Gunnel Nyman: Calla.
Kuva:
SLM / Rauno Träskelin.
|
Fasetin, Ruusunlehden,
Serpentiinin, Kallan ja muita suomalaisille läheisiä lasiesineitä suunnitellut
Gunnel Nyman oli lasimuotoilun edelläkävijä aikana, jolloin muotoilijan työ oli
vasta kehittymässä.
Gunnel Nyman, o.s.
Gustafsson (1909–1948) suunnitteli lasia Riihimäen, Karhulan, Iittalan ja
Nuutajärven lasitehtaille. Ensimmäiset mallinsa hän suunnitteli Riihimäen
lasitehtaalle vuonna 1932 ja viimeiset Nuutajärven lasitehtaalle vuonna 1948.
Vuosien 1932–1948 aikana hän ehti suunnitella näille tehtaille monia
lasimalleja, joista yhteensä noin 130 otettiin tuotantoon tai ainakin niistä
tehtiin koekappaleet. Suurin osa hänen suunnittelemistaan lasiesineistä oli
taidelasia: maljakoita tai maljoja, käyttölasia joukossa oli vain vähän.
Esineet valmistettiin hytissä vapaasti tai pyörittäen puhaltamalla,
koristelutekniikat vaihtelivat.
Perustan Suomen
lasitaiteen 1950-luvun maailmanmaineelle loi lasitaiteilija Gunnel Nyman
klassikoiksi nousseilla teoksillaan ennen ja jälkeen toisen maailmansodan.
Taideteollisuushistorian merkittävin opettaja Arttu Brummer ohjasi lahjakkaan
23 vuotta täyttäneen, huonekalupiirtäjäksi valmistuneen oppilaansa, Riihimäen
lasitehtaalle, jossa suunnitteluyhteistyö käynnistyi jo vuonna 1932.
Pohjoismaiset vaikutteet jalostuivat hänen teoksissaan ilmiöiksi, jotka
puhuttelevat vieläkin ainutlaatuisuudellaan suomalaisen lasin asiantuntijoita,
kotimaisia ja kansainvälisiä keräilijöitä sekä museoita.
”Ilmiöiden kauneus” kiteyttää
Gunnel Nymanin suhdetta lasiin yksinkertaisuudessaan. Paksun lasin plastisuus,
veistoksellisuus, sopusuhtaisuus, valon ja mittasuhteiden oivaltaminen sekä
lasimassan kirkkaus korostuivat hänen teoksissaan tasolle, jota tuskin on
maassamme sen koomin saavutettu. Hänen viitoittamansa tie innoitti aikanaan ja
inspiroi nykyäänkin nuoria muotoilijoita ja taiteilijoita.
Gunnel Nyman: Serpentiini.
Kuva: SLM / Timo Syrjänen.
|
Dora Jung oli jo varhain
käsite niin kotimaassaan kuin muissakin Pohjoismaissa. Hänen nimensä on
liitetty korkeaan laatuun ja hienovaraiseen esteettiseen ilmeeseen. Ominaista
Jungille on materiaalilähtöinen suunnittelu sekä käsityömenetelmien kattava
hallinta. Vaikutteita töihinsä hän on ammentanut etenkin luonnosta.
Dora Jungin tuotanto
kattaa lähes viisi vuosikymmentä, ja hän toimi niin taidekäsityöläisenä kuin
tekstiiliteollisuuden suunnittelijanakin. Hänet tunnetaan etenkin kirkollisten
tekstiilien suunnittelijana, damastitekniikan taitajana sekä julkisten tilojen
monumentaalitekstiilien luojana. Itseään Jung kutsui aina ensisijaisesti ”käsityöläiseksi”
ja vasta sen jälkeen ”taiteilijaksi”.
Gunnel Nyman ja Dora Jung
olivat ystäviä ja oman alansa mestareita. He pitivät yhteisiä näyttelyitä,
mutta eivät milloinkaan tehneet yhteistä taidetta. Silti heidän taiteessaan on
nähtävissä muutamia mielenkiintoisia paralleeleja, rinnakkaisilmiöitä.
Muotoilija Gunnel
Gustafsson-Nymanista (1909–1948), ja tekstiilitaiteilija Dora Jungista
(1906–1980) tuli toisilleen hyvin läheiset ystävät, vaikka yhteisiä vuosia
heillä oli vähän. Koulututtavuus muuttui ystävyydeksi opiskeluaikana
Taideteollisuuskeskuskoulussa. Gunnel Gustafsson aloitti opiskelut
huonekalupiirtäjän linjalla 1928 ja Dora Jung vuotta myöhemmin juuri
perustetulla tekstiilitaiteen linjalla. Molemmat valmistuivat vuonna 1932.
Kaikki oli mahdollista,
uutta ja kiehtovaa 1930-luvulla. Nyman ja Jung ottivat osaa näyttelyihin sekä
kotimaassa että ulkomailla, tekivät opintomatkoja ja saivat palkintoja.
Molemmat palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937, Gunnel Nyman
taidelasista, valaisimista ja huonekaluista ja Dora Jung pellavaisesta
damastiliinasta.
Pariisin jälkeen 1938 he
saivat näyttelykutsun Taideteollisuusmuseoon Helsinkiin. Yhdeksän vuotta tämän
ensimmäisen yhteisnäyttelynsä jälkeen, vuonna 1947, Gunnel Nyman ja Dora Jung järjestivät
toisen yhteisen näyttelynsä. Artekissa järjestetyn näyttelyn nimessä
korostettiin taiteilijoita ja teoksia yksinkertaisesti: Dora Jung –
Kudoksia/Vävnader – Gunnel Nyman – Lasia/Glas. Tässäkin näyttelyssä Jung
esitteli pääasiassa sisustustekstiilejä, useita damastiliinoja sekä
Katoamattomuus seinätekstiilin. Poikkeuksen tekivät kaksi
kirkkotekstiilikangasta Helluntai ja Karitsa. Sota-aikana paperista kudottu
Prinsessat seinätekstiilin kuvio oli nyt kudottu pellavasta tabletiksi. Artekin
näyttely ja vuonna 1946 Liljevalchissa Ruotsissa esillä ollut näyttely olivat
molemmille taiteilijoille varsinainen läpimurto sekä Suomessa että ulkomailla.
Suomen lasimuseon kesänäyttely
Ilmiöiden kauneus – Gunnel Nyman
ja Dora Jung
Lasia ja tekstiiliä
3.7. – 25.10.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti