|
Nanny Stillin neodyymi kristalliesine,
joka on ilmeisesti
hiottu samanlaisesta aihiosta kuin Stillin suunnittelema
Rubiini/Timantti –taidelasiesine.
|
|
Lasimassan sekaan laitettu
maametalli nimeltä
neodyymi saa aikaan sen, että esineen väri vaihtelee
valaistuksen mukaan. Päivänvalossa esine on
sinisen lila ja hehkulampun valossa
punaisen lila.
|
|
Huomattavan paljon työtä
on hiojan pitänyt tehdä
ennen kuin kaikki urat on saatu hiotuksi. Valmiilla
esineellä on painoa noin 8 kiloa, joten myös
käsivoimia on hiojalta vaadittu.
|
|
Toisin kuin Pentti Avomaan
ET-lehteen kirjoittamassa
tekstissä mainitaan, löytyy tämän esineen pohjasta
signeeraus: Nanny Still Riihimäen Lasi
Oy.
|
Oheisen kristalliesineen
tietoja ei löydy kirjallisuudesta. Se on ilmeisesti tehty samasta aihiosta, josta
on hiottu Nanny Stillin Rubiini tai Timantti –nimisiä esineitä. Timantti ja
Rubiini ovat sama esine, mutta jostain syystä sillä on kaksi nimeä. Sitä on
valmistettu neljää eri kokoa, joiden korkeudet ovat 150, 175, 180 ja 200 mm.
Still on muotoillut esineen 1966 ja se oli Riihimäen tuoteluettelossa 1967 –
1975. Tuotenumeroitakin on ollut kaksi: 6493 ja 6494, jotka ovat myös Koru-kristalliesineiden tuotenumerot.
|
Tämä Nanny Stillin
muotoilema Rubiini
on myyty Bukowskilla 3600 eurolla.
|
|
Nanny Stillin
cerium-keltainen maljakko, joka on
signeerattu Aimo Okkolin Riihimäen Lasi Oy.
Esine on myyty Bukowskilla noin 1600 eurolla.
|
|
Nanny Stillin
Rubiini/Timantti sinisestä kristallista.
Myyty Bukowskilla noin 2700 eurolla.
|
Tätä toista versiota
samasta aihiosta on olemassa ainakin cerium-keltainen, väritön ja tämä
neodyymi. ET-lehden nettisivuilta löytyy lukijakysymys tuon keltaisen version
kuvan kera ja lehden käyttämä antiikin sekä keräilyn asiantuntija Pentti Avomaa on
saanut tiedon tuosta värittömän version olemassaolosta Suomen lasimuseosta.
|
Nanny Stillin
cerium-keltainen kristalliesine,
joka on hiottu samalla tavalla kuin tämän
jutun
aloituskuvan neodyymi versio.
|
Tämän version synnystä
Avomaa kirjoittaa:
Riihimäen Lasi Oy lopetti
puhalletun lasin valmistuksen vuonna 1976, mutta koska valmiita aihioita oli
vielä paljon jäljellä, hiontaa jatkettiin. 1970-luvun puolivälin jälkeen näistä
vanhoista aihioista hiottiin nykyisen Suomen lasimuseon remonttia odottavissa
tiloissa esimerkiksi kysyjän lasimaljakon kaltaisia esineitä
timanttilaikalla.
Esineet jätettiin
signeeraamatta, sillä niille ei ollut varsinaista suunnittelijaa. Iso kasa
aihioita haluttiin vain saada kiireesti hiottua pois remontin tieltä.
ET-lehden reilun vuoden
takainen juttu löytyy netistä:
|
Ruutukaappaus ET-lehden
nettisivustolta.
|
LISÄYS 02.8.:
Kuten Pentti
Avomaa kirjoitti ET-lehdessä, oli Riihimäen Lasin kristallihiomossa kiire saada
hiomon tilat tyhjäksi silloisella Alatehtaalla, joka peruskorjattiin Suomen
lasimuseon käyttöön. Silloin hiomossa työskennelleet Reino Virta ja Erkki
Thuren kehittävät Nanny Stillin Timantin/Rubiinin aihioille hiontamallin, joka
oli nopeampi toteuttaa kuin oikea alkuperäinen Timantin hiontamalli.
Nanny Still oli
muuttanut jo 1959 Belgiaan, mutta kävi Riihimäellä työskentelemässä senkin
jälkeen. Ei ole tiedossa, onko tämä hiontamalli hyväksytetty taiteilijalla vai
ei. Eikä myöskään ole tiedossa millä nimellä tätä on aikanaan tehtaalta myyty.
Avomaa kirjoitti, ettei tätä versiota olisi
signeerattu kenenkään nimiin, mutta ainakin osa näistä on kuitenkin signeerattu
Nanny Stillin nimiin. Varmaan on ollut helpompi markkinoida hintavaa
kristalliesinettä, kun pohjassa on ollut tehtaan nimen lisäksi Nanny Stillin
nimi.