Uutta tietoa Iittalan 2005 -lasistosta, joka tunnetaan nimellä Kimmo

 

Anne Vesanto ja Sirkka-Liisa Löflund tekevät Erkki Vesannon työuraan ja tuotantoon liittyvää tutkimusta. Ensin mainittu on Erkki Vesannon tytär ja jälkimmäinen teki työuransa Iittalan lasitehtaalla, missä työskenteli Vesannon kanssa tämän eläkkeelle jäämiseen asti. Löflund on kirjoittanut yhdessä Kaisa Koiviston kanssa artikkelin Erkki Vesanto – muotoilijan elämäntyö Iittalassa Suomalaisen lasin vuosikirjaan 2017. Artikkeliin liittyy Vesannon tuotannon esittely sen hetkisen tiedon mukaan. Anne ja Siru ovat kirjoittaneet oheisen tekstin, mistä isot kiitokset heille!

Kimmo-jalkalasi. Kuva Finna.fi -tietokannasta, Kymenlaakson museon kokoelma.

Erkki Vesannon työuraa Iittalan lasitehtaalla tutkittaessa on arkistomateriaalista todettu se, että Iittalan lasitehtaan tuotannossa olleelle Kimmo-lasisarjalle (Iittalan tuoteno 2005) ei ole suunnittelijaa Karhula-Iittalassa sekä se, että Kimmo-jälkiruokalasi (Iittalan tuoteno 2091) on Erkki Vesannon suunnittelema.

KIMMO-JALKALASISARJA, Iittalan tuoteno 2005

Kymenlaakson museon (Karhulan lasimuseon) Finna-tietokannassa on Kimmo-lasisto merkitty Göran Hongellin suunnittelemaksi. Finnaan tiedot tulevat museon pääkirjasta, jossa on valitettavasti jonkin verran vanhoja, vääriä kirjauksia suunnittelija- tai valmistajatiedoissa.

Iittalan vuonna 1981 julkaisemassa ”Juodaan kunnes Iittala näkyy” -kirjassa on sivulla 137 lasiston ’2005 Kimmo’ tiedot, jotka Erkki Vesanto on kirjoittanut ja läsnäolleena sekä Iittalan tuotannon omana aikanaan läpikotaisin tunteneena hänen antamiinsa tietoihin voidaan luottaa. Lasisto tuli Edan tehtaalta Ruotsista 1934 ja käytössä oli edalaiset muotit. 2005-lasistoon tehdään hiontakoristeluja 1938 kuvastoon, ja samalla Erkki Vesanto korjaa hieman lasin muotoa sulavalinjaisemmaksi säären ja maljan yhtymäkohdasta. Edan lasistolla aloitettiin Iittalan kaksivaihelasien tuotanto.

Yllä ja alla olevat kuvat ovat Marketta Klemolan toimittamasta kirjasta Juodaan kunnes Iittalan näkyy. Esine löytyy vuoden 1934 kuvastosta.

Kimmo-lasiston suunnittelijatiedosta ei ole Kymenlaakson/Karhulan arkistoissa sellaista faktaa, että se olisi GH:n suunnittelema, sillä näkemästämme arkistomateriaalista ei tällaisia piirustuksia löydy eikä voisikaan löytyä, kun muotit ovat Edasta tulleita ja alun alkaen sellaisinaan käytössä. Arvoituksellista on se, miksi Karhulan museon pääkirjaan Kimmo-lasisto on nimetty Göran Hongellin suunnittelemaksi. Iittalassa sellaista kirjausta ei ole tehty, lasisto on Iittalan ja sen historia tiedetään.

Jonkinlaista virhepäätelmää on ehkä aiheutunut esineiden tuotantotavasta sekä keskitetyistä toimituksista. Kimmo-viinilasit on valmistettu ns. puoliautomaattisesti kuten ovat myös jäätelömaljat 2091. Menetelmään kuuluu osittain käsityönä tehtävä jalkalaatan muovaus, sitten lasin reunan kylmäkatkaisu, joka myöhemmin muutettiin kuumakatkaisuksi ja näin on saatu ns. " hyttivalmis" tuote, joka oli jäähdytysliinalta jälkitarkastuksen jälkeen suoraan pakattavissa.

Vuosina 1946-1947 Karhula ja Iittala yrittivät hoitaa tuotantoa niin, että Iittalassa tehtiin puhallustyöt, mutta sitten kaikki suupuhallettu tuotanto ja kristalli lähetettiin raakalasina Karhulaan, jossa tehtiin hionnat, pakkaamiset ja lähetykset. Jo muutama vuosi tätä ennen oli Karhulaan siirretty puoliautomaatti- ja puristelasituotanto. 1940-luvulla on Karhula-Iittalan tuotekokousten yhdessä pöytäkirjassa maininta: ”Kaikki tilaukset toimitetaan Karhulasta”. Tämäkin saattaa olla yksi osasyy siihen, että tuote on tulkittu Karhulan esineeksi.

Tuotantojärjestelmä aiheutti monenlaisia ongelmia, ja edestakainen rahtaaminen oli tietysti järjetöntä, kallista. Joten 1950-luvun alussa tuotanto palautettiin taas Iittalaan ja myynti tapahtui Iittalan kautta. Karhulassa keskityttiin pakkauslasin tuotantoon yms.

Vuoden 1950 Karhula-Iittalan hinnastossa (1.4.1950) on Kimmo-lasisto sijoitettu Karhulan puolelle otsikolla Puhalletut talouslasit. Siinä on useampia lasistoja sekä yksittäisiä viini- ja viinalaseja Iittalan tuotenumerolla. Jälkiruokamalja Kimmo 2091 on kuitenkin edelleenkin vain Iittalan puhalletuissa. Jo seuraavassa kuvastossa 1951 kaikki nuo puhalletut lasistot ja lasit ovat taas Iittalan puolella.

Suomen lasimuseo julkaisi 1989 Lasitutkimuksia V, Sata vuotta Karhulan lasia. Siinä on lopussa Göran Hongellin cv ja kuvakooste Hongellin suunnittelemista esineistä. Sivulla 179 on kuva 104 lasisarjasta 2005, mutta ko. lasistohan ei siis ole Hongellin ollenkaan. Iittalan Juodaan-kirja oli julkaistu jo 1981, mutta siinä olleet tiedot eivät ole tähän Karhula-julkaisuun päätyneet.

Kuva on Suomen lasimuseon julkaisemasta kirjasta Sata vuotta Karhulan lasia.

Kyseinen kirjan 2005-lasien kuva on ravintolalasimainoksesta. Karhula-Iittala julkaisi paljon lehtimainoksia hyvin monissa erilaisissa julkaisuissa ja esineinä oli sekaisin Vesantoa ja Hongellia ja myöhemmin tietysti Iittalan muitakin taiteilijoita. Pitkään aikaan ei esineitä eritelty ja nimetty taiteilijoille, joten jos on jonkun tunnistanut Hongellin lasiksi, voi vieressä silti olla Vesannon esine.

Kaksivaihelasien piirustuksia on Hongellilla myöhemmin useita, mm. Iittalan erikoistilauksissa.

Iittalan 1938 kuvastossa esiteltiin 2005-lasistoon uusia hiontamalleja: Pallo, Austria ja Tähkä. Erkki Vesannon suunnittelema Tähkä-kuvio löytyy monesta muustakin esineestä.

KIMMO-JÄÄTELÖLASI Iittalan no 2091 ja GRAPEFRUITLASI Iittalan no 2095

Iittalan tuotenumerot 2091 ja 2095 on todettu Erkki Vesannon suunnittelemiksi ja Iittalassa valmistetuiksi. Ne ovat ensi kerran Iittalan 1938 puhalletun talouslasin hinnastossa. Jäätelö/jälkiruokamalja 2091 oli tuotannossa Iittalassa 1938-1957.

Karhulan museossa esineen 2091 luettelointikortissa on suunnittelijaksi merkitty Göran Hongell ja suunnittelu/tuotantovuodeksi merkitty 1941. Luettelokortissa on sotkua, sillä samassa Karhulan luettelointikortissa on yliviivattuna virhetietona mainittu, että kyseessä olisi Karhulan no 8833, joka on sittemmin Iittalan vuoden 1941 kuvastokuvassa se Karhulasta Iittalaan tullut malli, jossa on säären ja maljan liitos näkyvissä korostettuna saumana. Tämä on GH:n esine. Iittalan numero tälle esineelle on 2092.

Kimmo-jälkiruokamalja. Kuva Finna.fi -tietokannasta, Kymenlaakson museon kokoelma.

Museon pääkirjassa jälkiruokamaljan 2091 suunnittelijaksi on merkitty Göran Hongell, mutta suunnitteluvuotta ei ole merkitty. Yllättäen tähän kohtaan on myöhemmin tehty lisäkirjaus: Mukana Suomen Messuilla v. 1938. Luettelointitietoihin perustuen myös Karhulan museon Finna-tiedoissa annetaan suunnittelijaksi GH ja valmistajaksi Iittalan lasitehdas, valmistusvuodet ovat 1940 - 1949.

Kaikissa Karhula-Iittalan hinnastoissa tuotenumero 2091 on aina Iittalan puolella. Jälkiruokamaljaa 2091 on valmistettu Karhulassa silloin ja vain silloin, kun puoliautomaattituotanto oli muutaman vuoden Karhulassa ja toimitukset tapahtuivat Karhulan keskusvaraston kautta.

Kimmo-jälkiruokamalja.

Arkistoja tutkittaessa on löytynyt myös Karhula-Iittalan näyttelyesineluetteloita ja joissakin vanhimmissa on esineistöä merkitty Karhulan esineiksi, vaikka seassa on ollut myös Iittalassa tuotettua Vesannon esineistöä. Mukana on joskus myös 2091, joten sotkua on saattanut myöhemmin tulla näistäkin merkinnöistä, jos ei ole loppuun asti tutkittu, että mikä esine mistäkin on. Isohko kärhämä käytiin tehtaitten kesken esimerkiksi vuonna 1949 juuri tästä Iittalan nimen unohtamisesta, kun maailmalle haluttiin viedä vain Karhulan kristallia (taidelasia), vaikka ne olisivatkin olleet nimenomaan Iittalassa suunniteltuja ja valmistettuja.

Karhulan lasimuseossa on aikoinaan ollut esillä myös Kimmo-sarjan laseja ja jälkiruokamalja, mutta museonäyttelystä säilyneet tiedot ovat aika epätäsmällisiä eivätkä sellaisinaan vaikuta näiden esineiden tutkimukseen.

Iittalan arkistossa on 15.1.1953 päivätty luonnospiirustus, jonka GH on tehnyt. Kyseessä on jälkiruokalasiin 2091 tehty pieni ja aika huomaamaton muodon korjaus. Korjaus ei muuta esinettä Hongellin suunnittelemaksi.

Kimmo-jälkiruokamalja on Iittalan vuoden 1947 kuvasto-hinnastossa kahdessa koossa 95 cl ja 105 cl, joista isompi vastaa alkuperäistä, vuonna 1938 tuotantoon tullutta grapefruit-maljaa.

Iittalan tuotenumerosarjan numero 2091 on koko ajan pysynyt samana, mutta Kimmo-nimitys tulee käyttöön ilmeisesti juuri 1947-kuvastossa.