Tänään mitattiin kevään
lämpöennätys: reilut 17 astetta. Aurinkoisille terasseille oli jo joidenkin
suunta. Ihan Saharaan ei vielä voi vielä Suomen olosuhteita verrata, mutta
kyllä sekin aika vielä koittaa ehkä jo parin kuukauden kuluttua.
Tämä pikkumaljakko on
todennäköisesti Riihimäen
Lasin tuotantoa. Korkeus 95 mm. Kuvassa on keitaalla
ihmishahmo, kameli ja rauniorakennus sekä ympärillä
hiekkadyynejä ja palmuja.
|
Yhdistynyt kuningaskunta
eli tuttavallisemmin Englanti otti Egyptin hallintoonsa vuonna 1882
turvatakseen intressinsä eli sijoituksiaan mm. vuonna 1869 valmistuneeseen
Suezin kanavaan. Egypti itsenäistyi muodollisesti 1922, mutta käytännössä
brittien vaikutusvalta jatkui pitkään ja toisessa maailmasodassa maa oli
liittoutuneiden puolella.
Ensimmäinen Egyptiin
kohdistunut kiinnostus syntyi Ranskassa Napoleonin sotaretken innoittamana 1700-luvun
lopulla. Brittein saarilla syntyi egyptomaniaksi nimetty valtaisa kiinnostus
Egyptia, tai länsimaalaisten luomaa kuvaa Egyptistä, kohtaan 1800-luvulla,
mutta huippukausi oli 1920-luvulla.
Tämä näkyy edelleenkin
British Museumissa, vaikka voi olla montaa mieltä muinaisesineiden viemisestä
pois Egyptistä. Se näkyi Euroopassa myös esimerkiksi arkkitehtuurissa, sisustuksessa
ja kirjallisuudessa. Vielä viime vuosinakin noiden kirjojen innoittamina on
tehty elokuvia, jotka sijoittuvat 1920-luvulle ja Egyptiin. Silloin pyramideja
ja muumioita tutkittiin pitkälti yksityisellä rahoituksella.
Innostus levisi myös
Suomeen, esimerkiksi Mika Waltari kirjoitti ensimmäiset Egypti-aiheiset tekstinsä
1920-luvulla: runo Pyramiidiuni 1926, novelli Muumio myös 1926.
Egypti-innostusta Suomessa piti yllä Waltarin pääteos Sinuhe egyptiläinen, joka
ilmestyi 1945.
Suomalaisiin
lasiesineisiin Egypti ilmaantui 1900-luvun alussa. Ainakin Riihimäen lasin
vuoden 1915 kuvastossa on Keidas-aiheisella maalauskoristelulla tehty maljakko.
Aihe toistuu ainakin vielä 1930-lun kuvaston vesikarahvin koristelussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti