tiistai 23. lokakuuta 2018

Igor Herler luennoi Aaltojen lasiesineistä



Aino Aallon vuonna 1935 muotoilema tiheä-
juovainen lasisto, jonka esinevalikoima oli suppea.
Tämän malliston Aino Aalto on oikeasti suunnitellut
itse. Tässä lienee maailman laajin tämän mallisarjan
kokoelma. Esineitä on valmistettu Karhulan tapaan
azurinsinisenä, rionruskeana, savunvärisenä ja
merivihreänä.
 
Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon ystävien DAMY ry järjesti Kulissien takana –luentosarjassa tänään tilaisuuden, jossa arkkitehti Igor Herler kertoi Aino ja Alvar Aallon lasiesineistä. Luento perustui Herlerin kirjoittamiin artikkeleihin, jotka on julkaistu Suomalaisen lasin vuosikirjoissa 2015 – 2018.

Desinmuseon ja Arkkitehtuurimuseon ystävien
jäseniä Designmuseon luentosalissa
kuuntelemassa Igor Herlerin esitystä.

Itselleen ominaiseen tyyliin Igor aluksi ihmettelikin miksi hänet on kutsuttu puhumaan aiheesta, kun hän jo kirjoittanut tutkielmansa näihin artikkeleihin.
”Lukekaa ne jutut”, hän kehotti paikalle tulleille noin neljällekymmenelle aiheesta kiinnostuneelle. Igor Herlerin jutusteleva kirjoitustyyli on nautinnollista ja helposti luettavaa asiatekstiä; hyvää tieteen popularisointia ilman (kvasi)tieteellisten julkaisujen outoja ilmaisuja. Niitä lukiessa voi hörähdellä, tai ainakin hymähdellä, kun Herler sanoo suoraan mielipiteensä monesta asiasta joviaalilla tyylillään.


Arkkitehti Igor Herler.
 
Jutut lukeneellekin tämänpäiväisessä esityksessä oli uutta tietoa ja pari ennennäkemätöntä kuvaa.


Näiden Edward Haldin Orreforssille muotoilemien
esineiden kuva julkaistiin ruotsalaisen Form-lehden
numerossa 7/1932 eli ennen kuin Aino Aalto viimeisteli
Bölgeblick-kilpailuehdotuksensa syyskuussa 1932.

Designmuseon museomyymälä on uudistanut myyntiartikkelien valikoimansa ja kirjallisuusvalikoima on supistunut huomattavasti. Esimerkiksi Suomalaisen lasin vuosikirjoja ei enää ole Designmuseossa myytävänä. Suomen lasimuseon myymälä toimittaa niitä Riihimäeltä postitse: https://www.suomenlasimuseo.fi/new-page-1


Oikealla on Aino Aallon muotoilema Bölgeblick-sarjan
malja ja vasemmalla Göran Hongellin muotoilema
laakeampi versio. Se on hytissä käsin driivattu tähän
muotoon samanlaisesta aihiosta kuin tuo oikeanpuoleinen.
Bölgebick-sarjan versioista kannattaa lukea Igor Herlerin
hieno artikkeli Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2018.


Tätä karahvia on Karhula-Iittala myynyt Aino Aallon
nimellä, vaikka hänellä ei ole ollut mitään tekemistä
sen kanssa. Sen on muotoillut Göran Hongell, jonka
suunnittelupiirustuksen kuva on julkaistu Suomalaisen
lasin vuosikirjassa 2018.


Aino Aallon muotoilema Riihimäen kukka on kirjattu
Alvarin ja Ainon yhteistyöksi. Tuota neljän astian
kokonaisuutta valmistettiin kolmea eri kokoa.
Tuosta pienimästä versiosta tunnetaan vain tämä
kolmen yksilön kokonaisuus. Suomen lasimuseo
lainasi kokoelmiinsa kuuluneen teoskokonaisuuden
Designmuseolle näyttelyyn vuonna 1998. Sitä ei
koskaan palautettu Riihimäelle, eikä sen kohtalosta
ole mitään tietoa. Lisää aiheesta voi lukea Igor
Herlerin artikkelista "Aviopari Aalto ja Oy. Riihimäen
lasikilpailu 1933", joka on julkaistu Suomalaisen
lasin vuosikirjassa 2015.

 



Vicke Lindstrandin Orreforssille muotoilemia
”jäälasi”-esineitä vuodelta 1935. Ne ovat
saattaneet vaikuttaa Alvar Aallon vuoden
1937 Pariisin maailmannäyttelyyn
muotoilemiin esineisiin. Lue lisää aiheesta
Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2017.


Kuvassa vasemmalla ison Aaltomaljakon vieressä on
neljä pientä Aaltomaljakkoa, joiden Karhulan tuote-
numero oli 9751. Tämän version olemassaolo oli
unohtunut kunnes muutama vuosi sitten kaksi sellaista
ilmaantui huutokauppaan. Niistä ei ole ollut tiedossa
vanhoja valokuviakaan, mutta Igor Herler on nyt
löytänyt tämän kuvan vuoden 1939 asuntonäyttelyn
kuvien joukosta. Tästäkin voi lukea lisää Suomalaisen
lasin vuosikirjasta 2017.

2 kommenttia:

  1. Hei, kiitos osallistumisesta Igor Herlerin mielenkiintoiseen ja avattavaan esitykseen, jonka järjesti Damy ry (Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon ystävät ry). Saanko jakaa blogisi Damyn kotisi vuilla?
    Ystävällisesti
    Jatta Olin Damyn hallituksen jäsen ja tapahtuman järjestäjä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa ja kiitos, että Damy järjestää tällaisia tilaisuuksia. Blogijutun saa jakaa Damyn kotisivulla, kunhan liittää mukaan linkin alkuperäiseen julkaisuun siltä varalta, että juttua päivitetään myöhemmin.

      Poista