Aura Bryccerin vanha keilapullo

 

Vaaleanvihreä Johannislundin valmistama keilapullo ehkä 1800 ja 1900-lukujen vaihteesta. Pullon korkeus on 21 cm ja pohjan halkaisija on 56 mm.

Oheisen pullo kylkeen on muotista syntynyt teksti AURA BRYCCERI – ÅBO ja toisella puolella on kirjain J, joka kertoo pullon valmistetun Johannislundin lasitehtaalla Kiikalassa. Aura Bryggeri kirjoitetaan yleensä kahdellä G-kirjaimella, vaikka pullon kyljessä on kaksi C-kirjainta.

Pullon kyljessä lukee AURA BYCCERI - ÅBO.

Turussa on oluen valmistuksella pitkät perinteet, kun jo 1550 löytyy mainintoja siitä, että Turun linnan panimossa valmistettiin useita eri olutlaatuja. Aura Bryggeri Aktiebolaget i Åbo:n perustivat kolme kauppiasta Victor Leonard Bernhard Strandell, Johan Wilhelm Blomberg ja Waldemar Lindström vuonna 1882. Turussa oli useita panimoita 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja niiden kilpailu osaavasta työväestä ja markkinoista oli kovaa, lisää tästä voi lukea netistä: https://www.beerfinland.com/suomen_panimot/turku.htm

Toisella puolella on Johannislundin J

Panimon nimi oli vuodesta 1935 alkaen Oy Auran Panimo – Aura Bryggeri Ab ja omistajaksi tuli 1971 Oy Hartwall Ab, joka lopetti oluen valmistuksen Turussa 1977. Nykyään Aura-olut valmistetaan Lahdessa.

Pullon pohja on sisäänpäin kovera.

Markku Annilan kirjassa Vanhat lasini on kuva tällaisista keilapulloista, joita on käytetty seltteriveden eli kivennäisveden ja limonadin pakkauksina. Pullojen sanotaan olevan 1800-luvun loppupuolelta.

Kuva Suomen lasimuseon julkaisemasta Markku Annilan kirjasta Vanhat lasini. Aloituskuvan pullon sulkemistapa on uudempi kuin näissä.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n työryhmä toimitti 1998 kirjan Lisälehtiä Johannislundin lasitehtaan historiaan, joka on julkaistu Suomen lasimuseon Lasitutkimuksia -sarjan niteenä XI. Siinä kirjassa on julkaistu kuva Johannislundin valmistamasta värittömästä keilapullosta, jonka kyljessä on teksti ÅBO BRYGGERI – ÅBO ja sen mainitaan olevan 1900-luvun alkukymmeniltä.

Kuva Suomen lasimuseon julkaisemasta Lisälehtiä Johannislundin lasitehtaan historiaan -kirjasta.

Tietääkö kukaan milloin tuollainen C-kirjaimilla kirjoitettu versio panimon nimestä olisi voinut olla käytössä, vain onko kyseessä vain muotintekijän virhe?