nettisivuilla sitä esitellään:

Antiikki & Vintage -alue tarjoaa ihania löytöjä kotiin ja tutustuttaa uusia kävijöitä antiikin ja vintagen maailmoihin! Alueella on tänä vuonna ennätysmäärä upeita näytteilleasettajia ja se tuo yhteen asiantuntijat, keräilijät, ammattilaiset, harrastajat ja kauppiaat.

Eeva Kolun hostaamalla Habitaren lavalla kuullaan runsaasti ohjelmaa antiikin ja vintagen ystäville koko tapahtuman ajan! Luvassa on muun muassa asiantuntija ja kulttuurituottaja Amanda Kääriäisen (Vintage Style Events HKI) keskustelusarja, jossa käsitellään kestävää sisustamista vintagella ja antiikilla. Lisäksi Jenny Sirénin (matkatoimisto Aarrematkat) Keskustelua kulttuurimatkailusta -keskustelusarjassa pureudutaan antiikin ja vintagen perässä matkustamiseen.

Tapahtumatiedot: https://habitare.messukeskus.com/

Lisää Granlundin maljakkoja

 

Elmar Granlund suunnitteli tämän maljakkoparin Riihimäen lasitehtaalle.

Elmar Granlund on monelle lasista kiinnostuneelle vieras nimi, koska hän kuoli jo nuorena 1930-luvulla. Wikipedia esittelee hänet näin:

Elmar Edvard August Granlund (17.3.1899 – 16.6.1936) oli suomalainen lasi- ja keramiikkataiteilija.

Granlund työskenteli mallipiirtäjänä Riihimäen lasitehtaalla ja keraamikkona Arabialla. Keramiikassaan hän käytti paksua, samotoitua kivitavaraa , joka lasitettiin kaasu-uunissa. Hän kuoli 37-vuotiaana liikenneonnettomuudessa.

Granlundia pidettiin erittäin lupaavana ja persoonallisena keraamikkona, jonka kaikki työt otettiin mukaan vuonna 1948 avattuun Arabian keramiikkamuseoon. Hän menestyi myös monissa tuotemuotoilu- ja valokuvauskilpailuissa ja toimi valokuvaajana Anton Podworskyn ateljeessa.

Tuota Wikipedian tekstiä voi täydentää sen verran, että hän suunnitteli esineitä myös Karhulan lasitehtaalle: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/11/elmar-granlund-valfisk.html + https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2012/10/elmar-granlundin-suunnittelemaa.html

Isomman version pohja on kuulattu laajalta alueelta. Pienemmän pohja on tasainen.

Suuremman korkeus on noin 23 cm ja pienemmän noin 15 cm.

Vanhoissa lasitehtaiden kuvastoissa mainitaan muotoilija hyvin harvoin, eikä hänen tuotannostaan ole löytynyt kunnon artikkelia, jossa hänen muotoilemiaan esineitä olisi esitelty. Tässä blogissa on vuosien varrella esitelty hänen muotoilemiaan esineitä tai ainakin ne ovat tämän hetken tietojen mukaan Granlundin muotoilemia. Tässä on lisää hänen muotoilemikseen sanottuja esineitä. Pystyykö joku vahvistamaan hänet näiden muotoilijaksi tai vaihtoehtoisesti nimeämään esineille toisen muotoilijan?

Toukokuussa julkaistussa Granlund-postauksessa on linkit aikaisempiin julkaisuihin: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/05/elmar-granlundin-maljakoita.html

Tämän maljakkoparin korkeudet ovat noin 16 cm. Suuaukkoihin on lisätty hopeiset renkaat, joihin kultasepänliikkeessä on voitu tehdä asiakkaan haluama kaiverrus. Vasemman puoleisessa ei ole kaiverrusta, mutta hopealeiman valmistusvuosi on D6 = 1933. Oikean puoleisen hopealeima on epäselvä, mutta reunassa on kaiverrus KV 6.9.41.

Pikkumaljakon korkeus on noin 10 cm.

Hopeareunuksen kaiverrus: KV III P Voimistelu yl. sarja 1.4.34.

Taiteiden yö Riihimäellä perjantaina 6.9.

 

Riihimäellä vietetään Taiteiden yötä ensi perjantaina. Tapahtumia on eri puolilla kaupunkia, mutta tässä nostetaan esiin lasimuseolla ja vanhalla lasitehtaalla järjestettävää ohjelmaa.

Suomen lasimuseo on avoinna klo 21 saakka ja museoon on vapaa pääsy klo 17–21.

Museossa on illan aikana monenlaista ohjelmaa:

• klo 17.00–17.45 Taiteilija Laura Laineen haastattelu Laura Laine – Nature morte -näyttelyssä museon 2. kerroksen Suuressa salissa.

• klo 18.45–19.15 Tanssistudio Dance Art esiintyy museon pihalla (sateen sattuessa museon 2. kerroksessa).

• klo 18.00–20.00 Museon parvella koko perheen non-stop työpaja: Lasilinnun pesä, jossa voi tutkia ja tunnustella lasiesineitä. Pesästä voi myös hakea Lasimuseon lintubongaus -tehtävän lapsille.

Museon yhteydessä toimiva Ravintola Klaas palvelee asiakkaita klo 20 asti (muutokset mahdollisia).

R-liikenteen linjojen 1 ja 2 bussivuorot kulkevat iltaan asti. Linjaa 2 ajetaan kahdella bussilla, joten Lasitehtaan alueelle pääsee Rautatieasemalta puolen tunnin välein klo 18.15 alkaen. Linjan 2 bussit käyvät poikkeuksellisesti myös Lasimuseon pihan bussipysäkillä.

Tämän lisäksi keskustasta pääsee Lasimuseolle näppärästi Taiteiden yö- bussilla, joka kulkee non-stoppina Granitin aukion ja Lasimuseon väliä. Kyytiin Taiteiden yö -bussiin voit hypätä ilmaiseksi mistä vain reitin varrella olevalta pysäkiltä.

Koko Taiteiden yön ohjelma, bussiaikataulut ja non-stopbussin reitti: https://www.riihimaki.fi/koe-ja-nae/tapahtumat/taiteiden-yo/

Marja Hepo-aho lasihytissä. Kuva: https://www.facebook.com/mafkaalakoski

Vanhalla lasitehtaalla järjestettävää ohjelmaa:

•  8-23 lasipallonpuhallusta non-stoppina, kokeile itse     lasinpuhallusta!
• 18-23 lasihelmen tekonäytöksiä
• 18-21 Hameen hurmos lasten osallistava installaatio. Taiteilijat Aino Simola ja Henna Elomaa
• 18-23 lasimyyjäiset: Suvi Pulkkinen ja Mira Ollila
• 18-23 Klaus Martinin Dawn of Schema lasi-installaatio
• 18-23 Katri Oikarisen taidetta ja designia myynnissä
• 20.30 Kari Alakosken puhallustyönäytös
• 21 Katri O:n keikka

Mistress of the Water -noitapuoti:

18 - 23 Puoti auki ja esittelyä yleisölle.

Salaisuuksien Väki -tarotpakan esittely ja valokuvanäyttely. Paikalla valokuvaaja Anu Hedborg ja Salaisuksien Väki tarotluenta Johanna Sillanpää.

Katso tarkempaa tietoa: Facebookista: https://www.facebook.com/mafkaalakoski

Kari Alakoski työstämässä lasia. Kuva: https://www.facebook.com/mafkaalakoski

Konstrundan ensi viikonloppuna 7.-8.9.

 

Moni taiteentekijä avaa tulevana viikonloppuna työhuoneensa yleisölle ja lista tapahtumaan osallistuvista taiteilijoista löytyy netistä: https://konstrundan.fi/fi/ateljeet/

  

Tommi Ketonen Nuutajärvellä on yksi Konstrundan-tapahtumaan osallistuva lasintekijä. Kuva: www.konstrundan.fi

Edustettuina ovat: visuaalinen taide, taidekäsityö ja käsityö, taideteollisuus ja muotoilu sekä muut taidemuodot. Netin luettelosta voi hakea taiteentekijän tai alueen nimellä sekä käytetyn tekniikan perusteella. Lasimateriaalia on ilmoittanut työstävänsä 11 tekijää eri puolilla Suomea.

Ateljeet, studiot ja työhuoneet ovat avoinna molempina päivinä klo 11 – 17.

Taiteilija Seppo Lagom työhuoneellaan Kiikalan Vanhassa pappilassa vuoden 2020 Konstrundanissa. Lagom on mukana tapahtumassa myös tänä vuonna.

Konstrundan on Avoimet ateljeet -tapahtuma, joka järjestetään vuosittain yhtenä syyskuun viikonloppuna. Tällöin osallistuvat taiteen, taidekäsityön ja muotoilun ammattilaiset avaavat työhuoneensa ovet yleisölle. Tapahtuma on maksuton kävijöille.

Viikonlopun aikana on mahdollisuus tavata taiteilijoita, taidekäsityöläisiä ja muotoilijoita eri puolilla Suomea. Eniten osallistujia on kaksikielisellä rannikolla ja Ahvenanmaalla, mutta heitä löytyy myös Pirkanmaalta, Hämeestä, Mikkelistä ja Lapista.

Ensimmäinen Konstrundan järjestettiin vuonna 2008, jolloin se oli osa Svenska Kulturfondenin 100-vuotisjuhlan ohjelmaa. Ruotsissa taidekierroksilla on pitkät perinteet ja sieltä on saatu idea Konstrundaniin.

Kuva: www.konstrundan.fi

Ruotsinkielisestä runsaan 80 osallistujan tapahtumasta rannikolla ja Ahvenanmaalla on kehittynyt koko Suomen kattavaksi tapahtumaksi. Vuonna 2023 lähes 350 henkilöä esittäytyi yleisölle Konstrundan-viikonloppuna. Kiinnostus avoimet ateljeet -tapahtumaan on suuri niin kävijöiden kuin ammattilaisten keskuudessa: viikonlopun aikana laskettiin yli 31 000 käyntiä osallistujien luona.

Tapahtuman järjestävänä tahona toimii porvoolainen kulttuuriyhdistys Grand ja tukijoita ovat mm: Svenska kulturfonden, Konstsamfundet ja Suomen kulttuurirahasto.

Lue lisää: https://www.konstrundan.fi/fi/alku/

Vanha keilapullo

 

Vanha keilapullo, jossa on massaleimoina tekstit Limonade ja Salenius. 

Blogin lukija lähetti kaksi kuvaa löytämästään pullosta, joka lienee 1800-luvun lopulta. Sen toisella puolella on muotista tullut pystysuora teksti ”LIMONADE” ja toisella puolella lukee ”SALENIUS”. Reilut sata vuotta sitten tällaisia käyttivät useat kivennäisveden ja virvoitusjuomien valmistajat. Tunnetuin on keilapullo, jossa lukee toisella puolella HARTWALL ja toisella puolella SELTERS. Seltterivesi on sama asia kuin kivennäisvesi. Nimi tulee siitä, että Saksassa Selterin alueella oli lähteitä, joista saatiin kivennäispitoista vettä. Nykyäänhän kivennäisaineet lisätään vesijohto- tai kaivoveteen, kun valmistetaan kivennäisvettä.

Markku Annilan mainiossa kirjassa Vanhat lasini on kuva, jossa on tuo vanha Hartwallin pullo sekä toinen, joka on vesitehtailija Sundbäckin tilaama, lähes samanlainen, pullo. Kirjassa mainitaan, että Iittalan lasitehdas valmisti pulloja Sundbäckille, mutta Hartwallin pullon tekijää ei mainita. Useat lasitehtaat valmistivat tällaisia pulloja tilaajan nimen kera, muun muassa Ariman lasitehdas Pusulassa Uudellamaalla.

Kivennäisvesitehdas E.W. Salenius on toiminut Helsingin Iso Roobertinkatu 52:ssa. Yritys toimi 1884 - 1943, mutta ei löytynyt tietoa oliko osoite koko ajan sama. Ilmeisesti yritys valmisti myös limonadeja, mehua ja olutta.

Hartwall teetti 150-vuotisjuhlaansa liittyen vanhan keilapullon näköisversioita uustuotantona vuonna 1986. Sen erottaa aidosta vanhasta mm. lasin laadusta sekä siitä, että sen pohjassa lukee Hartwall 1836-1986.

Tämä oheinen pullo löytyi Aino Acktén huvilan läheisestä metsiköstä Helsingissä. Pullo oli mullan alla ja täynnä juuria.

Keilapullojen rinnalla alettiin 1800-luvun lopulla valmistaa sylinterimallisia pulloja, jotka pysyivät paremmin pystyssä pöydällä: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/10/apteekin-mineraalivesipullot.html

Keilapullot jäivät historiaan ilmeisesti vuosisadan vaihteeseen mennessä. Sylinteripulloja valmistettiin yleisesti vielä II maailmansodan jälkeenkin. Vielä 1960-luvun alkupuolella Pyynikin vichyvesi myytiin modernisoidussa sylinteripullossa, jossa oli patenttikorkki.

Tietäisikö joku tarkemmin oheisen pullon valmistusajankohdan tai jotain enemmän Saleniuksen tehtaasta ja sen tuotteista?

1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla Suomessa toimi useita pieniä virvoitusjuomien ja oluiden valmistajia, joilla oli paikalliset markkinat. Löytyy siis varmaan erilaisia vanhoja pulloja, joissa on valmistajan massaleima tai vanha etiketti. Toisaalta näin arkisia esineitä kuin vanhat tyhjät pullot, ei ole arvostettu ja siksi niitä on säilynyt niukasti, vaikka valmistusmäärät ovat aikanaan olleet isot. Harva nykyäänkään laittaa talteen arkisia esineitä sen jälkeen, kun ne ovat tulleet tarpeettomiksi. Ehkä kannattaisi laittaa joitain esineitä jemmaan tulevia sukupolvia varten.

Kiitokset kuvien lähettäjälle!

E.W. Saleniuksen kivennäisvesitehtaan valmistaman ananaslimonadin etiketti.

LISÄYS 2.9.:

Jarmo S. tutki Kansalliskirjaston tietoja ja sieltä selvisi mm. seuraavaa: Vuonna 1884 perustettiin J.W. Saleniuksen Mineraalivesitehdas osoitteessa Fabianinkatu 20. E.W. Saleniuksen Mineraalivesitehdas on merkitty kaupparekisteriin vuonna 1899. J.W. ja E.W. ovat olleet sukulaisia keskenään. Olisikohan isä ja poika? E.W. Saleniuksen Mineraalivesitehdas on toiminut myös Siltasaarenkadulla. Joissain lähteissä kerrotaan E.W. Saleniuksen Mineraalivesitehtaan perustamisvuodeksi 1884. Kyseessä lienee sama tehdas, E.W. ilmeisesti jatkanut J W:n toimintaa.

Kiitokset tiedoista ja kuvista Jarmolle!

Kuvassa E.W.Saleniuksen kivennäisvesitehdas Iso Roobertinkadun varrella vuonna 1935.