Seinäjoen kaupungin
omistamaa Aalto-lasikokoelmaa
esillä Seinäjoen Aalto-kirjastossa eli vanhassa
kirjastossa.
|
Seinäjoen kaupunki omistaa
yli kahdensadan lasiesineen Aalto-kokoelman. Kokoelma perustuu edesmenneen
kaupunginarkkitehti Touko Saaren kokoelmaan ja sitä markkinoidaan ”maailman
suurimpana Aalto-lasikokoelmana”. Saari ja Alvar Aalto tutustuivat toisiinsa
Seinäjoen Aaltokeskuksen monien rakennusvaiheiden aikana 1960-luvulla.
Riihimäen kukka on Aino ja
Alvar Aallon yhteinen
ehdotus Riihimäen Lasin suunnittelukilpailuun 1933.
Se
sai toisen palkinnon pöytäkalustosarjassa.
|
Kokoelman esittely on
julkaistu netissä pdf-tiedostona: https://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/kulttuurijaterveys/kulttuuri/NYbF93w2v/AINO_JA_ALVAR_AALLON_LASIMUOTOILU_.pdf
Marjo Kamilan
toimittamassa julkaisussa on tietoa Aino ja Alvar Aallon lasimuotoilutyöstä
1930-luvulla sekä tämän kokoelman historiasta. Siinä on mukana piirroskuvina
kokoelmaluettelo. Julkaisu on valmistunut vuonna 2013 ja sen jälkeen on saatu
uutta tietoa Aaltojen työstä lasimuotoilijoina, esim. Suomalaisen lasin
vuosikirjoissa julkaistuissa Igor Herlerin artikkeleissa. Olisikin syytä
päivittää tämä Seinäjoen kokoelman julkaisu ja varustaa sen esineluettelo
valokuvin.
Bölgeblick-sarjan esineitä
läheisesti muistuttavia tuotteita
ovat valmistaneet myös muut kuin
Karhula-Iittala.
|
Bölgeblick-sarjaan kuuluvan
karahvin on
suunnitellut Göran Hongell. Hänen ja
Aino Aallon työnjaosta voi
lukea
Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2018.
|
Aalto-kirjaston
lainaustiski valaisimineen on upea
kokonaisuus. Sen takana näkyy Aalto-
lasikokoelman
sisältävän huoneen sisäänkäynti.
|
aaltodesigncollection, Pertti Männistö sisältää huomattavasti enemmän esineitä kuin Seinäjoen Touko Saari-kokoelma.
VastaaPoista