Imatrankoski kuohuu

Imatrankoski-lautanen, Iittala 1915.

Kevättulvat olivat eteläisessä Suomessa tänä vuonna vähäiset, mutta Pohjois-Suomessa tulvahuippu on vielä edessäpäin. Vuonna 1915 Iittalan lasitehtaalla alettiin valmistaa laseja ja lasilautasia, joihin on kuvattu Imatrankoski. Juomalasi on samankokoinen kuin suurmieslasit. Nämä Imatrankoskea kuvaavat esineet kuuluvat siihen samaan kansallista nousua tukeneeseen hankkeeseen, josta pari vuotta sitten oli näyttely Jyväskylässä ja Kansallismuseossa otsikolla Lasiin prässättyä protestia. Näyttelyihin liittyi samanniminen pieni julkaisu.

Imatrankoski-lautasen muottiin ei ole kirjoitettu samaa

Maamme-laulun säettä kuin Imatrankoski-lasiin:

Oi Maamme Suomi synnyinmaa.

Juomalasi onkin tehty Wiialan lasitehtaassa.

E.O.W. Ehrstömin Verholasimaljakko

Maljakossa on keltainen väriverho, johon on hiottu toiselle puolella laivan kuva ja toiselle puolen maljakon 60-vuotislahjaksi saaneen henkilön nimi ja juhlapäivä, jota vietettiin vuonna 1931. Oletettavasti maljakon on suunnitellut Eric O. W. Ehrström ja valmistanut Karhulan lasitehdas.

 

Eric Otto Woldemar Ehrström (1881 – 1934) oli suomalainen taidetakoja ja koristetaiteilija joka tunnettiin erityisesti metallinpakotus- ja emalitöistään. Hän suunnitteli myös koruja, lasiesineitä sekä teki käyttö- ja taidegrafiikkaa.

Ehrströn jätti lukion kesken ja lähti opiskelemaan Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun 1899. Hän oli taiteilija Akseli Gallen-Kallelan oppilaana Ruoveden Kalelassa vuosina 1899 - 1900 ja opiskeli sitten taontaa ja metallipakotusta Pariisissa 1902 ja 1908. Pariisissa hän tutustui vaimoonsa Olga Gummerukseen. Hänellä oli myös oma näyttely näyttely Salon d'automnessa Pariisissa.

Ehrström suunnitteli ja valmisti erilaisia pieniä metalliesineitä kuten tuhkakuppeja, lippaita, maljoja, vaaseja ja erilaisia rasioita käyttäen materiaalina kuparia, messinkiä. pronssia tai tinaa. Hän valmisti metallitaontatöitä useisiin rakennuksiin kuten Hvitträskin taiteilijahuvilaan ja Suur-Merijoen kartanoon Karjalan kannakselle. Ehrström suunnitteli myös koruja ja vuonna 1918 hän suunnitteli Suomen kuninkaan kruunun. Vuonna 1927 Eric menetti onnettomuudessa oikean kätensä, minkä jälkeen hänen vaimonsa Olga Gummerus-Ehrström, joka itsekin oli monipuolinen lahjakas taiteilija, auttoi miestään tämän töissä.

Ehrström oli Taideteollisen keskuskoulun metallinpakotuksen ja siselöinnin opettajana 1904-1905 sekä 1912-1919. Vuonna 1924 hän kirjoitti taideteollisen alan käsikirjan Konsthantverk (suomeksi Taideteollisuus) oppikirjaksi käsityökoulujen oppilaille ja alan harrastajille.

Vuonna 1919 Ehrström yhdessä kuvanveistäjä Emil Wikströmin, tehtailija Gösta Serlachiuksen ja takoja Paavo Tynellin kanssa perusti Taidetakomo Taito -nimisen yrityksen (myöhemmin Oy Taito Ab) jonka taideteollisuusosaston johtajana Ehrström toimi.

Lähde: Wikipedia

Kustannus W. Hagelstam on julkaissut kirjan Ehrströmistä vuonna 1998 ja siinä kerrotaan, että hän aloitti lasiesineiden suunnittelun 1913 ja hänet palkattiin Karhulan lasitehtaan ensimmäiseksi taitteelliseksi johtajaksi vuonna 1925, mutta se oli vain tilapäinen koeluontoinen työtehtävä.

”Lyhyessa ajassa Ehrström piirsi tehtaalle lukemattomia malleja: vateja, maljakoita, kulhoja, pulloja, kannuja, karahveja, kokonaisia lasistoja, juustokupuja, toelettikalustoja, jne. Toteutuneiden esineiden lasiaines oli tavallisesti harmahtavaa, nk. potaskalasia, muutamissa valmistukseen oli käytetty kirkkaan lasin rinnalla värillistä materiaalia.

Ehrstöm ei toiminut vain tehtaalla lasisuunnittelijana, vaan kaiversi koristeitaan mm. vanhoihin viinapulloihin. Mainioksi työkaluksi hän oli tähän työhön keksinyt hammaslääkärin poran.”

Lähde: Anna-Liisa Amberg: Käsityön mestari ja teollisuusmies, teoksessa Eric O.W. Ehrsrtöm (toim. Katja Hagelstam, Tuija Möttönen, Kati Kivimäki, Anna-Liisa Amberg).

INTO & POLTE - Nuutajärven lasikylän tekijöiden tarinoita

Mitä nyt? Kuinka yli 220 vuotta toiminut Nuutajärven lasitehdas voidaan lopettaa? Mikä merkitys lopulta on kulttuurihistoriallisesti arvokkaan paikan statuksella? Voiko täällä jatkaa työskentelyä? Nuutajärven lasikylän kymmenet lasitaiteilijat, muotoilijat, lasinpuhaltajat ja taidekäsityöläiset kysyivät hämmentyneinä reilu vuosi sitten. Vei aikansa ymmärtää ja nähdä, että menetyksessä voi olla menestyksen siemen, sillä jäihän kaikki muu toiminta lasikylään. Arvokkainta on lopulta elävä ja toimiva taidekäsityöläisten yhteisö. Syntynyt kriisi pakotti pohtimaan omaa työskentelyä ja Suomen oloissa ainutlaatuisen Lasikylän merkitystä.

Into ja polte - Nuutajärven lasikylän tekijöiden tarinoita -kirja kertoo ensimmäisestä vuodesta itsenäisten taidekäsityöläisten kylänä. Kirjaan on haastateltu yli kolmeakymmentä kylässä toimivaa ja siihen vaikuttavaa henkilöä. Julkaisu kertoo miksi, miten ja millaisin tulevaisuudenodotuksin kylässä työskentelevät taidekäsityöläiset tekevät työtään. Mitä he tekevät? Mikä on tuonut heidät työskentelemään ja asumaan Suomen vanhimpaan Lasikylään? Mikä heitä pitää paikkakunnalla? Samalla se on kertomus siitä, millä tavoin taloudellista tehokkuutta ihannoivana aikana voi edetä kulttuuriset arvot kärjessä.

 

INTO & POLTE –kirjan kansi.

 

Into ja polte -kirjan on kirjoittanut vapaa kirjoittaja, FM Marja-Leena Salo. Hän on julkaissut aikaisemmin kaksi tietokirjaa. Salo on asunut Nuutajärvellä vuodesta 1983. Kirjan taiton on tehnyt graafinen muotoilija Safa Hovinen, joka on suunnitellut myös Nuutajärven lasikylän uuden logon. Kirja on saanut tukea Hehkuva Nuutajärven lasikylä EU-hankkeesta, joka tuki yhteisön uudelleenmuotoutumista kaksivuotisen projektin avulla. Kirjan myynnistä saatava tuotto ohjataan Nuutajärven lasikylän yhteisön hyväksi.

 

INTO & POLTE -kirja julkistetaan keskiviikkona 29.4.2015 klo 13

Nuutajärven Vanhassa hytissä, Lasikoulun yleisötilassa.

Kirjasta keskustelemassa Marja-Leena Salo, Safa Hovinen

ja sivistystoimenjohtaja Juha Salo.
Musiikkia, saksofonisti Saija Leppäkoski.

Kuvia Tampereen Keräily Kevät 2015 tapahtumasta

Messut avautuivat perjantaina klo 12, joten ennen Messu-

ja urheilukeskukseen siirtymistä ehti kävellä kaupungilla.

Vapun läheisyys sai epäilemään, että Tammerkosken sillan

patsailla olevat Tapparan paidat olisivat paikallisten

teekkareiden jäynä. Kyse ilmeisesti oli kuitenkin virallisesta

kotijoukkueen kannustamisesta.

Messut olivat Supermessut eli siellä oli samaan aikaan

puutarha-, matkailu-, erä- ja keräilymessut. Keräilylle

varattu D-halli oli valoisa ja avara. Perjantaina päivällä

messuyleisö koostui pääasiassa eläkeläisistä ja opiskelijoista.

Riihimäkeläinen Ars Julika oli päättänyt lähteä

Kaapelitehtaan messujen sijasta Tampereelle.

Tässä on Mistraalin lasivalikoimaa.

Lempäälän Antiikin sininen Koru.

 

Vaasalaisella Prenikalla oli myynnissä muutamia Hongellin

maljakoita, esimerkiksi tämä "Tuulimylly".

Kuva-aihe ajalta, jolloin vilja jauhettiin tuulimyllyillä.

Muistona tuosta ajasta on eri puolilla Suomea

sellaisia paikannimiä kuin Myllymäki ja Myllykallio.

Kenties Suomen huutokauppakeisarin innoittamana myynnissä

oli muutamia narupurkkeja. Nämä kaksi olivat niistä suurimmat.

Kaksi värikästä Taru Syrjäsen Colorado-maljakkoa.

Kristallia valaisinten muodossa.

Autot kiinnostavat sekä pieniä että isoja poikia.

Tämä Buick etenkin niitä isompia.

Hagelstamin vasarahuutokaupat jatkuvat, rinnalle myös Online-huutokaupat

Juuri nyt 20. - 23.4. on Bukowskilla menossa ensimmäinen Modern & Contemporary –huutokauppa pelkästään nettihuutokauppana osoitteessa www.bukowskismarket.com

 

Kilpaileva huutokauppatalo Hagelstam & Co ilmoittaa kunnioittavansa perinteitä ja jatkaa vasarahuutokauppojen järjestämistä.  "Mikään ei voita oikean huutokaupan tunnelmaa, jonka kaikki sen kokeneet tietävät", toteaa Hagelstamin johtava intendentti Mikael Schnitt.

Huutokauppatalo Hagelstamin toimitusjohtaja Mats Wolontis.

Kuva: www.hagelstam.com

 

Vasarahuutokauppojen rinnalle Hagelstam & Co julkistaa kevään aikana myös Online-huutokaupat eli pelkästään verkossa toteutettavat huutokaupat. Huutokauppamalli on kehitetty mahdollisimman yksinkertaiseksi ja se seuraa Hagelstam & Co'n tuttua toimintamallia. "Olemme hyvin tietoisia internetin kasvavasta roolista liiketoiminnassamme", kommentoi toimitusjohtaja Mats Wolontis. "Viimeisen vuoden aikana kotisivumme, uutiskirjeemme, Facebook-sivumme ja esimerkiksi Instagram ovat olleet yhä aktiivisemmin asiakkaidemme ja kiinnostuneiden käytössä. Online-huutokauppa on luonnollinen jatkumo sille. Haluamme jatkuvasti kehittyä ja panostamme edelleen internetin hyödyntämiseen, samalla ymmärrämme perinteisten vasarahuutokauppojen tärkeyden ja tulemme jatkamaan myös niitä", Wolontis jatkaa.

Kuvia Kaapelitehtaan Retro & Vintage –messuilta

Viime viikonloppuna Helsingin Kaapelitehtaalla oli myytävänä paljon Retro- ja Vintage-tavaraa sekä tavanomaista design-esineistöä. Ohessa on kuvia tapahtumasta.

Merikaapelisalissa oli myös pieniä huonekaluja.

Värikkäät muovi- ja melamiiniesineet ovat tyypillistä retroa.

Myös osa myyjistä oli pukeutunut tilaisuuteen sopivalla tavalla.

Retro-Siskolla on nykyään myös ”kivijalkamyymälä” Nastolassa.

Vielä 1970-luvun alkupuolella oli monessa myymälässä

myyntitiskin päässä tällainen käärepaperiteline, josta

osaavat myyjät nopeasti ottivat sopivan mittaisen

paperinpalan ja käärivät ostoksen tyylikkääseen pakettiin.

 

 

Giorgio Vigna suunnitteli muutamia lintuja Iittalalle 2007.

Tamara Aladinin X-sarjan kaadin laseineen.

Gunnel Nymanin juomalasi.

Helena Turpeisen eli myöhemmin Tynellin muotoilema Kaulus.

 

Helena Tynellin Aurora-sarjan pokaalimaljakko.

Oikealla Tapio Wirkkalan taidelasimaljakko, seuraavana

Erkkitapio Siiroisen Pablo, kolmanteja Tynellin Amuletti

ja vasemmassa reunassa näkyy osittain Tynellin Onnenlehti.

Tapio Wirkkalan lampunjalka vain onko

Wirkkalan maljakosta tehty itse lampunjalka ?

 

 

Punaista ja valkoista Aaltoa.

Ajan-Muiston pöydän okkolineja.

 

Aimo Okkolinin vihreästä kristallista tekemä

Kurjenmiekka on harvoin nähty esine.

Oivalluksen hyllykön värikkäitä lasiesineitä.

Kari Alakosken muotoilema ja valmistama taidelasiesine.

Antiikki Maini ja Velin osastoa.

 

 

Euro Art & Antikin osastoa.

Tapio Wirkkalan kristallimaljakko.

Tolkontiikin ja Jarkki Jaakkolan yhteisosastoa.