Kaisa Koivisto oikealla,
vasemmalla on museonjohtaja
Hanna Mamia-Walther ja välissä työtovereita
museolta.
|
Yksi aikakausi Suomen
lasimuseon historiassa päättyi, kun museon pitkäaikainen intendentti Kaisa
Koivisto jäi eläkkeelle 15.1.2020. Hän aloitti 1980 museoapulaisena museon
sijaitessa vielä Allinnan kiinteistössä. Nykyisiin tiloihinsa museo muutti 1981.
Koivistolla oli vielä opinnot Helsingin yliopistossa kesken, kun hän aloitti
museolla, mutta hän eteni amanuenssiksi 1982 ja väiteltyään filosofian
tohtoriksi 2001 hänet nimitettiin intendentiksi. Tämän jälkeen on seurannut
jaksoja myös lasimuseon vt. johtajana edellisen johtajan Heikki Matiskaisen
sijaisena.
Koivisto oli etukäteen
ilmoittanut, ettei halua mitaleita
tai prenikoita, mutta ”mitalin” hän
kuitenkin sai.
|
Kaisa Koiviston museolta
saama ”mitali”.
|
Kaisa Koiviston maine
lasin asiantuntijana ja näkyvä työura saivat aikaan sen, että pitkään museo on
henkilöitynyt Kaisa Koivistoon. Hänen lähtiessä 40:n vuoden työskentelyn
jälkeen eläkkeelle, syntyy museoon iso aukko.
Suomalaisesta lasista on viime vuosina tehty melko vähän opinnäytteitä ja herääkin kysymys mistä
tulevat ne henkilöt, jotka tulevaisuudessa työskentelevät Suomen lasimuseossa
ja vievät suomalaista lasitutkimusta eteenpäin.
Anita Elomaa antoi
muistoksi kaiverrettua pottilasia.
|
Ei Kaisa kuitenkaan kokonaan
lasimuseota jätä, vaikka työura siellä nyt päättyykin, sillä hän on Lasipäivänä
25.1. tunnistamassa tapahtumavieraiden mukanaan tuomia lasiesineitä museon
toisessa kerroksessa klo 10–12.
Lasitutkimusta ja lasista
kirjoittamista hän jatkaa projekteissa, joista ensimmäisenä on Kyösti Kakkosen
kokoelmaan liittyvä teossarja.
Kaisa Koiviston ystäviä
museon luentosalissa.
|
Ja sitten skoolattiin.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti