 |
Riihimäen Lasin
vaaleansininen karahvi, jonka hiontakuvion on todennäköisesti suunnitellut Aimo
Sulonen. |
Oheinen vaaleansininen karahvi on Riihimäen lasin valmistama. Samasta aihiosta on tehty karahveja myös muilla hiontakuvioilla koristeltuna. Tämän karahvin koristekuvio on tuttu Riihimäen Lasin kristallimaljoista ja –maljakoista. Kuvion on ilmeisesti suunnitellut Aimo Sulonen.
Tämän blogin arkistosta löytyy julkaisu vuodelta 2013 ja siinä sininen ja vihreä maljapari, joissa on tämän sama kuvio: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2013/03/riihimaen-kristallimaljat.html
Toisessa vanhassa julkaisussa on sama kuvio korkeassa maljakossa:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2013/02/saksalainen-kristallimaljakko-vai.html
 |
|
Hopeakauluksen vuosileima on Q6 eli 1945. |
 |
|
Korkeus suuaukkoon asti on noin 20 cm. |
Minulla on sama karahvi mutta eri hionnalla + 9 lasia. Hopeakauluksen leima on T6 eli 1948, ja kaulukseen on kaiverrettu päivämäärä vuodelta 1950.
VastaaPoistaMistähän löytäisi tietoa tuon ajan tuotteista, karahvi ja lasit eivät ole myytävinä. Kumelaa minulla on vähän myöhemmältä ajalta mutta ei juurikaan tuolta sodanjälkeiseltä ajalta.
Miten vaaleansininen väri on saatu aikaan? Epäpuhdas lasimassa?
Riihimäen Lasi on valmistanut niin paljon vaaleansinisiä esineitä, että kyllä se on tietoisesti saavutettu väri. Siihen aikaan värilasi valmistettiin tehtaalla sekoittamalla ainesosat itse. Tuota tehtaan osaa, jossa tehtiin sekoitukset jauheista, kutsuttiin nimellä mänki tai mänkilaitos. Sekoitussuhteista vastaavilla mestareilla oli omat henkilökohtaiset "satsikirjat" eli yleensä vahakantiset vihkot, joihin he olivat kirjanneet käyttämänsä sekoitussuhteet. Kuva tuollaisesta vihkosta löytyy esim. tästä jutusta: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/05/lasia-kaikille-karhula-1889-2009.html kuva on no 15/53.
VastaaPoistaEn tiedä julkaisua, joka keskittyisi sodan jälkeen valmistettuihin lasiesineisiin, joten tieto on pieninä palasina eri julkaisuissa.
Näistä voi aloittaa:
Suomalaisen taidelasin kultakausi
Riihimäen lasin historiikki 1910-1990
Lasitutkimuksia 5: Sata vuotta Karhulan lasia
Lasitutkmuksia 12: Kristalli!
Lasitutkimuksia 13: Kolme tarinaa lasista
Saara Hopea - Elämä ja työ(kertoo muutakin Nuutajärvestä)
Suomalaisen lasin vuosikirjat 2014 alkaen; artikkeleissa on myös tuon ajankohdan lasiesineistä.
Kaikkien lasitehtaiden kuvastot ovat myös hyviä tietolähteitä.