Lasimuseolla luennoitiin Nuutajärvestä

 

Runsas kuulijajoukko Suomen lasimuseon luentosalissa.

Viime torstaina oli vuorossa Suomen lasimuseon ystävät ry:n 40-v juhlaluentosarjan ”Suomalaisen lasin historiaa ja nykyisyyttä” viides luentokerta ja tarjolla oli kaksi luentoa Nuutajärven historiasta ja nykyisyydestä.

Ensimmäisessä luennossa teollinen muotoilija Tauno Tarna kertoi Wärtsilän ajasta Nuutajärvellä ja toisessa luennossa tietokirjailija ja toimittaja Marja-Leena Salon aiheena oli ”Itsenäisten lasintekijöiden kylä”.

Tauno Tarna ja tappivärimallit.

Luentosarjan ensimmäisen 11.9.-session  ensimmäisessä luennossa professori Georg Haggrén valotti Nuutajärven lasitehtaan alkuvaihetta ja toisessa luennossa väitöskirjatutkija Hannu Rastas luennoi tehtaan vaiheista 1850–1950.

Nuutajärven lasitehtaan liikemerkkejä. Kuva: Tauno Tarnan luentomateriaalia.

Wärtsilän historia alkoi Tohmajärven Värtsilän kylään 1934 perustetussa sahasta. Sahan omistaneella kiteeläisellä teollisuusmies Arppella oli raudan- ja puunjalostuslaitoksia muuallakin. Vuonna 1907 yhtiöstä syntyi Ab Wärtsilä Oy, joka hyötyi ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän sotatarviketilauksista. 1935 yhtiö sai määräysvallan Helsingin Hietalahden ja Turun Crichton-Vulcanin telakoilta. Näiden telakoiden ja yhtymään kuuluneiden konepajojen ansiosta Wärtsilä sai paljon tilauksia sotakorvaustuotteiden valmistamisessa toisen maailmansodan jälkeen. Firmaan kertyi paljon varallisuutta, jolle piti löytää hyviä sijoituskohteita ja konserniin ostettiin mm. Arabian keramiikkatehdas 1947 ja Nuutajärven lasitehdas 1950.

Nuutajärven väripalettia 1950-luvulta. Kuva: Tauno Tarnan luentomateriaalia.

Nuutajärven omistajasuku oli neuvotellut osakkeiden myynnistä Wärtsilälle jo 1940-luvun lopulla, mutta vasta 1950 tapahtuneen lasitehtaan tulipalon jälkeen omistus siirtyi.

Arabialla oli hyvä vientiverkosto ja sitä voitiin hyödyntää myös Nuutajärven tuotteiden markkinointiin. Wärtsilällä oli hyvä tiedotusosasto, joka palveli myös Nuutajärveä.

Nuutajärven värejä 1970-luvulla. Kuva: Tauno Tarnan luentomateriaalia.

Wärtsilä nimitti Arabialla muotoilijana työskennelleen Kaj Franck´in vastaamaan Nuutajärven lasitehtaan tuotesuunnittelusta 1950, mutta hän jatkoi töitä myös Arabialle.

Luennossaan Tarna keskittyi Nuutajärven värien käyttöön. 45 minuutin luennossa oli rajoitetun ajan vuoksi rajattava aihe tiukasti.

Kaj Franckin teesejä värien käytöstä. Kuva: Tauno Tarnan luentomateriaalia.

Wärtsilällä oli näyttelyhuoneisto Helsingin Pohjoisesplanadilla, jonne Nuutajärven muotoilijat saivat oman näyttelyn joka toinen vuosi. Yhtiö julkaisi vuodesta 1953 alkaen Keramiikka ja lasi -lehteä, jossa esiteltiin molempien tehtaiden uutuudet ja lisäksi konsernin muiden tuotantolaitosten tuotteita soveltuvin osin, esimerkki aterimia ja tekstiilejä. PR-lehteä lähetettiin laajan jakelun mukaisesti mm. medialle ja kotitalousopettajille, joten sen vaikutus oli merkittävä. Nuutajärven lasitehdas oli siis saanut hyvän omistajan.

 

Kaj Franckin filigraaneja. Kuva: Tauno Tarnan luentomateriaalia.

Franck sai työparikseen Saara Hopean 1952 ja myöhemmin tulivat Oiva Toikka 1963 mukanaan vaimonsa Inkeri, Heikki Orvola 1968, Kerttu Nurminen 1971 ja Markku Salo 1983. Näiden kuukausipalkkaisten muotoilijoiden lisäksi oli freelancer-suunnittelijoita.

 

Oiva Toikan OT 1963. Kuva: Tauno Tarnan luentomateriaalia.

Wärtsilän aika Nuutajärvellä päättyi 1988, jolloin A. Ahlström osti yhtiön ja yhdisti sen Iittala-Nuutajärvi Oy:ksi. Sen jälkeen omistajat ja yhtiön nimet muuttuivat tiuhaan, kunnes Fiskars osti sen 2007. Fiskars sulki tehtaan alkuvuodesta 2014.

 

Nuutajärven lasikylän kulttuurisäätiö perustettiin tässä yhteydessä ja helmikuussa 2016 Fiskars Oyj myi sille lasikylän historialliset lasitehdasrakennukset. Kulttuurisäätiöllä ei ollut resursseja korjata huonoon kuntoon päässeitä rakennuksia ja niiden uudeksi omistajaksi löytyi joulukuussa 2021 yrittäjä Ari Salmen Olderman Oy Pruuki Oy:n kautta. Sen jälkeen rakennuskantaa on korjattu isoin panostuksin. Marja-Leena Salo kävi luennollaan läpi näitä viime vuosikymmenten muutoksia.

Nuutajärven lasitehtaan omistajia. Kuva: Marja-Leena Salon luentomateriaalia.

Hänen esityksessään käytiin läpi myös muita Nuutajärvelle merkityksellisiä toimia ja tapahtumia: Nuutajärvi-päivä 1977–2019, Lasikoulu vuodesta 1993 alkaen, kansainväliset work-shopit 1990-luvulta alkaen, vuonna 2003 perustettu Lasikomppania eli Nuutajärven lasitaitajat ry, itsenäisten lasintekijöiden yhteinen myymälä NuGO-shop (Nuutajärven Galleria Osuuskunta) 2007–2022, Lasivitriini-myyntitapahtuma 2010–2022, Toteemikisa 2012, Lasten lasinsuunnittelukilpailut 2013-, Lasikylän uusi logo 2014, Nuutajärvi Shop 2022-, uudistettu lasimuseo Prykäri 2024, Oiva Toikan Lintukoto 2024.

NuGO:n perustajia vasemmalta: Anu Penttinen, Marika Kinnunen, Sara Hulkkonen, Lea Swantz, Johannes Rantasalo, Alma Jantunen, Markku Salo ja Ilse Lindqvist. Kuva: Marja-Leena Salon luentomateriaalia.

Marja-Leena Salo

Viime viikolla Facebookissa julkaistujen postausten mukaan viisi taiteilijaa on nyt jättänyt työhuoneensa historiallisessa lasitehdaskiinteistössä vuokrankorotuksen vuoksi.