maanantai 25. marraskuuta 2019

Helmi Remeksen lasitaidetta Uramon kouluun

Lasitaiteilija Helmi Remes Uramon koulun 
portaikossa. Kuva: Pekka Rautiainen


Riihimäellä vihittiin Uramon koulu juhlallisesti käyttöön torstaina 21. marraskuuta. Koulu on päiväkodin, kolmiportaisen esiopetuksen ja perusopetuksen 1.–5. luokat käsittävä uudenaikainen monitoimirakennus. Koulu on mitoitettu esi- ja peruskoulun osalta 438 oppilaalle.
Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen sisätilaratkaisut noudattavat piazza-konseptia, jossa monimuotoiset, muunneltavat, avattavat ja osittain tai kokonaan suljettavat tilat on ryhmitelty yhteisen aukion ympärille.
Koulun monitoimitilassa kokoontuu nykyisin myös Riihimäen kaupunginvaltuusto.
 
Riihimäen kaupunginvaltuusto voi ihailla Sateen 
syntyä kokousten yhteydessä. Kuva: Teo Cederqvist.

”Sateen synty” edustaa riihimäkeläistä lasitaideosaamista

Uramon koulurakennukseen valmistui syyskuun alussa lasista puhallettu Sateen synty -niminen taideteos, jonka on valmistanut lasitaiteilija Helmi Remes. Taideteos välkehtii koulun monitoimisalin portaikon valokuilussa. Teos koostuu rosteritangoista ja uniikeista lasipisaroista, jotka on puhallettu Riihimäellä osuuskunta Lasismissa. Teoksessa on myös led-valoja, jotka valaisevat pimeällä kevyesti. Remes kertoo suunnitelleensa teoksen valokuilun arkkitehtuuria kunnioittaen, lähtökohtanaan koulurakennukseen liittyvät teemat, kuten ajattomuus, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus. Sateen synty -teos on taiteilijan sanoin saanut inspiraatiota muun muassa veden kiertokulusta: kesäsateesta, aamukastepisaroista ja veden liikkeestä puroissa ja lähteissä.
  

Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther esitteli avajaisvieraille sekä taideteoshanketta taidetyöryhmän edustajana että itse Helmi Remeksen taideteoksen.
 
Sateen synty on sijoitettu Uramon koulun 
portaikon valokuiluun. Kuva: Teo Cederqvist.

Teosta ovat osuuskunta Lasismissa olleet 
valmistamassa Remeksen lisäksi 
Kaappo Lähdesmäki ja Kimmo Reinikka.
Kuva: Teo Cederqvist.

Sateen synty suoraan alapuolelta nähtynä.
Kuva: Teo Cederqvist.

Kuva: Teo Cederqvist.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti