lauantai 11. heinäkuuta 2020

Humppilan lasia esillä kauppakeskuksessa



Tauno Wirkkalan Kalevala-sarjan 
Iso lukko -maljakko.

Valtatie kakkosen varrella Humppilassa sijaitsee Humppilan lasitehtaan oranssi-valkoinen tehdaskiinteistö, joka on jo pitkään ollut kauppakeskuskäytössä. Rakennus on valmistunut loppuvuodesta 1970 ja nyt vietetään talon 50-vuotisjuhlavuotta. Teollinen lasinvalmistus lopetettiin 2008 ja suurin osa tiloista on remontoitu kauppakeskuskäyttöön. Kauppakeskus on pitkään ollut suosittu pysähdyspaikka.



Humppilan uuden lasitehtaan vetonaula oli kahvila-
ravintola, jonka erotti lasihytistä vain lasiseinä. 
1970-luvulla oli suosittua poiketa tänne kahville ja 
seurata samalla lasinpuhaltajien työskentelyä. 
Tällaisia postikortteja myytiin Humppilassa.


Osana 50-vuotisjuhlaa ehdotti Kauppakeskus Humppilan Lasin yrittäjäyhdistys näyttelyä Suomen lasimuseolle, jonka kokoelmista näyttely on koottu. Museolla on noin 1600 esineen verran Humppilaan liittyvää aineistoa.

Monia kauppakeskuksessa vierailleita onkin ihmetyttänyt rakennuksen historia ja se, että esillä ei ole ollut edes yhden vitriinin pysäväisnäyttelyä Humppilan lasitehtaan tuotannosta ja historiasta.

Siksi onkin hienoa, että tämä näyttely on saatu esille rakennukseen, jossa näyttelyn esineet on aikanaan valmistettu.



Kauppakeskuksen keskusaukiolla on nämä esineet 
kutsumassa näyttelyyn, joka on sivummalla.


Humppilan Lasitehtaan tuotantoa ei ole keräilijöiden keskuudessa kovin paljon arvostettu, mutta sisustajien keskuudessa 1970-luvun retroilu on alkanut kasvattaa suosiotaan. Humppilan rouheat muodot sekä vahvat vihreän ja ruskean sävyt ovat alkaneet kiinnostaa.



Vähän harvinaisempaa Humppilaa.


Kauppakeskus Humppilan lasitehtaan tiloihin pystytetty näyttely on kuitenkin aika suppea, ehkä kauppakeskus voisi itse hankkia pienen kokoelman Humppilan lasin tuotantoa pysyväisnäyttelyksi, kun tehtaan tuotteita saa ainakin toistaiseksi melko huokealla hinnalla hankittua.

 

Näyttely on koottu yhteen kauppakeskuksen 
myymälätilaan.


Humppilan lasitehtaan perustivat 1952 Helanderin veljekset, jotka siirtyivät omaan yritykseen Nuutajärven lasitehtaan palveluksesta. Yrityksen osti pakkohuutokaupasta laivavarustaja Rolf Alander, joka perusti Humppilan uuden lasitehtaan, jolle valmistui uusi tehdasrakennus, missä toiminta alkoi 1971. Tämä yritys kaatui monien vaiheiden jälkeen 1985, jonka jälkeen Nuutajärven lasitehtaan silloinen omistaja Wärtsilä osti tehtaan. Ahlström myi 1986 Iittalan lasitehtaan Wärtsilälle ja firman nimi oli jonkin aikaa Iittala-Nuutajärvi Oy. Yritys jakoi tuotantoja kolmelle tehtaalle ja silloin Humppilassa valmistettiin mm. Alvar Aallon muotoilemia Savoy-maljakkoja. Lasitehdas toimi vain yhdellä verstakolla vuodesta 1995 alkaen. Teollinen lasinvalmistus lopetettiin 2008, jonka jälkeen lasihyttiä vuokrasi Bianco Blu, jolla oli toimintaa Humppilassa 2008–2016.

 

Tehtaan pääsuunnittelija Pertti Santalahti aloitti uransa
Nuutajärvellä ja sieltä on saatu vaikutteita tähän uniikkiin
maljaan. Kaj Franck ja Heikki Orvola tekivät
samankaltaisia vähän matkan päässä Nuutajärvellä.


Tässä blogissa on julkaistu aikaisemmin Humppilasta mm. nämä:






http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2018/08/humppilassa-muisteltiin-vanhaa.html


Helanderin veljekset tekivät aluksi omassa firmassaan 
hyvin samankaltaisia esineitä, joita olivat tehneet jo 
Nuutajärvellä. Nuutajärven uhattua oikeudella esineitä 
vähän muokattiin, jolloin ei voitu enää syyttää kopioinnista.


Henrik Koivulan Fantasia-sarjaa.


Suomen lasimuseon Humppilan lasitehdas 
–kirjoja myydään kauppakeskuksen kirjakaupassa.


Jos Humppilan tuotanto alkaa kiinnostaa, niin 
kannattaa poiketa naapurikunnan puolella, sillä 
Forssan kaupungintalon aulassa on pysyvästi 
muotoilija Henrik Koivulan pieni vitriininäyttely:

2 kommenttia:

  1. Aika surkea näyttely etten sanoisi. Valikoimaa olisi voinut olla enemmän ja opastukset olidivat voineet olla parempia. Olisi pitänyt esitellä Helanderin aikaista Kaira- tehtaan lasia sekä Humppilan Uuden Lasitehtaan tuotantoa laajemmin. Näyttelyssä oli esillä lähes kaikista yleisimpiä sarjoja ja esineitä.

    VastaaPoista
  2. Tuo Kaira-tehdas on ihan vieras nimi; onko se toinen nimi Helanderin veljesten Humppilan lasitehdas Oy:lle, joka toimi Arran maatilan entisessä navetassa?

    VastaaPoista