Kuvia Kaapelitehtaan messuilta

Helsingin kaapelitehtaalla on meneillään Laatumessujen antiikki-, taide- ja keräilymessut. Tänään lauantaina moni teki retken aurinkoisessa syyssäässä Ruoholahteen ja messupaikalla olikin mukava kuhina. Tänään Kaapelitehtaalla kuvattiin yleisön tuomien esineiden arviointeja Rojua, rojua –antiikkiohjelmaan, jota aletaan esittää ensi keväänä Fox-tv –kanavalla. Huomenna kuvaukset jatkuvat messupaikalla.

Messut täyttävät 2 salia vanhassa teollisuusrakennuksessa ja läsnä on 35 myyjää. Messut jatkuvat huomenna sunnuntaina klo 10 – 16.

 

Messujen sisäänkäynnistä tullaan ensiksi Kaapelitehtaan Puristamo –saliin, jossa pian sisäänkäynnin jälkeen on tutulla paikalla Topiquen osasto.

Tällä osastolla on aina hyvälaatuisia lasi- ja keramiikkaesineitä tarjolla.

Isokokoinen limenkeltainen Aimo Okkolinin Lumpeenkukka.

Jussi Niskakoskella on kädessään suurikokoinen Toini Muonan keramiikkavati.

Samalla osastolla on tämä Oiva Toikan Pampulavaasi.

Myös tämä kuva on Niskakoskien osastolta.

 

Ars Julikan osastoa.

Prenikan osastolla on muun muassa militariaa ja taidelasia.

Kansalaissodan jälkeisiltä vankileireiltä on säilynyt kovin vähän vankien puhdetöitä, koska ilmeisesti olosuhteet olivat sellaiset, ettei paljon puhdetöitä voinut tehdä. Tässä on hyvin säilynyt muisto Suomenlinnan punavankileiriltä.

Prenikan lasi- ja keramiikkaesineitä.

Mistraalin osasto on perinteisellä paikallaan.

Näyte Mistraalin valikoimasta

Taideliike Sesannen osastolla on pienen näyttelyn verran Nikolai Lehdon naivistisia maalauksia.

Antiikki Maini ja Velin osastolla on tällainen upea valaisin.

 

 

 

Aarreaitan pitkän pöydän ääressä riitti kiinnostuneita.

Yleisnäkymä Kaapelintehtaan Valssaamo –saliin tultaessa.

Onko tämä esine tuunattu versio Nimipäivä-sarjan kuplamaljakosta ?

Tolkontiikin osasto on Valssaamon takanurkassa.

Suomalaisen taideteollisuuden parhaita.

 

Tolkontiikin osastoa nämäkin esineet.

Samalta osastolta on tämäkin kuva.

 

Tolkontiikin pöydällä on tässä Nanny Stillin Spiraali.

Valssaamo takapäädystä nähtynä.

Etualalla on Ajanpatinaa –liikkeen osastoa.

 

Desinan osastolla lasiesineet pääsivät hyvin esille takaa ikkunasta tulevan valon ansiosta.

 

Kaj Franckin Pajunlehti harvinaisempana opaaliversiona.

 

 

Ajan-Muiston osastoa tutulla paikallaan.

Aimo Okkolinin värikkäät kristallit ovat aina isossa roolissa Ajan-Muiston pöydällä.



Vielä tämäkin kuva on Ajan-Muiston osastolta.

 

Retrotavarat ovat jo vakiintunut osa antiikkimessujen valikoimissa.

 

 

Hieman poikkeavan näköinen Okkolinin Lumpeenkukka – taitaa olla niitä itävaltalais-okkolineja ? 1970-luvun lopulla eräs itävaltainen lasinvalmistaja tuomittiin oikeudessa Lumpeenkukkien plagioinnista ja oikeuden päätöksellä kristalliaihiot määrättiin luovutettaviksi Riihimäen lasille. Rahapulassaan tehdas teki vähemmän kunniakkaan teon ja hiotutti aihioista Suomessa (melkein) Lumpeenkukkia, jotka signeerattiin ja pantiin Riihimäen lasin tarra kylkeen.



Myyjällä ei ollut mitään tietoa tämän esineen suunnittelijasta tai valmistajasta. Paljon tuttuja piirteitähän siinä on.

 

Ylen Teema –kanavalla esitettiin muotiohjelmia Ylen arkistosta

Eilen illalla Teemalla esitettiin Muodissa mukana -ohjelmakokonaisuus, jossa oli muotiohjelmia eri vuosikymmeniltä. Vanhin oli vuodelta 1939 ja uusin vuodelta 1971. Tarjolla oli siis vintagea ja retroa. Viiden arkisto-ohjelman lisäksi nähtiin tuore Marko Gustafssonin tekemä modisti ja vintage-harrastaja Fiona Timantin kymmenminuuttinen haastattelu. Timantti tunnetaan ehkä parhaiten Lady Gagalle tekemästään Mouse Fatale -päähineestä.

Toimittaja Marko Gustafsson ja Fiona Timantti.

Kuvaruutukaappaus: www.yle.fi

Ainoastaan kaikkein vanhimmassa näytteessä on jonkin verran rekvisiittaa ajankuvaa tuomassa, mutta lasiesineitä ei ole havaittavissa. Monet vanhat kotimaiset elokuvat ovat vanhojen huonekalujen, esineiden, tekstiilien ja arkkitehtuurin harrastajalle mielenkiintoisia tutkimuskohteita. Eräs mieleen parhaiten jääneistä on Vihreä kulta, jossa funkkisarkkitehtuuri ja funkkisesineistö esitetään kuvaamassa ihmisen vieraantumista ”oikeasta elämästä”, jota tässä elokuvassa esittää tukkilaiselämä pohjoisissa havumetsissä lumen keskellä.
Teemalla esitetyt Ylen Elävän arkiston ohjelmat ja aikaisemmin esittämätön Arkistovieraana Fiona Timantti –haastattelu ovat nähtävissä Ylen Elävässä arkistossa: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/elava-arkisto-muodissa-mukana

Vintagen osuus vanhojen tavaroiden kaupassa on kasvanut viime vuosina ja myös siihen erikoistuvien keräilijöiden määrä kasvaa koko ajan. Vintage-vaatteiden ja –esineiden keräilijät eroavat ehkä muista vanhan tavaran keräilijöistä siinä, että he myös käyttävät keräämiään tavaroita.

Takavuosien muoti-ikoni Kaarina Kivilahti.

Kuvaruutukaappaus: www.bukowskismarket.com

Vintagen ja muiden vanhojen vaatteiden huutokauppa on Suomessa ollut vähäistä, mutta juuri tänään on avautunut Bukowskilla ”Kivilahti ladies – vintage & fashion” -huutokauppa. Kivilahden perhe on tuonut kansainvälisen couture-muodin Suomeen jo 1980-luvulla ja tehnyt paljon töitä muotitaiteen arvostuksen edistämiseksi Suomessa. Kokoelma koostuu noin 130 laadukkaasta Vintage & Fashion tuotteesta - kengistä vaatteisiin ja laukkuihin. Myytävänä on tuotteita muun muassa Pradalta, Miu Miulta, Karl Lagerfeldilta, Yves Saint Laurentilta, Dolce & Gabbanalta, Christian La Croixilta, Chloélta ja Versacelta. Kuvallinen huutokauppaluettelo löytyy Bukowskis Marketin netistä: https://www.bukowskismarket.com/fi/pages/kivilahti-ladies?utm_campaign=Kivilahti&utm_content=Kivilahti&utm_medium=Tema&utm_source=Site2

Helsingin antiikki-, taide- ja keräilymessut Kaapelitehtaalla tulevana viikonloppuna

Laatumessut järjestää 12. - 13.10. antiikki-, taide- ja keräilymessut Helsingissä. Tapahtumapaikkana on Kaapelitehtaan Puristamo- ja Valssaamosalit osoitteessa Tallberginkatu 1C. Tapahtuma on avoinna yleisölle molempina päivinä klo 10-16.

Myynnissä on esim. antiikkiesineitä, taidetta, designia, retroa, vintagea, lasia, posliinia, keramiikkaa, hopeaa, koruja, kelloja, rahoja, postimerkkejä, kortteja, militariaa, keräilyleluja, kirjoja, lehtiä, vanhoja tekstiilejä, yms. vanhaa keräilyllistä tavaraa. 

Kaapelitehtaalla kuvataan messujen yhteydessä Fox-kanavan uutta, vanhaan tavaraan liittyvää Rojua, rojua -ohjelmaa. Ohjelmassa kolme asiantuntijaa kiertää arvioimassa ihmisten vanhojen tavaroiden arvoa. Ohjelman kuvauspaikkana on messusalien lisäksi Kaapelitehtaan D-portaan kellarikerroksessa sijaitseva Käämi-kokoustila. 

Lisätietoa ohjelmasta ja ilmoittautumisohjeet maksuttomaan arviointiin: www.foxtv.fi/rojua-rojua

Aikuisten pääsylippu maksaa  8€ ja perhelippu 16€. Perhelipulla pääsee tapahtumaan saman perheen kaksi aikuista ja kaikki perheen alle 18-vuotiaat lapset. Alle 15-vuotiaat pääsevät aikuisen seurassa maksutta tapahtumaan. 

Molempina päivinä klo 14 - 16 välillä pääsee tapahtumaan alennushinnalla; aikuiset maksavat silloin 6€ ja perhe 12€. 
Lipunmyynnin sujuvuuden turvaamiseksi pääsyliput voi maksaa messupaikalla vain käteisellä rahalla. Setelien tunnistuksen rajoitusten vuoksi hyväksytään lipunmyynnissä enintään 50€:n setelit.
Lähimmät pankkiautomaatit sijaitsevat Ruoholahden Citymarket -tavaratalossa ja Ruoholahden metroasemalla. 

LIIKENNEYHTEYDET KAAPELITEHTAALLE

Kaapelitehtaalle pääsee erinomaisesti julkisia liikennevälineitä käyttäen. HKL:n bussilinjat 15, 20, 21, 21V, 65A ja 66A sekä YTV:n seutuliikenteen linjat 102T - 160T liikennöivät Kaapelitehtaan vierestä.
Messupaikalle pääsee myös raitiovaunulla nro 8. Metron läntinen päätepysäkki on Ruoholahdessa, noin puolen kilometrin kävelymatkan päässä Kaapelitehtaasta.

Omalla autolla Helsingin ulkopuolelta tultaessa on sujuvin reitti ajaa ensin Kehä I:n länsipäähän josta käännytään Länsiväylälle Helsinkiin päin. Kun Länsiväylä loppuu Ruoholahdessa, niin käännytään oikealle Lauttasaarta kohti ja ollaan jo aivan Kaapelitehtaan vieressä ja siitä opastekylttien avulla päästään perille messupaikalle.
Kaapelitehtaan ympäriltä löytyy melko runsaasti viikonloppuisin maksutonta paikoitustilaa messuvieraiden autoille.

RAVINTOLAPALVELUT

Kaapelitehtaan Hima & Sali -ravintola palvelee messujen sisäänkäynnin vieressä Kaapelitehtaan muiden käyttäjien lisäksi myös antiikki-, taide- ja keräilymessujen vieraita sekä lauantaina 12.10. ja sunnuntaina 13.10. klo 9.30 alkaen.
Tarjolla on mm. edullista messulounasta normaalin kahvilavalikoiman lisäksi.

Kuvia Tampereen keräilymessuilta

Viime viikonloppuna Pirkka-hallinakin tunnetussa Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa järjestettiin 43. kerran keräilyesineiden osto- ja myyntitapahtuma Keräily Syksy. Samaan aikaan järjestettiin ”Tampereen Habitare” eli KotiVisio sekä Tampereen Taidemessut. Yhdessä nämä 3 tapahtumaa keräsivät paikalle 12.403 messuvierasta. Ensi vuonna tämä tapahtumakokonaisuus järjestetään jo aikaisemmin alkusyksystä 29.-31.8.2014 eli ennen Helsingin Messukeskuksen Habitare-messuja. Tässä väissä järjestetään kuitenkin samassa paikassa Keräily Kevät 14.-16.2.2014.
 Keräilytapahtuma järjestettiin nyt B-hallissa, joka on melkein puolta pienempi kuin D-halli, jossa messut on edellisillä kerroilla järjestetty. Tunnelma oli nyt parempi kuin puolityhjässä isossa hallissa. Keräilyesineitä oli tarjolla aivan laidasta laitaan; designlasia ja –keramiikkaa, kelloja, koruja, kirjoja, lehtiä, leluja, tekstiilejä, jne.

Messujen avautumista oli odotettu Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa.

Ajanpatinaa –liikkeen osastolla oli tämän Aimo Okkolinin ilmeisesti uniikki versio neodyymistä Terälehdet –kristalliesineestä ja se oli ehkä kiinnostavin lasiesine Tampereen keräilytapahtumassa.

Ajanpatinaa –liike on sulkenut kesämyymälänsä Lieksassa ja kiertää talvikauden messutapahtumissa.

Samalla osastolla nämäkin esineet. Vasemmassa reunassa Kumelan lasitehtaan vähän harvinaisempi malli.

 

Jo perjantaina aamupäivällä oli väkeä hyvin liikkeellä ja myöhemmin vielä enemmän.

 

 

Aulikki ja Juhani Tero myyntipöytänsä takana.

 

Heidän osastollaan oli myös harvemmin tällaisissa myyntitapahtumissa nähtyjä esineitä. Etualalla sininen esine ja takana värittömästä lasista tehty taide-esine ovat Kari Alakosken muotoilemia ja puhaltamia.

Myös tämä etualan isokokoinen taidelasiesine on Kari Alakosken tuotantoa.

Kerttu Nurmisen taidelasilautanen.

Kari Alakosken taidelasimaljakko.

Timo Sarpanevan 1950-luvun lopulla muotoilema lasiesine.

 

Etualalla Ananas Secondhand Shopin osasto, joka keräsi väkeä ruuhkaksi asti heti perjantaina aamupäivällä.

Vasemmalla Lasse myyntipöytänsä takana.

Tämän maljakon pohjassa oli vaikeatulkintainen monogrammi ja vuosiluku 1911. Muistuttaa kovasti Emile Gallé´en muotoilua, mutta onko se ?

Takimmaisena on Björn Weckströmin Nuutajärvelle muotoilema karahvi.

Alvar Aallon alun perin muotoilemaa Savoy-vaasia on valmistettu myöhemmin monen värisinä versioina.

 

Ilmeisesti Karhulan tehtaan karahvi laseineen.

Timo Sarpanevan Hauenleuat vasemmalla.

Oiva Toikan lasitaidetta.

 

Tamara Aladinin muotoilemia Riihimäen lasin karahveja.

Tällä pöydällä kiinnitti huomiota vähän reunoistaan kärsinyt maalattu keramiikkataulu.

Teoksen signeerannut Lyyli Molander työskenteli myös Kauklahden lasitehtaalla taiteilijana. Molanderin maalaaman lasimaljakon kuva on julkaistu tässä blogissa 18.3.2012: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2013/03/kauklahden-lasin-maalattu-maljakko.html Hän aloitti taiteilijana tyttönimellään Lyyli Moisander ja sukunimi vaihtui kun hän avioitui taiteilija Aarne Rafael Ahon kanssa. Lyyli Molanderin työskentelystä Arabiassa ei löydy tietoa. Tietääkö joku blogin lukija hänestä ?

 

Mistraalin Teemu Kleemola kaupanteossa.

Näiden lasien maljaosan ja jalkaosan muotokielet ovat erikoinen yhdistelmä.

 

 

 

 

Oiva Toikka esillä Antiikki ja taide –lehdessä

 

Melkoisen levoton taitto Antiikki ja taide -lehden numeron 2:n kannessa; tekstit eivät oikein erotu kansikuvan päällä.

 

Kesällä aloittaneen Antiikki ja taidelehden kakkosnumero on ilmestynyt hiljattain lehtihyllyihin. 100-sivuinen lehti tarjoaa tuhdin lukupaketin vanhoista tavaroista kiinnostuneille ja aiheiden kirjo on laaja, kun aiheina ovat muun muassa: taidekehysten kultaus, barokkityyli, Louhisaaren kartanolinna, Halosenniemi, antiikkihuutokaupat, antiikkikaupan trendit, veistokset, puulattioiden ja kakluunien kunnostus.

 

 

Ensin tulivat amerikkalaiset huutokauppaohjelmat suomalaisen television pikkukanaville ja sitten Jim-tv teetti kanavalle Suomen huutokauppakeisari –sarjan, sen jälkeen moni lehti on jatkanut samasta teemasta. Tässä näyte Antiikki ja taide –lehden kahden aukeaman jutusta.

Linnuistaan mies tunnetaan: Oiva Toikka.

 

Lasiesineiden keräilijöille tässä numerossa on kahden aukeaman juttu Oiva Toikasta. Manu Haapalaisen toimittamassa jutussa kerrotaan esimerkiksi, että Toikan astiastoja on tulossa lähiaikoina uustuotantoon Japanissa. Japanilaisturistit vievät Toikan lintuja nykyään paljon mukanaan. Jutussa Toikka kertoo tehneensä nyt uusia esineitä nimenomaan Japanin markkinoille.

Lintujen lisäksi Toikka on tehnyt paljon muuta. Osa esineistä on säilynyt anonyymeinä, esimerkiksi 1970-luvun loppupuolella lähes kaikissa Suomen kuppiloissa olut tarjoiltiin Toikan muotoilemasta raskaasta Krouvi –tuopista, joita oli 1/3 litran ja puolen litran kokoisina. Vanhoja tuoppeja on ollut myytävänä kirpputoreilla ja Iittalalla niitä oli vähän aikaa uustuotannossa pari vuotta sitten.

TAPIO WIRKKALA – Monipuolinen muotoilija

Tapio Wirkkalan muotoilemia muovipulloja. Kuvan aukeama on Taideteollisuusmuseon julkaisemasta kirjasta Tapio Wirkkala – Ajattelevat kädet. Tuula Poutasuo on yksi kirjan kirjoittajista.

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää yleisöluennon Suomen lasimuseossa Riihimäellä torstaina 10.10.2013 klo 18:00 alkaen. Tuula Poutasuo kertoo Tapio Wirkkalan monipuolisesta muotoilijan urasta keskittyen ennen kaikkea muuhun kuin lasiin. Luennolle on vapaa pääsy. Yleisöä pyydetään saapumaan klo 18.00 mennessä, koska museon ovet suljetaan silloin. Samalla on mahdollista tutustua myös Tapio Wirkkala –näyttelyyn.

TAPIO WIRKKALA - Lasin ja hopean runoilija

Keräilijöiden pitkään toivoma näyttely Tapio Wirkkalan suunnittelemista taidelasi- ja hopeaesineistä on auki Suomen lasimuseossa vuoden loppuun 31.12.2013 saakka.

Suomen lasimuseo on Wirkkalan oma paikka – akateemikko Tapio Wirkkala suunnitteli 1980-luvun alussa avatun museon muutostyöt ja perusnäyttelyn. Museorakennus on vuonna 1914 rakennettu alun perin Paloheimo Oy:n turvejauhetehtaaksi ja toimi pitkään lasitehtaana.

 
Näyttely Tapio Wirkkala – Lasin ja hopean runoilija perustuu Kyösti Kakkosen yksityiskokoelmaan. Näin on mahdollista nähdä monia todella harvinaisia Wirkkalan suunnittelemia taidelasi- ja hopeaesineitä.

Esineet ovat pääosin toteutettu Iittalan lasitehtaassa ja Kultakeskus Oy:ssä.

Suomen lasimuseo on auki tiistaista sunnuntaihin 10-18, maanantaisin suljettu.

 

 

Lähde: Suomen lasimuseo