Habitaren Antiikki avautuu

 

Huomenna keskiviikkona klo 12 avautuu yleisölle Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitare ja nyt jo 27. kerran. Habitaren pääsylipulla pääsee itse asiassa viiden eri tapahtuman muodostamaan kokonaisuuteen, kun messukeskuksessa järjestetään yhtäaikaisesti myös ValoLight-, HifiExpo-, ArtHelsinki- ja Antiikki –tapahtumat. Vanhan tavaran myyntitapahtuma Antiikki järjestettiin aluksi nimellä Salonki vuosina 2011 - 2013. Vuodesta 2014 alkaen tapahtuman nimenä on ollut Antiikki.

Tänään Helsingin messukeskuksessa rakennettiin myyntiosastoja ja tämän jälkeen alkaa viiden päivän myyntirupeama. Huomenna tapahtuma on avoinna klo 12 – 20, torstaina ja perjantaina klo 9 – 18, viikonloppuna klo 10 – 18. Aika raskas keikka kauppiaille.

Antiikki-tapahtuma tuo nähtäville upean ”Muotojen mestari Hiort af Ornäs” -näyttelyn. Näyttely esittelee suomalaisen sisustusarkkitehti Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin (1911 - 1996) selkeälinjaista huonekalutuotantoa vuosilta 1945 – 1975. Näyttely toteutetaan yhdessä hollolalaisen Antiikkikeskus Fasetin kanssa.

Tapahtuma nettisivuilta voi katsoa mm. myyjäluettelon: http://antiikki.messukeskushelsinki.fi

Keskeneräistä Tolkontiikin osastoa.

 

Uniikki Oiva Toikan pokaalimaljakko.

Kaj Franck muotoili lintuja ennen Oiva Toikkaa.

Muistuttaa vähän Timo Sarpanevan nukkuvaa lintua,

mutta kenenkähän muotoilema tämä on ?

Tämä on oletettavasti Kaj Franckin incalmo-kokeilu.

Topi ja Jussi Niskakosken osastoa.

Tämä neljän kannellisen astian ja yhden kulhon

muodostama tarjoilukokonaisuus on valmistettu

menetetyn Karjalan alueella,  Käkisalmen läänissä

vuosina 1841 – 1894 toimineessa

Suotniemen fajanssi- ja posliinitehtaassa.

Venäläisen mestarin luonnos.

Vanhaa venäläistä taidetta tämäkin.

 

Wanhan Tammitorin tyylikästä osastoa.



Tyylikästä Tynelliä.

Aallon valaisin.

Tanskalaista muotoilua.

 

Brummer & Brummerin osastolla Björn Wiinbladin

muotoilua, joka tuo mieleen Heidi Blomstedtin astian.

Elsa Fischer-Treyden´in 1950-luvulla Rosenthalille

muotoilema likööri/kuohuviinilasi Fortuna.

Pekka Brummer ja Galleria Euro Art´in

Pentti Riikonen sekä mielenkiintoinen paketti.

 

Paketista paljastui Rut Brykin Aterimet-sarjan keramiikkataulu.

Riikosen osastolla on myös tämä

Sam Vannin Punaiset katot –maalaus.

Teos on ollut esillä useissa näyttelyissä ja se löytyy

myös Sam Vannin tuotantoa esittelevästä kirjasta.

Ylempänä on Vannin 1950-luvun tuotantoa

sekä Edgard Pillet´n maalaus.

Mistraalin osaston sotamuistoja.

Pekantikin osastolla antiikkikauppias Pekka Listenmaa.

Taidokasta vanhaa kiinalaista hopeasepäntyötä

Modernia suomalaista hopeamuotoilua vasemmalla.

Bauhaus-tyylistä muotoilua, mutta Ruotsissa valmistettua hopeaa.

Pekantikin lasiesineitä.

Taaempana Oiva Toikan isokokoinen Piennar-maljakko.

Karhulassa verholasista valmistettu

Hongellin juomasetti: karahvi ja lasit.

Ellen Svinhuvudin maalaamat posliinimaljat.

Hän veti presidentinlinnassa posliinimaalauspiiriä.

Nuutajärven kaksiväristä Antikaa.

 

Näiden herrojen juttuja kuunnellessa oppii aina jotain uutta.

Kotkalaisen Ollin Onnen mielenkiintoista osastoa.

Barkas Framo pikkukuorma-autoja valmistettiin 1954 – 1961,

tämä on vuodelta 1958. Netistä löytyy paljon kuvia vastaavista

kunnostetuista DDR:n autotuotannon helmistä.

Satu Natusen osastolla on Tamara Aladinin tuoppeja –

miltähän olut näyttäisi tämän värisessä astiassa ?

Christian Petander täyttää Prenikan pöytää.

Toikan lintuja Prenikan osastolla.

Kodi-liikkeen osastoa rakentamssa Lasse ja leidit.

Valikoiman kirjo on iso Habitaren Antiikki –tapahtumassa.

Erikokoisia Franckin Kastanjoita.

Naile Wafinin maalaama Arabian keramiikkataulu

pöydän kanteen upotettuna.

Punaista ja makeaa (on Popedan biisi vuodelta 1992).

Carl-Gustaf Hiort af Ornäs`in huonekalutuotantoa vuosilta

1945 – 1975 on esillä Antiikkikeskus Fasetin näyttelyssä.

Etualalla Åre-sohva.

Iltapäivän alkupuolella Ars Julikan osasto oli vielä keskeneräinen.

 

Tällainen Timo Sarpanevan teos on

katseenvangitsijana Ars Julikan pöydällä.

Designlasin hintakirja tietää, että tällainen väritön versio

on olemassa Sarpanevan Verihelmi-esineestä.

 

Festartin osastoa.

Myös kirjallisuutta löytyy tapahtumasta.

Ajan-Muiston osasto oli vielä vähän kesken iltapäivällä.

Antiikkiliike Risto Muurin osastolla on tällainen lasivitriini.

Tarja Pousar ja Ajanpatinaa.

Hämeenlinnassa vireät messut

 

Laatumessujen järjestämässä vanhan tavaran myyntitapahtumassa oli lauantaina hyvä vire heti ovien avauduttua. Avautumista odotteli Elenia Areenan aulassa runsas joukko. Lauantaina näytti olleen mukavasti myyntiä ja myös ammattikauppiaita kävi paikalla ostamassa täydennystä varastoihinsa. Keskustan ulkopuolella oleva tapahtumapaikka on ilmeisesti hyväksytty, onhan uusi siisti rakennus mukavampi paikka kuin nyt jo purettu Hämeenkaari. Toisessa kerroksessa sijaitsevan ravintola Pullerin lounaspöydässä oli hyvä hinta/laatu –suhde ja muutkin tilat ovat toimivat.

Sunnuntaina väkeä tuli aamupäivällä paikalle rauhalliseen tahtiin.

Silloin kun Hämeenlinnan messut järjestettiin Hämeenkaaressa, alkoi joukko kauppiaita myydä tavaraa kävelymatkan päässä olevalla kauppatorilla. Hyvällä säällä vanhan tavaran kauppiaita saattoi olla ulkona kolmisenkymmentä ja osalla oli myös hyviä lasiesineitä pöydillään. Torilta on niin pitkä Ojoisten kaupunginosaan, että torilla poikkeaminen vaatisi ison mutkan tekemistä. Mahtoiko tämä olla syynä, kun varjomessuiksi kutsulla toritapahtumalla ei ollut lauantaina paljon myyjiä, eikä ostajia.

Monet kuitenkin poikkesivat Hämeenlinnan kirpputoreilla, joista uusin on Suomen kasarmin aarteet. Se on entisessä Mensan tehdaskiinteistössä rautatieaseman vieressä toimineen Hämeentien kirppiksen vetäjien uusi yritys. Nimensä mukaisesti se sijaitsee ihan ydinkeskustan reunalla vanhalla kasarmialueella, jonka valtio myi viime marraskuussa kiinteistökehittäjälle. Alue on pääosin suojeltu, mutta sinne rakennetaan jo uusia asuintaloja ja kasarmirakennusten käyttötarkoitusta muutetaan asunnoiksi ja liiketiloiksi. Alue saa uuden elämän samaan tapaan kuin monet teollisuusalueet eri puolilla Suomea eli kaupunkikuva säilyy, kun ulkokuoret on suojeltu, mutta rakennusten sisäosat modernisoimalla ne saadaan toimiviksi. Alun perinhän kasarmialue on rakennettu Venäjän vallan aikana 1800-luvun loppupuolella suomalaisten joukkojen tarpeisiin, kun kaupungin toinen kasarmialue, Linnan kasarmi, oli emämaa Venäjän joukkojen käytössä.

 

Lauantaina oli aurinkoinen sää mutta siitä

huolimatta torin varjomessuille oli tullut vain

kymmenen kirpputorikauppiasta.

Messuilla oli heti ovien avautuessa paljon yleisöä

ja ainakin ensimmäisen tunnin aikana sitä tuli lisää

tasaiseen tahtiin.

Tämän pienen viivahiotun maljan suunnittelija jäi arvoitukseksi.

 

 

Pöydän kulmalla oleva iso Sulo Tommolan kaivertama

maljakko Viisas ja tyhmä löysi uuden omistajan heti

ensimmäisen tunnin aikana. Sama kaiverrusaihe on

kuvattu blogissa aiemminkin.

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/09/lasivitriinissa-oli-hienoja-lasiesineita.html

 

Myös Ajan-Muistolla oli myynnissä kaiverrettua lasia.

Onko koolla tai värillä merkitystä ?

Kalevalassa Väinämöinen teki kanteleen hauen

leukaluusta. Tässä vielä suurempi kalavale, sillä

Sarpanevan Hauenleuka on suurempi kuin

Vennolan kylän talot.

 

Mistraalin osasto heti sisääntulon jälkeen paalupaikalla.

Sodan muistomaljoilla on oma vakiintunut keräilijäkuntansa.

 

Vasemmalla Tamara Aladinin karahvi ja

taaempana Sakari Pykälän maljakko.

Aimo Okkolinin kristallia ja taaempana

Maija Carlsonin filigraanimaljakko.

Saara Hopean tuhkakupista upea väriversio

ja vierellä Kaj Franckin valkoinen Kastanja.

Björn Weckströmin Everest-sarjan laseja

sekä Franckin Luna-sarjan kuppeja.

Arabian lastenastioita.

Teemu Kleemola Mistraalin osastolla.

 

Wanhan Tammitorin koruvalikoimaa.

 

ja saman osaston lasivalikoimaa.

Ajan-Muiston osastolla Satu ja Veikko Helppi.

Ajanpatinaa-liikkeen osaston lasiesineitä.

Oikealla Kaija Aarikan Kumelalle muotoilema kulmikas kristallimalja.

Oiva Toikan Fauna Fennica -lasitaulusarjan eläimistä

tässä Koppelo. Yleensä lautanen on valkoista lasia ja

kuvio tehty mustalla sekä reunoilla ruskeaa. Tässä

kuvio on tehty sinisellä värittömälle lasilautaselle.

Sinebrychoffin juhlalasit on teetetty Nuutajärvellä.

Oikealla olevan teoksen on tehnyt Kalle Carlstedt opiskelu-

aikanaan vuonna 1912. Hän keskittyi puupiirrosten

tekemiseen ja ehkä tämä on sellaisen luonnos.

 



Valtava kuparinen kahvipannu Lempäälän Antiikin osastolla

Kaleva Korun puuastia.

 

Ilmeisesti kellojen keräilyssä huomio on

siirtymässä taskukelloista rannekelloihin.

Okkolinin Poromalja

Vaaleansininen maljan halkaisija on 20 cm ja

siihen on Aimo Okkolin kaivertanut yhden poron

sekä tunturimaiseman tähtineen.

 

Vuonna 1917 Aimo Okkolin syntyi Karhulasta Riihimäelle siirtyneen lasinpuhaltaja Matti Okkolinin perheeseen. Nuorena poikana hän työskenteli lasitehtaalla lähettinä ja hyttipoikana, jonka jälkeen hän pääsi kaivertajan oppiin Theodor Käpin verstaalle. Tämän velipuoli Erkki Käppi ohjasi myöhemmin ikätoveriaan Aimoa. Okkolin eteni kaivertajana vaiheeseen, jossa kaivertaja sai signeerata työnsä omilla nimikirjaimillaan. Oheinen malja on tältä ajalta. Theodor Käpin palattua 1952 Kauklahdesta Riihimäelle piti Okkolinin siirtyä hiojan oppiin, kun tehtaalla ei tarvittu kahta kaivertajaa. 1950-luvun puolivälissä Aimo Okkolin alkoi muotoilla omia kristalliesineitä.

Maljan pohjaan on kaiverrettu peilikuvana teksti joka näin

ollen on luettavissa oikein päin pohjan läpi katsottaessa:

Riihimäen Lasi Oy AO. Tätä tekniikkaa on harrastettu

jonkin verran Riihimäen Lasissa ja Kumelan lasitehtaassa.

 

Okkolinin Poromaljan korkeus on 6 cm.

 

Porot nousivat otsikoihin alkuviikosta, kun yli 300:n poron tokka kuoli salamaniskuun Norjan eteläosassa: http://yle.fi/uutiset/yli_300_poroa_kuoli_salamaniskuihin_norjassa__video/9127974

Mitä kannattaisi kerätä ?

Toikan linnut pitävät edelleen pintansa keräilykohteena.

 

Helsingin Sanomissa julkaistiin 6.8. artikkeli, joka oli otsikoitu: ” Ennakoiva keräilijä poimii nyt 1980-lukua”. Jutussa on haastateltu Antiikkia, antiikkia –ohjelmasta ja Hagelstamin huutokaupoista tuttua Tuija Peltomaata, joka antaa vinkkejä siitä mitkä kohteet voisivat olla nousussa. Hän suosittelee etsimään nyt 1980-luvun esineitä. Lasin osalta hän nostaa esiin Kerttu Nurmisen ja Heikki Orvolan.

Jutun mukaan keräilyssä on menossa sukupolvenvaihdos; moni kerää omiin muistoihinsa liittyviä esineitä ja nyt ostajina on sellaisia, joiden muistot ovat 1900-luvun jälkipuoliskolta, nuorimmat hankkivat 1980-luvun esineistöä.

Tällä hetkellä aliarvostetuksi Peltomaa arvioi designlasin varjoon jääneen vanhan suomalaisen lasin. Maan sisällä voidaan nähdä eroja mieltymyksissä, esimerkiksi Italiasta meille tulleen Armando Jacobinon kissa-aiheisia lasifiguriineja myydään muualla Suomessa hyvään hintaan, mutta Helsingissä ne joutuvat huutokaupassa sekalaisen tavaran laatikoihin.

Jutun voi lukea Hesarin nettisivuilta: http://www.hs.fi/raha/a1470192850341



Hesarissa julkaistu lista niistä kohteista, joita jutun mukaan kannattaisi kerätä. Pieni osa keräilijöistä ehkä kerää tavaraa toivoen arvonnousua, mutta suurin osa kerää itseään kiinnostavia tavaroita kiinnittämättä liikaa huomiota siihen, mitä niiden rahalliselle arvolle veikataan tapahtuvan. Television monet huutokauppaohjelmat ja varsinkin ulkomaiset ”tosi-tv:n varastosodat” kiinnittävät huomiota vain siihen paljonko vanhoilla esineillä voi tehdä voittoa. Onneksi vielä ruotsalainen Antikrundan keskittyy esineiden valmistus- ja kulttuurihistoriaan sekä tavaroihin liittyviin tarinoihin, vaikka esineille myös annetaan hinta-arviot.

Muoto-palkinnot jaettu

Muoto on ajankohtainen läpileikkaus parhaasta suomalaisesta muotoilusta. 31.8. Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla järjestetty vuotuinen gaala palkitsi alan luovimmat, lahjakkaimmat ja tinkimättömimmät tekijät. Kilpailu pyrkii nostamaan esiin merkittävimmät muotoilutuotteet.

Samu-Jussi Koski ja työryhmä: Watering Bulp –kastelupullo,

valmistettu Lasismissa. Kuva: www.muotogaala.fi

 

Palkintoja jaettiin seitsemässä sarjassa. Vuoden 2016 käyttöesineeksi valittiin yleisöäänestyksessä Watering Bulb –kastelupallo. Idean esineestä sai Samu-Jussi Koski ollessaan Riihimäellä Lasismin tiloissa työstämässä Koti-sarjan lasiesineitä. Siellä oli käytössä tällä idealla toimivia puhalletusta lasista tehtyjä kastelupalloja. Esine toimii kasteluautomaattina ilman mekaniikkaa ja on samalla hyvän näköinen. Raadin perustelu kuuluu näin: ”Suomessa valmistettu Watering Bulb -kastelupallo on loistava esimerkki arjen käyttöesineestä, joka yhdistää käytännöllisyyden ja kauneuden. Watering Bulb tekee viherkasvien ja kukkien hoitamisesta vaivatonta”. Palkinto on osoitettu Samuji Koti –työryhmälle. Katso video, jossa kastelupallo on käytössä: http://www.muotogaala.fi/kayttoesine-2016-watering-bulb-kastelupallo/

Muotoilija Tauno Tarna. Kuva: www.muotogaala.fi

Elämäntyö –palkinto myönnettiin muotoilija Tauno Tarnalle, joka tunnetaan myös lasiesineistä kiinnostuneena keräilijänä. Tarna oli heti Taideteollisuusopistosta valmistuttuaan 18 vuotta muotoilijana Sarviksen tehtaalla Tampereella. Raadin perustelut: ”Tauno Tarna on lahjakas muotoilija monien kuluttajien hyvin tuntemien arkituotteiden takana. Suurelle yleisölle tuntemattomampi mestari antaa enemmän kuin ottaa ja on suunnittelu-uransa lisäksi tutkinut ja kerännyt suomalaista muotoilua”.

Tauno Tarnan muotoilemia Sarviksen muoviastioita.

Kuva: www.muotogaala.fi

Lähde: www.muotogaala.fi

Lasia Helsinki Design Weekillä

Helsinki Design Week:iä vietetään 1. – 11.9. ja sen ohjelmaan kuuluu mm. näyttelyitä ja tapahtumia. Näyttelyissä kolmessa on esillä lasi-esineitä.

Marja Hepo-ahon Viimeinkin yhtä -veistos,

kuva: HDW / Galleria Mafka&Alakoski /

Borahan Topcu

 

Lasigalleria Mafka&Alakoski näyttelytilassa Iso Roobertinkadulla on ohjelmaa viikon aikana:

6.9. klo 18, Lasinpuhaltajat Marja Hepo-aho ja Kari Alakoski pitävät luennon lasista, tekniikoista ja luovasta työstä studiolasin parissa. Tapahtumassa lampputyönäytös ja pientä tarjoilua.

 

10.9 klo 11-18, Lasitaiteilija Marja Hepo-aho esittelee lamppuhelmien ja pienoisveistosten valmistamista sekä kertoo studiolasityöskentelystä
 

11.9. klo 15, Taiteilija Björn Weckströn esittelee uuden lasinäyttelynsä.

http://www.helsinkidesignweek.com/ohjelma/elava-lasigalleria/?lang=fi

 

Kuva: HDW / Artek 2nd Cycle
 

Aina ja Alvar Aallon lasia on esillä Artek 2nd Cycle –liikkeen myymälässä Pienellä Roobertinkadulla.

Artek 2nd Cycle esittelee Alvar Aallon 14 ikonista huonekalua 1930-1950-luvulta pohjautuen Ben af Schulténin suunnittelemaan Artekin juhlavuoden julisteeseen vuodelta 1975. Näyttelyn ovat suunnitelleet sisustusarkkitehti Eliisa Korpijärvi ja muotoilija Lauri Johansson.

Vuoropuhelussa Alvar Aallon huonekalunäyttelyn kanssa esitellään arkkitehti Igor Herlerin kokoelmasta Aino Aallon Karhulan lasitehtaan Bölgeblick-käyttölasia 1930-luvulta.

http://www.helsinkidesignweek.com/ohjelma/huonekaluja-ja-lasiesineita-ainolta-ja-alvarilta/?lang=fi

 

Designer Lincoln Kayiwa,

kuva: HDW / Chikako Harada

 

Kulttuurikeskus Caisassa on esillä Lincoln Kayiwan Carat-lasimuotoilunäyttely.

 

Carat on kokoelma timantinmuotoisia laseja ja valaisimia. Kokoelmaan sisältyy useissa eri sävyissä ja erilaisin pintaviimeistelyin käsin puhallettuja juomalaseja, samppanja- ja viininjäähdyttäjiä sekä LED-valaisimia.

Carat-kokoelman puhdas geometria on sulavan eleganttia ja se yhdistää estetiikan ja käytännöllisyyden ainutlaatuisella tavalla.

Kayiwa ajattelee globaalisti, mutta toimii lokaalisti. Hänen näyttelynsä osoittaa kunnioitusta De Stijl -taidesuuntaukselle, juhlistaen samalla suomalaisen designin perinnettä ja käsityötaitoa.  

Näyttelyn avajaiset torstaina 8.9.2016 kelo 17-19

http://www.helsinkidesignweek.com/ohjelma/lincoln-kayiwan-carat-lasimuotoilunayttely-kulttuurikeskus-caisassa/?lang=fi

Lähde: www.helsinkidesignweek.com