Eric Otto Woldemar Ehrström (1881 – 1934) oli suomalainen taidetakoja ja koristetaiteilija joka tunnettiin erityisesti metallinpakotus- ja emalitöistään. Hän suunnitteli myös koruja, lasiesineitä sekä teki käyttö- ja taidegrafiikkaa.
Ehrströn jätti lukion
kesken ja lähti opiskelemaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun 1899. Hän oli taiteilija Akseli
Gallen-Kallelan oppilaana Ruoveden Kalelassa vuosina 1899 - 1900 ja opiskeli
sitten taontaa ja metallipakotusta Pariisissa 1902 ja 1908. Pariisissa hän
tutustui vaimoonsa Olga Gummerukseen. Hänellä oli myös oma näyttely näyttely
Salon d'automnessa Pariisissa.
Ehrström suunnitteli ja
valmisti erilaisia pieniä metalliesineitä kuten tuhkakuppeja, lippaita,
maljoja, vaaseja ja erilaisia rasioita käyttäen materiaalina kuparia,
messinkiä. pronssia tai tinaa. Hän valmisti metallitaontatöitä useisiin
rakennuksiin kuten Hvitträskin taiteilijahuvilaan ja Suur-Merijoen kartanoon
Karjalan kannakselle. Ehrström suunnitteli myös koruja ja vuonna 1918 hän
suunnitteli Suomen kuninkaan kruunun. Vuonna 1927 Eric menetti onnettomuudessa
oikean kätensä, minkä jälkeen hänen vaimonsa Olga Gummerus-Ehrström, joka
itsekin oli monipuolinen lahjakas taiteilija, auttoi miestään tämän töissä.
Ehrström oli Taideteollisen
keskuskoulun metallinpakotuksen ja siselöinnin opettajana 1904-1905 sekä
1912-1919. Vuonna 1924 hän kirjoitti taideteollisen alan käsikirjan Konsthantverk
(suomeksi Taideteollisuus) oppikirjaksi käsityökoulujen oppilaille ja
alan harrastajille.
Vuonna 1919 Ehrström
yhdessä kuvanveistäjä Emil Wikströmin, tehtailija Gösta Serlachiuksen ja takoja
Paavo Tynellin kanssa perusti Taidetakomo Taito -nimisen yrityksen
(myöhemmin Oy Taito Ab) jonka taideteollisuusosaston johtajana Ehrström
toimi.
Lähde: Wikipedia
Kustannus W. Hagelstam on
julkaissut kirjan Ehrströmistä vuonna 1998 ja siinä kerrotaan, että hän aloitti
lasiesineiden suunnittelun 1913 ja hänet palkattiin Karhulan lasitehtaan
ensimmäiseksi taitteelliseksi johtajaksi vuonna 1925, mutta se oli vain
tilapäinen koeluontoinen työtehtävä.
”Lyhyessa ajassa Ehrström piirsi tehtaalle
lukemattomia malleja: vateja, maljakoita, kulhoja, pulloja, kannuja, karahveja,
kokonaisia lasistoja, juustokupuja, toelettikalustoja, jne. Toteutuneiden
esineiden lasiaines oli tavallisesti harmahtavaa, nk. potaskalasia, muutamissa
valmistukseen oli käytetty kirkkaan lasin rinnalla värillistä materiaalia.
Ehrstöm ei toiminut vain tehtaalla lasisuunnittelijana, vaan kaiversi
koristeitaan mm. vanhoihin viinapulloihin. Mainioksi työkaluksi hän oli tähän
työhön keksinyt hammaslääkärin poran.”
Lähde: Anna-Liisa Amberg:
Käsityön mestari ja teollisuusmies, teoksessa Eric O.W. Ehrsrtöm (toim. Katja
Hagelstam, Tuija Möttönen, Kati Kivimäki, Anna-Liisa Amberg).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti