Lokakuun huutokauppakierros käynnissä

Valtakunnallisten laatuhuutokauppojen lokakuun kierros on parhaillaan käynnissä; takana ovat Hagelstamin Bulevardin huutokauppa sekä tänä viikonloppuna ollut Helanderin kaksipäiväinen huutokauppa. Edessä ovat Hagelstamin Tehtaankadun (ex-Apollo) kuukausihuutokauppa sekä Tampereen huutokauppakamarin kuukausihuutokauppa. Ohessa on muutama mielenkiintoinen poiminta edellä mainittujen huutokauppojen kuvallisista nettiluetteloista.

 

Pokaalipikari, joka on mahdollisesti valmistettu Nuutajärvellä 1800-luvulla,

kyljen kuvassa teksti Tyska kyrkan, vasarahinta 240 euroa.

Kuva: www.hagelstam.fi

Helsingin Eteläsatama -aiheisen tuopin on valmistanut

mahdollisesti Nuutajärvi 1800-luvulla, vasarahinta 120 euroa.

Kuva: www.hagelstam.fi



Oiva Toikan taidelasi, korkeus 23 cm, valmistaja Nuutajärvi,

vasarahinta 500 euroa. Kuva: www.helander.com



Tapio Wirkkalan muotoilema Iittalan taidelasi, korkeus 21 cm,

vasarahinta 340 euroa. Kuva: www.helander.com

Riihimäen lasin valmistama Helena Tynellin muotoilema 28 cm korkea

taidelasi, vasarahinta 470 euroa. Kuva: www.helander.com

Aimo Okkolin neodyymi kristallimaljakko, korkeus 30 cm,

vasarahinta 360 euroa. Kuva: www.helander.com

Riihimäen lasin valmistamia Aimo Okkolinin Polar-sarjan kristalliesineitä,

vasarahinta 50 euroa. Kuva: www.helander.com

 

 

TULOSSA OLEVIEN HUTOKAUPPOJEN KOHTEITA:

 

Tapio Wirkkalan taidelasiesine. Kuva: www.hagelstam.fi

Kaksi Oiva Toikan taidelasiesinettä. Kuva: www.hagelstam.fi

 

Timo Sarpanevan rubiininpunainen Finlandia-sarjan taidelasiesine,

korkeus 16,5 cm. Kuva: www.annmaris.fi

 

Toini Muonan signeeraama taidelasiesine, Nuutajärvi -64,

korkeus 22,5 cm. Kuva: www.annmaris.fi

Nuutajärvellä valmistettu Oiva Toikan Ibis-lintu,

pituus 17 cm. Kuva: www.annmaris.fi

 

ESITELMÄ KAUKLAHDEN LASITEHTAASTA

Tämä Kauklahden lasitehtaan maljakko on parhaillaan

myytävänä Laatutavara.com –nettikaupassa.

Suomen lasimuseon ystävät ry. on kutsunut Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikön Pirkko Sillanpään kertomaan Kauklahden lasitehtaan (1923-1952) vaiheista Suomen lasimuseoon Riihimäelle.

Riihimäen Lasi osti tehtaan vuonna 1927 ja yhteydet Riihimäelle olivat siis läheiset.

Tilaisuus järjestetään Suomen lasimuseon luentosalissa keskiviikkona 15.10.2014 klo 18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Myös tämä Kauklahden lasitehtaan maljakko on parhaillaan

myytävänä Laatutavara.com –nettikaupassa.

Yksi Walter Wahlroos lisää

Tässä blogissa julkaistiin 30.9. kuva Wahlroosin muotoilemasta ruskeasta taidelasiesineestä ja tekstissä viitattiin Uudessa Antiikkikirjassa näkyvään siniseen samanmuotoiseen esineeseen. Siinä kirjassa kyseinen esine näkyy vain pienenä kuvana, mutta ohessa on täysikokoinen blogin lukijan lähettämä kuva tuollaisesta sinisestä taidelasimaljakosta. Tämä maljakko on kuplalasia, kun aikaisemmin esitelty ruskea oli tasaisesta lasimassasta valmistettu. Tämä sininen esine on myös signeerattu, mutta ilman vuosilukua.

Walter Wahlroos: sinisestä kuplalasista puhallettu taidelasimaljakko.

Tunnistusapupyyntö: Viivahiottu maljakko

Osaako joku kertoa meille tämän viivahiotun

maljakon muotoilijan ja valmistajan ?

Blogin lukijalta tuli kuva viivahiotusta maljakosta, mutta kuka sen on muotoillut ja mikä tehdas valmistanut ? Maljakon pohjaosa on paksu, mutta yläosastaan se on ohutseinäinen, korkeutta esineellä on 245 mm, suun halkaisija on 100 mm ja pohjan 60 mm. Viivahiontakoristelusta tulee useimmille ensimmäiseksi mieleen Tapio Wirkkala, jonka innoittamana moni muukin on sitä koristelutapaa käyttänyt. Myös Helanderin veljesten Humppilan lasi valmisti joitakin hyvin samankaltaisia esineitä.

Uransa alkuvaiheessa Kaj Franck suunnitteli Iittalalle maljakon, jossa kasvin versoa kuvaa viiva ja siinä on lehtiä vuorotellen varren kummallakin puolella. Oheisessa kuvassa olevan maljakon hionta muistuttaa paljon Aimo Okkolinin muotoileman sylinterimäisen Tuula-maljakon hiontakuviota: siinäkin on pystysuorassa viivassa lehtipareja.

Hiottu vai kaiverrettu ?

Glorian Antiikin numeron 8/2014 lasinkeräilijöitä eniten kiinnostava juttu kertoo lasiesineiden koristelusta kaivertamisen, hionnan ja etsaamisen keinoin.

Jalmari Lehdon kaivertama Karhunkaataja –kuva Karhulan valmistaman lasiesineen kyljessä. Esineestä ei ole lehdessä kokokuvaa, mutta todennäköisesti sekä astia että kaiverrus ovat Göran Hongellin suunnittelemia.

 

Tuoreessa Glorian Antiikin numerossa 8/2014 on otsikon mukainen artikkeli, jossa on upeita Tuomas Kolehmaisen kuvia suomalaisista lasiesineistä kolmen aukeaman verran. Antti Kaijalaisen toimittamassa artikkelissa selvennetään kuvaesimerkkien avulla sitä milloin kyse on kaiverruksesta, hionnasta tai etsauksesta. Lasiesineitä on usein jalostettu sen pintaa koristelemalla. Myös muita koristelutapoja on käytetty Suomessakin runsaasti, esineitä on kaunisteltu esimerkiksi maalaamalla tai esineen pinta on värjätty lysteroimalla.

Samassa numerossa on juttu myös Geta-Lisa Jäderholm-Snellmanista, joka muotoili myös lasiesineitä ja valaisimia, vaikka on tunnetumpi keraamikkona.

Ohessa on muutama kuva näytteeksi, lehti löytyy useimmista lehtimyyntipisteistä ja ainakin isoimpien kirjastojen lehtilukusaleista.

Hiottuja lasiesineitä Tuomas Kolehmaisen kuvissa Glorian Antiikissa 8/2014.

Etsaamalla koristeltuja lasiesineitä.

Antti Kaijalaisen toimittamassa kahden aukeaman jutussa Glorian Antiikissa esitellään suomalaisen muotoilun kosmopoliitti Greta-Lisa Jäderholm-Snellman. Juttu on otsikoitu Pariisitar ja uranainen.

 

Pia Inberg on ottanut jutun kuvat.

Kaikkea kaupan



Huutokauppatalon omistaja/meklari esittelee vuonna 1937 valmistettua

Savoy eli Aalto –maljakkoa. Kuvaruutukaappaus: www.areena.yle.fi

 

 

Ylen TV1 esittää sunnuntaisin kello 12:15 Tanskan tv:n valmistamaa huutokauppasarjaa nimellä Kaikkea kaupan. Sarjan tanskalainen nimi on Under hammeren. Lähetysaika on kyllä sellainen, ettei mitään suuria katsojalukuja voi odottaa, mutta onneksi jaksot voi katsoa milloin vain Yle Areenasta. Ensimmäinen jakso lähetettiin 7.9. ja sen voi katsoa vielä 5 päivän ajan.

12-osaisen sarjan kakkosjaksossa 14.9. esiteltiin isokokoinen rionruskea Savoy-maljakko, joka tunnetaan paremmin Aalto-maljakkona. Esineen pohjassa on Aallon ja Karhulan signeeraus vuodelta 1937. Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat maljakon vuonna 1936 ja aluksi sitä valmistettiin riosruskeana ja azurinsinisenä. Ohjelmassa sen sanottiin olevan uniikki, mutta näinköhän ?



Savoy-maljakkoa esitellään huutokaupan näytössä potentiaaliselle

ostajalle. Kuvaruutukaappaus: www.areena.yle.fi

 

Vuonna 1937 valmistettu ja signeerattu rionruskea Savoy-maljakko

myytiin tanskalaishuutokaupassa 3.220 eurolla, jonka päälle

ilmeisesti tulevat vielä huutokaupan komissio-maksut.

Maljakon osti keräilijästä kauppiaaksi siirtynyt henkilö.

Kuvaruutukaappaus: www.areena.yle.fi

 
Kaikkea kaupan –sarjan jokaisessa jaksossa käydään useaan otteeseen muutamassa eri huutokauppatalon huutokaupan näytössä ja itse huutokaupassa. Katsojien koukuttamiseksi sarjan seuraamiseen on esineiden esittelyt ja ostajakandidaattien haastattelut eri jaksossa kuin itse huutokauppa. Huutokaupoista osa on erikoishuutokauppoja: hevosten, autojen, musiikki-instrumenttien, lelujen ja osa on samankaltaisia taiteen ja designesineiden yleishuutokauppoja kuin Suomen isoimpien huutokauppatalojen huutokaupat.

Ritva-Liisa Pohjalaisen lasiveistoksia

Ritva-Liisa Pohjalaisen osasto ArtHelsinki 14 –nykytaidemessuilla.

 

 

 

 

Syyskuun puolivälissä järjestettiin Habitare -sisustusmessujen oheistapahtumina ArtHelsinki 14 –nykytaidemessut ja Antiikki 2014-myyntitapahtuma. Muutama vuosi sitten nykytaidemessuilla oli useammallakin lasitaiteilijalla teoksia myytävänä, tänä vuonna vain Ritva-Liisa Pohjalaisella oli oma osasto, tosin Marja Hepo-aholla ja Kari Alakoskella oli osasto Antiikkimessujen puolella.

 

Kun kuvan klikkaa suuremmaksi, näkee kuinka paljon punaisia

tarralappuja on esineiden alapuolella kertomassa tehdyistä kaupoista.

 

Oranssin sävyisiä lasiesineitä ja oikealla alhaalla on

kromatusta pronssista tehty Valossa -pienoisveistos.

Lila värimaailma yhdistää näitä Ritva-Liisa

Pohjalaisen taidelasiesineitä.

Pohjalaisen sinisävyisiä teoksia.

Alhaalla keskellä on Liplatus -lasiveistos.

 

Keskellä kuvaa on Deep Sea, sen oikealla puolella Springtime ja Meritähti.

Lasiveistokset Pohjalainen työstää Nuutajärvellä mestaripuhaltajien kanssa, missä lasinpuhalluksen perinteet ja korkea taito ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle jo vuosikymmenten ajan.

Pohjalaisen teoksissa taitava materiaalin hallinta yhdistyy uusiin ja yllättäviin lähestymistapoihin. Veistokset ovat kuin läpikuultavia pienoismaailmoja.

Vahvat värit ovat tyypillisiä Ritva-Liisa Pohjalaisen

tämän vuotiselle kokoelmalle ArtHelsinki –messuilla.

 

Tämän teoksen nimi on Lupaus.

Etualalla on uniikki lasiveistos nimeltä Päivien juoksu.

 

 

Ritva-Liisa Pohjalainen: Luottamus –lasiveistos.

 

Ritva-Liisa Pohjalainen: Ruska, uniikki lasiveistos.

 

 

Veistosten valmistaminen on teknisesti vaativaa ja siihen tarvitaan kolmen puhaltajan samanaikainen työskentely sulan lasimassan kanssa. Teokset rakennetaan asteittain siten, että ensiksi tulikuumaan aloituskappaleseen liitetään värejä, kuvioita ja ilmakuplia. Kuvioiden väliin voidaan liittää kirkasta sulaa lasia. Aihioita lämmitetään jatkuvasti, jottei se pääsisi jäähtymään liikaa. Kun aihio on valmis, se päällystetään kirkkaalla lasilla sekä muotoillaan kostutetun paperin ja lastojen avulla haluttuun muotoon. Tämän jälkeen teos hiotaan ja kiillotettaan. Lopuksi taiteilija signeeraa teoksen käsin kaivertamalla.

Kohti tähtiä –veistoksen osat ovat lysteroitua umpilasia, jotka on

katkaistu, hiottu sekä kiillotettu ja ne ovat graniittijalustalla.

Vasemmalla on uniikki lasiveistos Kuutamolla, jossa vapaasti

puhallettu umpimassa on halkaistu, hiottu, kiillotettu.

Pinta on lysteroitu puhalluksen loppuvaiheessa.

 

Tämän teoksen nimi on Hehku.

 

Tämä veistos on nimeltään Rannalla.

Kasvu on uniikki lasiveistos, verholasitekniikka, katkaistu, hiottu,

kiillotettu ja toisen osan pinta on lysteroitu puhalluksen lopussa.

Ritva-Liisa Pohjalainen on valmistunut muotoilijaksi Taideteollisen korkeakoulun tekstiilitaiteen osastolta 1974. Aikanaan muotoilijat valmistuivat jonkin materiaalin mukaiselta osastolta, mutta työskentelivät kuitenkin usean eri materiaalin kanssa, kuten esimerkiksi Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Gunnel Nyman, Saara Hopea ja monet muut. Nykyään Aalto-yliopistossa on Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu sekä siellä muotoilun laitos, jossa opiskellaan muotoilun teoriaa ja käytäntöjä eri materiaalien kanssa.

Pohjalainen on työskennellyt pitkään menestyksekkäästi tekstiilimuotoilijana ja 2000-luvulla hän on laajentanut työskentelyään korujen sekä posliiniesineiden ja muiden Home Design –sarjan tuotteiden muotoilijana. Näiden lisäksi hän on kouluttautunut lasitaitelijaksi ja hän on muotoilut muutaman vuoden ajan lasiveistoksia ja muita taidelasiesineitä. Viimeisimpänä aluevaltauksena ovat metallista tehdyt pienoisveistokset.

1950-luvun suurille nimille ei asetettu raja-aitoja, vaan he siirtyivät hyvin luontevasti materiaalista toiseen. Lokeroiminen on myöhempien aikojen tapa muotoilun, taiteen ja muunkin luovan työn sekä yhteiskunnallisen aktiivisuuden suhteen. Kun henkilö asemoidaan tiettyjen näyttöjen perusteella johonkin lokeroon, on hänen vaikea myöhemmin toimia uskottavasti oman lokeronsa ulkopuolella. Samalla tavalla Ritva-Liisa Pohjalaisen luovan työn laajentuminen myös lasimuotoilun ja lasitaiteen puolelle on kohdannut joissain piireissä suhtautumisongelmia. Viimeistään tänä syksynä ArtHelsinki 14 -messuilla Ritva-Liisa Pohjalaisen osastolla pystyi havaitsemaan tehtyjä kauppoja kuvaavien punaisten tarrojen määrästä, että nämä lasiveistokset ovat laajasti haluttuja lasinkeräilijöiden ja muiden taiteenkeräilijöiden piirissä.

 

Vasemmalla on paperipainotekniikalla valmistettu

Meduusat –lasiveistos ja oikealla on Tropiikki.

 

Lähikuvassa osa Rannalla –teoksesta.