Karhulan ja Iittalan
lasitehtaissa
valmistettu karahvi, muotoilija
Erkki Vesanto.
|
Joulun ja uudenvuoden
juhlakausi on vasta puolivälissä: tänä iltana juhlitaan vuoden vaihtumista,
ensi viikonloppu pitenee loppiaisen vuoksi ja vanhasuomalainen joulukausi
päättyy vasta Nuutinpäivään 13.1.
Tulevan illan ja yön aikana
sekä vielä huomennakin nautitaan monenlaisia juomia. Aika harvassa paikassa
nykyään kai dekantoidaan viiniä karahviin tai kaadetaan väkeviä juomia
karahvista. Suoraan pullosta taitavat useimmat meistä kaataa juomat laseihin.
Joskus ennen oli toisin.
Päättyvän vuoden aikana brittiläinen
lasiasiantuntija Andy McConnell julkaisi upean ja kookkaan teoksen The Decanter
– ancient to modern. Kirjan 544:llä sivulla esitellään kaatimien ja karahvien
kehitys eri puolilla maailmaa upein värikuvin. Mukana on runsaasti myös
suomalaisia kaatimia. Niille on siis ollut tarvetta ainakin aikaisempina
vuosina.
Tässä blogissa on esitelty
Karhulan kaatimia tänä vuonna 8:ssa julkaisussa ja ohessa on yksi, jonka eri
versioita on esitelty jo aiemmin:
Karahvi laseineen;
pienempi on ryyppylasi ja isompi grogilasi.
|
Tämä karahvi löytyy
Karhulan lasitehtaan tuoteluettelosta numerolla 3837 ja Iittalan
tuoteluettelosta numerolla 2287. Ainakin Iittalassa sen nimi oli whiskykarahvi.
Sitä on valmistettu värittömästä lasista ja väriversioita ainakin
rionruskeasta, azurinsinisestä ja savunruskeasta lasista. Karahvia on myyty
ilman koristeluja sekä kaiverruskoristeltuna ja maalauskoristeltuna.
Kaiverruskoristeita on ollut käytössä useita; yleisimpiä ovat viljantähkät ja
viiniköynnokset. Karahvin seuraksi on olemassa myös erikokoisia laseja eri
juomille.
Vilja on alkoholin
raaka-aine ja siksi
yleinen kuva-aihe juoma-astioissa.
|
Vuonna 2017 ilmestyneessä
Suomalaisen lasin vuosikirjassa tämä karahvi löytyy Erkki Vesannon muotoilemien
esineiden luettelosta. Aikaisemmin sitä on pidetty anonyyminä ja joskus on
epäilty myös Hongellin muotoilemaksi.