Heikki Orvola 80 v

 

Heikki Orvola Suomen lasimuseon seminaarissa 28.10.2023

Professori, taiteilija ja muotoilija Heikki Orvola täytti 29.11. kahdeksankymmentä vuotta. Orvolan lopputyön ohjaaja Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkataiteen osastolla oli Kaj Franck, joka työskenteli samalla Wärtsilän omistamien Nuutajärven lasitehtaan ja Arabian keramiikkatuotetehtaan taiteellisena johtajana. Frack houkutteli 1968 valmistuneen Orvolan Nuutajärvelle, missä tämä työskenteli muotoilijana 1968 – 1983 ja sen jälkeen vielä freelancerina vuoteen 1986. Arabian muotoilijana Orvola työskenteli 1987 – 1993, jonka jälkeen hän on toiminut freelancer-muotoilijana.

Maljakot ja lautanen ovat vuodelta 1971, lautasessa on Boutique-tarra.

Helsingin Sanomien 80-vuotishaastattelussa (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010010615.html) Heikki Orvola kertoo, että ensimmäinen tuotantoon tullut hänen suunnittelemansa lasiesine oli Omena-tuhkakuppi.

Orvola on useissa yhteyksissä muistellut sitä, kuinka nuorelle kaupunkilaismiehelle Nuutajävi ei oikein tarjonnut toimintaa vapaa-aikana ja Orvola viettikin paljon aikaansa Inkeri ja Oiva Toikan perheen kotona. Ilman heidän vieraanvaraisuuttaan hän olisi kertomansa mukaan lähtenyt Nuutajärveltä jo aikaisemmin pois.

Pasi Kostiainen kirjoittaa syntymäpäiväjutussa: ”Ilmapiiri salli luovat kokeilut, ja niin salli myös yrityksen kulttuuri. Kokeilla sai, eikä kukaan kysellyt esimerkiksi lasinpuhalluksesta aiheutuneita kuluja.” Nykyään on toisin, eikä Nuutajärvelläkään loppuvuosina ollut yhtään vakituista muotoilijaa ja Iittalassakin muotoilu on ulkoistettu. ”Suomessa ei ole enää kuin yksi iso lasitehdas, Iittala. Ja sieltä tulee nykyään aika vähän mitään uutta”, toteaa Orvola HS:ssa.

Hesarin jutussa mainitaan, että Orvolan laajimmin levinnyt tuote on Marimekon tilauksesta tehty Kivi-tuikku. Suomen lasimuseossa vuonna esillä olleen laajan Orvolan retrospektiivisen näyttelyn lehdistöinfossa hän kertoi pilke silmäkulmassa, että ”Kivituikkujen muotoilijanahan minut tunnetaan” ja nauroi perään. Tosiasiassa hänen tunnetaan paljosta muusta ja vaikuttavammista muotoilutöistä.

Näissä vuodelta 1983 peräisin olevissa lasiesineissä on käytetty hiekkapuhallusta ja hapotusta.

Apu-lehden 80-vuotisjutussa (https://www.apu.fi/artikkelit/maailmassa-on-liikaa-tavaraa-muotoilija-heikki-orvola-sanoo) kerrotaan, että ”Nuutajärven ja Arabian esineistöä suunnitellut Heikki Orvola pettyi tapaan, jolla hänen 55-vuotista uraansa esittelevä näyttely otettiin vastaan julkisuudessa.” Mediassa huomioidaan helsinkiläisissä museoissa esillä olevat näyttelyt paljon paremmin kuin muualla Suomessa esillä olevat merkittävätkin näyttelyt. Vaikka Riihimäelle ajaisi helsinkiläisestä mediatalosta alle tunnissa, niin monelle journalistille se on liian vaivalloista.

Pauli Reinikaisen jutussa kirjoitetaan: ”Viime vuonna järjestettiin Orvolan näyttely Suomen Lasimuseossa Riihimäellä. Esillä oli töitä 55-vuotisen uran ajalta. Orvolan tunnettuja töitä ovat muun muassa Aurora-lasistot. Näyttelyn saama huomio mediassa oli Orvolalle pettymys.

– Toivuin kyllä pettymyksestä, koska tiedän oman arvoni. Hieman tuntuu siltä, että suurin huomio kotimaisessa muotoilussa on aina keskittynyt liikaa isoihin takavuosien nimiin – kuin mitään ei olisi tapahtunut Nanny Stillin esineistön ja Helena Tynellin Aurinkopullojen jälkeen.”

Kuvia Heikki Orvolan Materiaalien virtuoosi -näyttelystä on julkaistu kuvia tässä blogissa:

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2022/05/heikki-orvola-materiaalien-virtuoosi.html

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2022/08/

Oheiset esinekuvat ovat tuosta Suomen lasimuseon vuoden 2022 näyttelystä.

Orvolan muotoilemaa Arabian Bebop-astiastoa.