Kirppareilta voi edelleen tehdä löytöjä

Henry Ericsson ja Riihimäen lasi tekivät nämä kaunottaret 1920-luvun lopulla.

Välillä tuntuu, että kirpputoreilta ei saa enää mitään hyvää halvalla. Usein näkee vanhoja lasiesineitä, jotka hinnoiteltu kalliimmiksi kuin alan liikkeissä tai sitten esineissä on runsaasti pikkuvikoja. Joskus kuitenkin vielä onnistaa. Oheiset Henry Ericssonin suunnittelemat lasit löytyivät kirpputorilta Turun seudulta. Vastaavista laseista karahvin kera julkaistiin kuva tässä blogissa vuosi sitten 7.4.2013: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2013/04/vanhoja-lasiesineita-galleria.html

Kun vuosi sitten julkaistun kuvan suurentaa, niin näkee lasin hintalapussa lukevan hintana 18 euroa kappale. Nyt löytyi kirpputorilta puolen tusinan satsi alle kahden lasin hinnalla. Ehkä lasin muotoilu ja koristehionta eivät ole sellaisia, joita tämän päivän kirpputoriasiakkaat etsivät, kauneushan on katsojan silmässä.

Henry Ericssonin muotoilema HE-sarjan viini- tai liköörilasi.

 

Markku Salon Vuosikoira esillä 12.4. Nuutajärvellä

Kirpputorisurffailua Helsingissä

Helsingissä ei ole löytynyt selkeää mantteliperijää Valtterin kirpputorin pari vuotta sitten päättyneelle toiminnalle. Suvilahden entisen voimalaitoksen kattilahallissa on järjestetty pari kertaa kirpputori, joka on osoittautunut hyvin suosituksi sekä myyjien että ostajien keskuudessa. Ohessa on kuvia viime sunnuntailta. Seuraavan kerran Kattilahallin kirppis järjestetään 27.4. ja kaikki 140 myyntipaikkaa on jo nyt varattu.



Lauantaina sää oli aurinkoinen, mutta melko viileä. Hietsuun oli tullut jo yli 20 myyjää. Useimmat heistä olivat kirpputorin "vakiokauppiaita".

Lasia oli tarjolla vähän. Mielenkiintoisin lasiesine oli ehkä tämä noin 10 litran armeijan pullo patenttikorkilla. Ei ole tietoa mille aineelle pullo oli tarkoitettu mutta kyllä siinä voisi säilyttää vaikka "Poikaa". Lisää aiheesta netissä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilju

Sunnuntaina oli auki Helsingin kirpputoritarjonnan uusi tulokas eli Kattilahallin kirppis. Paikka on varmaankin ulkonäöltä tuttu kaikille Itäväylän tai metron käyttäjille. Paikalle pääsee helposti metrolla Sörnäisten asemalta tai raitiovaunuilla 6 ja 8. Talosta ja sen tapahtumista löytyy tietoa netistä: http://www.suvilahti.fi/

Suvilahden entisen voimalaitoksen julkisivu on komea ja tuo etäisesti mieleen Metropolis-elokuvan. Klo 10-12 sisälle pääsivät vain myyntipaikan varanneet. Tästä pidettiin ehdottomasti kiinni vaikka sisään yrittäjiä oli monenlaisia, esim. ammattikauppiaita ja vaikkapa näiden kuvien ottaja.

Noin klo 11.30 pihalle alkoi kertyä jonoa. Järjestysmiehet huolehtivat siitä että kaikki odottajat olivat yhdessä jonossa.

Ovien avautuessa klo 12 jono oli varmaankin satoja metrejä pitkä ja ulottui pihalta viereiselle kadulle.

Paikalla oli noin 140 myyjää, mutta hyvin sinne vielä mahtui ostajien pitkä jono.

Lasia oli tarjolla melko vähän. Kun pöytiä katseli tarkemmin, niin eräällä pöydällä oli muutama mielenkiintoinen lasiesine. Pienen keskustelun jälkeen selvisi, että myyjä oli lasinkeräilijä, joka oli ottanut myyntiin muutamia kaksoiskappaleita. Tässä on kuvia noista esineistä.

Riihimäen lasin Lyyra-sarjan astia.

Vaakunalautanen.

Lasinpuhaltajan taidonnäyte.

Eräällä toisella myyjällä oli isoisältä peritty viinikarahvi.

Opiskelijahaku Nuutajärven lasikouluun 11.4. mennessä

Syksyllä 2013 Nuutajärvelle ei poikkeuksellisesti otettu uusia opiskelijoita, koska opetuksen jatko oli epävarmaa Nuutajärven lasitehtaan lopettamisen vuoksi. Elokuussa 2014 aloittaa taas uusi vuosikurssi, nyt aikuisille suunnattuna näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena. Tutkinto on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa tai lyhyemmässä ajassa riippuen aiemmasta osaamisesta.


Kuvaruutukaappaus: www.kktavastia.fi

Nuutajärven lasikylässä annettavaa opetusta kutsutaan puhekielessä Nuutajärven lasikouluksi, mutta virallisesti se on Ammattiopisto Tavastian koulutustoimintaa, joka valmistaa käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoon (artesaani, lasiala). Koulutus on tarkoitettu lasinpuhaltajan ammattitaidosta kiinnostuneille henkilöille, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon, lukion tai ammatillisen tutkinnon. Koulutus on monimuotoista ja se sisältää lähiopetusta, itsenäistä opiskelua ja työssä oppimista henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Koulutus on päiväopetusta. Lähiopetus toteutetaan Nuutajärvellä valtaosin lasihytissä työskentelynä, jossa teoria nivoutuu tiiviisti tehtäviin töihin. Asiakas- ja projektityöt ovat oleellinen osa opetusta.

Kuvaruutukaappaus: www.kktavastia.fi

Lasinpuhaltajien koulutus käynnistyi 1993 osana Hämeen ammatti-instituuttia, joka jatkoi Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen maineikasta perinnettä. Vuodesta 2003 alkaen lasikoulu on ollut osa Ammattiopisto Tavastian toimintaa. Opettajina Nuutajärvellä toimivat Marika Kinnunen ja Sara Hulkkonen.

Lisää netissä:

https://www.kktavastia.fi/files/attachments/www-aikuiskoulutus/tutkintoesitteet_aikuiset/kasi-_ja_taideteollisuusalan_pt__lasialan_artesaani__ptnt.pdf

http://www.kktavastia.fi/portal/ammattiopisto__aikuiset/aikuiskoulutustarjonta/kurssitietokanta/?t=6&a=15&c=668

Tytti Toivosen valokuvanäyttely Tapetilla – Nuutajärven naisia

Kuva: Tytti Toivonen. Kuvaruutukaappaus: www.nuutajarvi.fi

 

Nuutajärveltä kotoisin oleva valokuvauksen opiskelija Tytti Toivonen on kuvannut Nuutajärven naisia syksyn 2013 ja talven 2014 aikana. Näyttelyn pääosassa ovat naiset, mutta näyttelyssä on mukana kuvia myös Pruukinraitin kulkijoista sekä kantaaottava kuvasarja "Hiljenevä Pruukinraitti".

Näyttely on avoinna Pruukin pajoilla joka päivä kello 10 – 18. Näyttelyyn on vapaa pääsy ja se on esillä 20.4.2014 asti.

 

Lähde: www.nuutajarvi.fi

 

Whiskypullotrio

Samanlaisella muotilla on valmistettu neljän leijonan whisky-pulloja Wiialassa, Riihimäellä ja Karhulassa.

 

Tässä blogissa julkaistiin 20.3. juttu Wiialan whiskypullosta ja oli kuvaan päässyt myös Riihimäellä tehty samanlainen pullo. Jutussa arveltiin, että samankaltaisia pulloja olisi alettu valmistaa Karhulassa vasta kierrekorkkien aikaan, kun edellä mainitut pullot oli suljettu luonnonkorkista valmistetulla korkkitapilla. Oheinen kuva kuitenkin kertoo, että Karhulassakin on valmistettu samanlaista pulloa jo ennen kierrekorkkiaikaa.

”Kultahippumaljakko” à la Engblom

Runar Engblomin muotoilema ja Riihimäen lasin valmistama maljakko, jonka vihreään lasimassaan on sekoitettu jotain, joka näkyy keltaisena.

 

Ohessa kuva Runar Engblomin muotoilemasta maljakosta, jonka lasimassaan on sekoitettu jotain keltaisia hippuja. Jo maljakon vihreä lasimassa yksinään on auringon valossa upea ja nämä hiput tai hiutaleet tekevät siitä vielä jännittävämmän näköisen.

Esineen pohjassa on kaiverrus ILVES-HIIHTO 1963, ikäm. 45 v. II p.

 

 

Ei kaikki ole kultaa mikä kimmeltää, mutta hyvältä se näyttää auringonvalossa. Osa massaan sekoitusta aineesta näyttää samankaltaiselta tuhkalta, jota Kaj Franck sekoitti joihinkin esineisiinsä Nuutajärvellä.

 

Ilves on Hämeen maakuntaeläin ja se näkyy monen hämäläisorganisaation tunnuksissa. Niinpä myös Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan tunnus on tyylitelty ilves ja osakunta on vuodesta 1959 lähtien järjestänyt vuosittain Ilveshiihdon, joka on 150 kilometriä pitkä laturetki Hämeen kuntiin.

Ehkä Riihimäellä on kuitenkin järjestetty samalla nimellä oma hiihtokilpailu, sillä tuskin osakunnan laturetkellä jaettaisiin palkintoja 45-vuotiaille ikämiehille. Voisi kuvitella, että Riihimäen lasi on sponsoroinut kilpailun palkinnot, kun yhtiön logossa oli ilves.

Myös Mänttä-Vilppulan seudulla on oma ilveshiihtoperinteensä.

 

 

Tässä maljakossa on sama muoto kuin 11.3. julkaistun kuvan maljakossa, mutta siinä oli tavanomaisempi tumma lila värisävy. Tämän esineen vihreä lasimassa rakkoineen oli yllätys tässä Enblomin muotoilemassa esineessä.

 

 

Tässä blogissa on julkaistu aikaisemminkin kuvia Engblomin muotoilemista esineistä, edellisen kerran 11.3.:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2014/03/runar-engblom-nousi-helanderilla.html