Soile Iso-Mäyryn näyttely Tuhkan siivet on esillä lasimuseon suuressa salissa.
Suomen lasimuseossa Riihimäellä on avautunut kaksi uutta
näyttelyä:
Kuvataiteilija, valtiotieteiden tohtori (Helsingin
yliopisto) Soile Yli-Mäyryn tuotanto painottuu maalaustaiteeseen ja
lasiteoksiin. Yli 40-vuotisen taiteilijanuransa aikana hänellä on ollut
yksityisnäyttelyitä 30 maassa, muun muassa Intiassa, Japanissa,
Etelä-Amerikassa, Yhdysvalloissa, Arabiemiraateissa ja eri Euroopan maissa.
Suomen lasimuseon näyttely esittelee Yli-Mäyryn lasitaidetta ensimmäistä kertaa
kattavan museonäyttelyn laajuudessa taiteilijan kotimaassa.
Yli-Mäyry tunnetaan erityisesti palettiveitsellä tehdyistä
maalauksistaan, joissa korostuu pyrkimys irtautua kaksiulotteisesta
pinnasta. Kolmiulotteisuuden ja
veistoksellisuuden tutkiminen jatkuu taiteilijan lasitöissä. Teosten
materiaalina on massiivilasi, joka mahdollistaa lasin työstämisen tavalla,
jossa on piirteitä kuvanveistosta.
Teoksille on ominaista värikkyys, runsas kuvasto sekä
symbolien, kirjainten, numeroiden ja monitulkintaisten merkkien käyttö.
Lainailevassa kuvakielessä voidaan nähdä muistumia muun muassa surrealismista.
Teoksissa näyttäytyvät omintakeiset eläin- ja ihmishahmot, eräänlaiset
ihmiseläimet.
Keskeinen teema Yli-Mäyryn tuotannossa on ihmisen
vieraantuminen luonnosta. Vieraantumisen taustalla näkyy digitaalisen
ympäristön valtaama tila, jota taiteilija on tarkastellut tuotannossaan jo
1980-luvulla.
Hän on työskennellyt lasin parissa vuodesta 2007. Hän
valmistaa lasityönsä Venetsiassa Muranon saarella Berengon studiossa. Murano on
tunnettu vuosisataisesta lasinvalmistuksen perinteestään. Yli-Mäyrylle on
myönnetty Pro Finlandia -mitali vuonna 2024.
Heikki Orvola ja Rikottu verho -näyttelyn esineitä lasimuseon kolmannessa kerroksessa.
Professori Heikki Orvola (s. 1943) on yksi suomalaisen muotoilun keskeisistä vaikuttajista. Suomen lasimuseon palkintonäyttely juhlistaa Orvolalle myönnettyä vuoden 2025 Pro vitrea -palkintoa.
Suomen lasimuseon näyttelyn keskiössä on Orvolan
lasinvalmistuksen totunnaisuuksia haastava lasitaide. Näyttely esittelee
kokeiluja, valmiita teoksia ja teosprosessia sekä hänen uusimpia lasiteoksiaan,
jotka ovat syntyneet palkinnon mahdollistamien kokeilujen ja toteutusten myötä
yhteistyössä Iittalan lasitehtaan kanssa.
Heikki Orvola: Rikottu verho -näyttelyn esineitä.
Näyttelyn lasikokeilujen alkusysäyksenä ollut muun muassa verholasin valmistustekniikan tutkiminen. Orvolan kiinnostuksen kohteena on ollut Kaj Franckin kehittämä tekniikka rikottu verho. Verholasin nimitystä käytetään sellaisesta lasiesineestä, jolla on värillinen sisä- tai ulkopinta, joka saadaan lisäämällä teoskappaleen aloituksen päälle ohut, värillinen lasikerros. Näyttelyssä on esillä myös muun muassa filigraanitekniikalla tehtyjä teoksia.
Heikki Orvola: Rikottu verho -näyttelyn esineitä.
Joka toinen vuosi jaettava Pro vitrea -palkinto myönnetään
korkeatasoisesta ja persoonallisesta työskentelystä tai merkittävästä teosta
suomalaisen lasikulttuurin edistämiseksi.
Palkinnon myöntää Suomen lasimuseon ystävät ry yhdessä Suomen lasimuseon kanssa. Vuoden 2025 Pro Vitrea -palkintojuryyn kuuluivat Jyrki Kippola (Suomen lasimuseon ystävät ry:n hallituksen jäsen), Hanna Mamia-Walther (Suomen lasimuseon johtaja), Uta Laurén (asiantuntija), Minna Piispanen (Iittalan lasitehtaan tuotekehityspäällikkö) sekä vierailevana jäsenenä Rafaela Seppälä (taiteen tuntija ja keräilijä).
Lasi on Orvolalle erityisen merkityksellinen materiaali, ja
hän on mittavalla urallaan edistänyt suomalaista lasikulttuuria
suunnittelijana, taiteilijana ja opettajana. Hän on ansioitunut sekä
sarjatuotannon, että taidelasin saralla. Erilaisia materiaaleja ja tekniikoita
suvereenisti hallitseva Orvola on työskennellyt lasin lisäksi mm. keramiikan, tekstiilin
ja valuraudan parissa. Hänen tunnetaan klassikoiksi muodostuneista esineistä ja
astiasarjoista kuten Aurora-lasistosta, Kivi-kynttilälyhdystä ja Arabialle
suunnitellusta 24 h-astiasarjasta.
Molemmat näyttelyt ovat avoinna vuoden loppuun asti.
Lähde: www.suomenlasimuseo.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.