Eric O.W. Ehrströmin omakuva.
|
Serlachiuksen
taidemuseoissa Gustaf ja Gösta on ollut esille viime tammikuusta asti Olli ja
Bucklan – Ehrströmien elämä ja taide. Kahteen museoon sijoitettu upea
näyttelykokonaisuus on todella tutustumisen arvoinen. Näyttelyn esillä olo on
jatkettu 3.5.2020 asti. Näyttelystä on myös julkaistu kirja.
Gustaf-museo eli entinen Serlachiuksen
pääkonttori Mäntän keskustassa.
|
Eric Otto Woldemar
Ehrström oli suomalainen taidetakoja ja koristetaiteilija, joka tunnettiin
erityisesti metallinpakotus- ja emalitöistään. Hän suunnitteli myös koruja,
lasiesineitä sekä teki käyttö- ja taidegrafiikkaa.
Vuonna 1881 syntynyt
Ehrström aloitti opinnot Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1899. Akseli
Gallen-Kallelan opissa Ruovedellä hän oli 1899-1900. Gallen-Kallelan neuvosta
hän suuntautui kuvataiteen sijaan koristetaiteisiin. Ehrström opiskeli pariisissa
taontaa ja metallipakotusta 1901-1902 ja 1908.
Rakennuksen toisen kerroksen hallia.
|
Ehrström suunnitteli ja valmisti erilaisia pieniä metalliesineitä kuten
tuhkakuppeja, lippaita, maljoja, vaaseja ja erilaisia rasioita käyttäen
materiaalina kuparia, messinkiä, pronssia tai tinaa. Hän valmisti metallitaontatöitä useisiin
rakennuksiin, kuten Hvitträskin taiteilijahuvilaan ja Suur-Merijoen kartanoon Karjalan Kannakselle. Ehrström suunnitteli myös koruja, ja
vuonna 1918 hän suunnitteli Suomen kuninkaan kruunun
sekä Suomen normaalivaakunan
ynnä viranomaisten sinettejä. Vuonna 1927 Ehrström menetti
onnettomuudessa oikean kätensä, minkä jälkeen hänen vaimonsa Olga Gummerus-Ehrström,
joka itsekin oli monipuolinen ja lahjakas taiteilija, auttoi miestään tämän
töissä.
Lasiesineet on sijoitettu oudosti lähes lattian
tasoon, mistä niiden
katselu on hankalaa.
|
Ehrström oli Taideteollisen keskuskoulun
metallinpakotuksen ja siselöinnin opettajana 1904–1905 sekä 1912–1919. Vuonna
1924 hän kirjoitti taideteollisen alan käsikirjan Konsthantverk: Teknisk
rådgivare (julkaistu suomeksi nimellä Taideteollisuus: Teknillinen opas)
oppikirjaksi käsityökoulujen oppilaille ja alan harrastajille.
Vuonna 1919 Ehrström perusti yhdessä kuvanveistäjä Emil Wikströmin, tehtailija Gösta Serlachiuksen ja
takoja Paavo Tynellin kanssa Taidetakomo Taito -nimisen
yrityksen (myöhemmin Oy Taito Ab), jonka taideteollisuusosaston
johtajana Ehrström toimi.
Lähde:
Wikipedia
Eric O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä.
|
Eric O.W. Ehrströmin
suunnittelemia lasiesineitä.
|
Kustannus
W. Hagelstam on julkaissut kirjan Ehrströmistä vuonna 1998 ja siinä kerrotaan,
että hän aloitti lasiesineiden suunnittelun 1913 ja hänet palkattiin Karhulan
lasitehtaan ensimmäiseksi taitteelliseksi johtajaksi vuonna 1925, mutta se oli
vain tilapäinen koeluontoinen työtehtävä.
”Lyhyessa
ajassa Ehrström piirsi tehtaalle lukemattomia malleja: vateja, maljakoita,
kulhoja, pulloja, kannuja, karahveja, kokonaisia lasistoja, juustokupuja,
toelettikalustoja, jne. Toteutuneiden esineiden lasiaines oli tavallisesti
harmahtavaa, nk. potaskalasia, muutamissa valmistukseen oli käytetty kirkkaan
lasin rinnalla värillistä materiaalia.
Ehrström
ei toiminut vain tehtaalla lasisuunnittelijana, vaan kaiversi koristeitaan mm.
vanhoihin viinapulloihin. Mainioksi työkaluksi hän oli tähän työhön keksinyt
hammaslääkärin poran.”
Eric O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä.
|
Eric O.W. Ehrströmin
suunnittelemia lasiesineitä.
|
Eric O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä.
|
Eric O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä. |
Eric O.W. Ehrströmin kaivertamalla koristelemia pulloja. |
Eric O.W.
Ehrströmin luonnoksia lasiesineiksi.
|
Eric O.W. Ehrströmin luonnoksia lasiesineiksi. |
Eric O.W. Ehrströmin luonnoksia lasiesineiksi. |
Eric O.W. Ehrströmin suunnittelema pikari. |
Eric O.W. Ehrströmin suunnittelemia lasiesineitä. |
Näkymä museon kolmannesta kerroksesta.
|
Onko hän siis jopa itse kaivertanut lasinsa? Mistä ovat peräisin, yksityiskokoelmista?
VastaaPoistaEi varmaankaan ole kaivertanut kaikkia itse, kyllä Karhulan lasitehtaan valmistamissa esineissä on ammattikaivertajan tekemiä. Hammaslääkärin poralla tehdyt kaiverrukset ovat jonkin verran eroavia. Ainakin nuo ruskeat pullot Ehrström on kaivertanut itse.
VastaaPoistaKelpetsimalja ja -maljakko on lainattu Suomen lasimuseosta, osa esineistä on lainattu Designmuseosta, osan omistaa Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Se omistaa myös esineiden suunnittelupiirustukset. Nyt en muista onko näyttelyssä yksityiskokoelmista lainattuja esineitä.
Suurkiitos jälleen informatiivisesta näyttelyesittelystä, toivottavasti monet taiteenystävät innostuvat vierailemaan Serlachius-museossa sen ansiosta. Itse tutustuin näyttelyyn viime kesänä ja olin sangen vaikutettu. Mitä aarteita meiltä Suomesta vielä löytyykään!
VastaaPoista