Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tietotaito Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

 

Lasinpuhaltaja Johannes Rantasalolla teossa muotoilija Heikki Orvolan teoksia Nuutajärvellä vuonna 2022. Kuva: Ella Tommila / Suomen lasimuseo.

Käsityönä valmistettuun lasiin liittyvä tieto, tekniikat ja taito on liitetty Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 6.12.2023. Monikansallisen hakemuksen hyväksyminen luetteloon on merkittävä kunnianosoitus lasin tekemisen käsityötaidolle, perinteen kantajille ja koko suomalaiselle lasialalle. Perinteen jatkuminen vaatii tietotaidon siirtymistä sukupolvelta toiselle, tekijöiden työn mahdollistamista ja osaamisen arvostusta.

Suomen ja viiden muun maan hakemus Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on hyväksytty Botswanassa 6.12.2023. Monikansallisessa hakemuksessa ovat Suomen lisäksi mukana Ranska, Saksa, Espanja, Tšekki ja Unkari. Suomessa hakemusta oli laatimassa 17 lasialan ja perinteenkantajien yhteisöä. Suomen lasimuseo on ollut hakemuksen alulle panija Suomessa ja koordinoinut hanketta kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2021 Opetus- ja kulttuuriministeriö valtuutti Museoviraston koordinoimaan hakemusta yhdessä Suomen lasimuseon ja lasialan toimijoiden kanssa.

”Olemme ylpeitä uudesta Unesco-kohteestamme, joka tekee näkyväksi lasialan taitajia sekä aineettoman kulttuuriperinnön kytköksiä suomalaiseen designiin. Suomessa on vahvaa käsityöalan osaamista, joka saa nyt ansaittua tunnustusta”, hehkuttaa Leena Marsio Museovirastosta.

Perinteen ylläpitäminen vaatii perinteen siirtymistä ja lasinpuhaltajien työn arvostusta

Suomi on vuosikymmenten ajan ollut kansainvälisesti tunnettu lasimuotoilustaan. Muotoilu vaatii rinnalleen lasin käsittelytaitoa sekä muotoilijoiden ja puhaltajien välistä saumatonta yhteistyötä. Lasin työstäminen on erityistaitoa vaativaa käsityötä ja elävää aineetonta kulttuuriperintöä. Unescon tunnustus tukee ennestään niin perinteentaitajien kuin suomalaisen lasin arvostusta maailmalla. 

”Lasiesineillä on suomalaisille erityinen merkitys. Niiden estetiikkaa ihaillaan ja niiden korkeasta laadusta ja tunnettuudesta koetaan ylpeyttä. Unescon päätös on osaltaan mahdollistamassa, että tietotaito säilyy ja kehittyy edelleen”, Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther sanoo.

1600-luvun lopulta asti yltävä perinne elää, mutta uhkaa hiipua ja yksipuolistua Suomessa – sama ongelma on muissakin hakemuksen maissa. Keskeisessä roolissa perinteen säilymisessä ovat perinteen kantajat ja yhteisöt, jotka ylläpitävät ja kehittävät elävää perintöä. Perinteen säilyminen edellyttää myös laadukasta koulutusta ja perinteen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Käsityötaidon säilyminen tarvitsee myös kuluttajien arvostusta käsityönä valmistettua lasia kohtaan.

Suomen lasimuseon 10 vuoden työ lasialan arvostuksen hyväksi palkittiin Unescon päätöksellä

Suomen lasimuseo on tehnyt kymmenen vuoden ajan aktiivisesti töitä sekä Suomessa että ulkomailla, jotta lasiin liittyvä tietotaito saataisiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Valtakunnallisena vastuumuseona Suomen lasimuseolla on rooli museoalan kehittäjänä sekä yhteiskunnallisena toimijana.

Kotimaassa Suomen lasimuseo on koonnut yhteen lasialan verkoston toimijat: Marraskuussa 2023 perustettiin alan kattava verkosto kehittämään lasialan hyväksi tehtävää suojelutyötä. Kansainvälisyys on aina ollut lasialan elinehto, ja kansainvälisten toimijoiden ja museoiden välistä yhteistyötä on vahvistettu hakuprosessin aikana entisestään.

Suomen lasimuseo on kerännyt tietoa lasin puhalluksen historiasta ja nykypäivästä 40 vuoden ajan. Lisäksi museo on aktiivisesti elvyttänyt perinteisiä käsityötaitoja esimerkiksi kansainvälisissä projekteissa ja työpajoissa. Seuraavaksi museo tallentaa kokoelmiinsa erityisesti suomalaisena pidettäviä lasin valmistuksen työskentelytapoja ja työkaluja sekä jatkaa perinteen kantajien haastatteluja.

Lähde: www.suomenlasimuseo.fi