Hyvää uutta vuotta!

 

Päättyvän vuoden jälkipuoliskon vallitseva tunnelma oli alakulo: uutisjuttujen mukaan yritysten ja kuluttajien odotukset olivat negatiivisia, mikä näkyi kulutuskäyttäytymisessä. Vuonna 2021 alkoivat lainakorot ja inflaatio nousta; asunto- sekä autokauppa hyytyivät ja viime syksynä tämä kehitys näkyi myös vanhan tavaran kaupassa. Antiikkimessujen kävijämäärät putosivat, samoin myynti.

Kuitenkin vuoden 2023 loppua kohti inflaatio laski, samoin lainakorot. Uutisten mukaan yritysjohtajien näkymät tulevaan ovat alkaneet kohentua. Asuntokaupassakin on nähty vilkastumista. Tämä kehitys siirtynee laajemminkin kuluttajien käyttäytymiseen ja tämä tietää valoisampia aikoja myös vanhan tavaran kauppaan.

Gunnel Nyman / Riihimäen Lasi: Calla

Oheisissa kuvissa on Gunnel Nymanin vuonna 1946 suunnittelma Calla, joka oli Riihimäen Lasin kuvastoissa 1949 – 1958. Kuvaston mukaan sitä on tehty 185 ja 300 mm:n korkuisina, mutta Lasiin vangittu kauneus -kirjan mukaan on olemassa myos 200, 220, 290 ja 324 mm:n versioita.

Oheinen Calla-maljakko on 235 mm:n korkuinen. Sitä ei ole signeerattu, mikä johtunee siitä, että sisäpuolen valkoista opaalilasia oleva osa ei pääty alhaalla suunnitelulla tavalla. Eri tavoin epätäydellisiä signeeraamattomia versioita on tehtaalta tullut markkinoille jonkin verran, mutta osa niistä on jälkisigneerattu joillain verstailla.

Tämän Callan opaaliosa ei pääty alhaalla ihan suunnitellulla tavalla.

4 viikkoa Lasipäivään

 

Monen lasinkeräilijän alkuvuoden päätapahtuma on Suomen lasimuseossa Riihimäellä lauantaina 27.1.2024 klo 11 – 16 järjestettävä Lasipäivä.

Tapahtumatiedot: https://www.slmy.fi/lasipaiva-talvi/

Viikon päästä Kaapelille!

 

Loppiaisviikonloppuna järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla Helsinki Retro & Vintage + Design Expo -myyntitapahtuma. Tästä käynnistyy vanhan tavaroiden harrastajien vuosi 2024.

Tapahtumatiedot: https://www.xn--kerilykuume-n8a.fi/

Oheiset kuvat ovat lokakuun 2019 HRVDE-tapahtumasta.

Lallan Kubiikit

Hillevi Lalla: Kubiikki-maljakoita. Riihimäen Lasi 1976.

Oheisissa kuvissa on Hillevi Lallan kulmikkaita Kubiikki-sarjan maljakoita. Samaan sarjaan kuuluu myös maljoja, kaatimia ja karahveja. Ne on esitelty Riihimäen Lasin vuoden 1976 kuvastossa.

Kubiikki-sarjan maljakoissa on samoja piirteita kuin Heidi Blomstedtin muotoilemissa Lumilasi-sarjan esineissä, joita Riihimäen Lasi alkoi valmistaa 1960-luvun lopulla. Niissä toistui sama muotokieli kuin Blomstedtin Kupittaalle suunnittelemissa keramiikkamaljakoissa. Lumilasi-sarjan esineet ovat selvästi paksumpaa lasia kuin Kubiikki-sarjan esineet. Blomstedtin Lumilasi-esineista on julkaistu Timo Keinäsen kirjoittama artikkeli Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2014.

Kubiikki-maljakoita Riihimäen Lasin kuvastossa 1976.

Hillevi Lalla on suunnitellut aika runsaan valikoiman eri lasitehtaille, mutta hänen nimensä on jäänyt suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi.

Kubiikki-maljoja Riihimäen Lasin kuvastossa 1976.

Wikipedia kertaa hänestä näin:

Hillevi Anita Irene Hedberg-Tiilikainen (o.s. Hartala, ent. Lalla, ent. Laine) (5.2.1944 Helsinki – 2.3.2018 Tuusula) oli tuusulalainen teollinen muotoilija ja lasitaiteilija. Hän valmistui Ateneumin teollisen muotoilun linjalta (Taideteollinen oppilaitos) 1965 ja suunnitteli suomalaisen designin loistokautena silloisella sukunimellään Lalla 1960- ja 1970-luvuilla lasia ja muita esineitä muun muassa Riihimäen, Humppilan, Kumelan ja Ilmajoen lasitehtaille  sekä Aarikalle. Näyttelyjä hänellä oli Suomen lisäksi muun muassa Saksassa ja Ruotsissa. Hän on toiminut myös opettajana ja suunnittelijana, ja 1990-luvulla hän kehitti omaperäisen tiffany-muotokuvatekniikan. Hänen töitään on esillä muun muassa Suomen lasimuseossa Riihimäellä.

Hillevi Hedberg-Tiilikaisen puoliso oli everstiluutnantti ja kirjailija Heikki Tiilikainen.

Kubiikki-karahveja Riihimäen Lasin kuvastossa 1976.

Hillevi Lallasta on julkaistu juttu Riihimäen Lasin tiedotuslehti Lasipostissa vuonna 1974 ja tässä blogissa julkaistu kuvat siitä: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2022/01/hillevi-lalla.html

Kubiikki-sarjan litran kaadin Riihimäen Lasin kuvastossa 1976.

Hyvää Joulua!

 

 Ahlström-konserni osti Riihimäen Lasin vuonna 1985 ja tehdas organisoitiin toimimaan yhteisen johdon alaisuudessa yhdessä Karhulan lasitehtaan kanssa. Pakkauslasi oli molempien tehtaiden päätuote. Miltähän on Riihimäen Lasilla töissä olleista mahtanut tuntua, kun tehtaan henkilökuntalehti Lasipostin vuoden 1988 joulunumeron kanteen on laitettu talvinen kuva Karhulasta? Etualalla on Kolmikulma ja taustalla näkyy Karhulan tehtaitten pääkonttori.

Samaisen Lasipostin joulunumeron 1988 takakannessa on Matti Okkolinin pikakuva, jossa kerrotaan mm. että hän oli palannut Lasille 1985 oltuaan kymmenisen vuotta yksityisyrittäjänä. Riihimäen Lasin hiomon toiminta loppui lehden ilmestymistä seuranneena vuonna 1989 ja muukin toiminta päättyi 1990. Tämän jälkeen Matti Okkolin perusti oman kristallihiomon.

Joulutontun terveiset

 

Lasinkeräilijän Blogia seuraava nimimerkki Joulutonttu on jo monena vuotena lähettänyt terveisensä blogin lukijoille. Ohessa tämänvuotinen viesti:

Terveiset Korvatunturilta.

Nuoremmille lukijoille voin kertoa, että Markus-setä vahvisti jo vuonna 1927 radio-ohjelmassaan Joulupukin asuvan Korvatunturilla.

Lasinkeräilijän kannalta tämä vuosi muistuttaa viime vuotta. Korona ei ole enää rajoittanut tapahtumien järjestämistä, mutta kävijämäärät eivät varmaankaan ole vieläkään palanneet epidemiaa edeltävälle tasolle. Voimme vain toivoa, että tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta ensi vuosi on valoisampi.

Kortin kuvassa on H. Turpeisen signeeraama pieni majakko. Se on siis peräisin Helena Tynellin uran alkutaipaleelta.

Hyvää Joulua ja menestyksellistä vuotta 2024 kaikille blogin tekijöille ja lukijoille !

-Joulutonttu

Juhlakausi alkamassa

 

Ensi sunnuntaina on jouluaatto, viikko siitä eteenpäin on uudenvuodenaatto ja seuraavana viikonloppuna on loppiainen. Joitain vanhoja lasiesineitä vielä varmaan käydään tällä viikolla liikkeistä ostamassa joululahjoiksi, mutta kohta kaupankäynti hiljenee pariksi viikoksi. Takavuosina Tapaninpäivänä järjestettiin huutokauppoja, ehkä joku järjestää sellaisen myös tämä vuonna.

Joulutauon jälkeen uusi vuosi käynnistyy jo perinteeksi muodostuneessa Helsinki Retro & Vintage + Design Expo -tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla loppaisena 6.-7.1.2024. Oheiset kuvat ovat viime tammikuun vastaavasta HRVDE-tapahtumasta.

Ukko Nooan pullokarahvi

 

Mainostoimisto Erva-Latvalan laatima Karhula-Iittalan lehtimainos vuodelta 1947. Kuva: https://www.facebook.com/ElkaArkisto/photos/

Eilen oli Heimon ja Nooan nimipäivä, jonka kunniksi ELKA julkaisi vuosi sitten Facebookissa oheisen vanhan lehtimainoksen. Kotimaisten kielten keskus kertoo nimestä näin:

Nooa on alkuaan heprealainen nimi. Nimen merkitys on ’lepo, rauha’. Nooa tunnetaan Vanhasta testamentista oikeamielisenä ja nuhteettomana miehenä, joka pelasti perheensä ja runsaasti eri eläinlajeja vedenpaisumukselta rakentamalla suuren aluksen, arkin.

Nooa-nimeä annettiin Suomessa ensimmäisen kerran 1930-luvun lopulla. Nimi oli harvinainen ennen 2000-lukua, jolloin sen suosio alkoi selvästi nousta. Nooa otettiin nimipäiväalmanakkaan vuoden 2015 uudistuksen myötä. Nimipäivää vietetään 15. joulukuuta.

Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Nooa on annettu Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan noin 3 140:lle ja Noah 1 299 pojalle, joista valtaosa on syntynyt vuoden 2000 jälkeen.

Lasiin Kaj Franck tutustui Riihimäen Lasin luettelopiirtäjänä 1934, mutta lasimuotoilijan uransa aloitti hän aloitti 1940-luvun lopulla Iittalassa, mutta siirtyi Nuutajärven taiteelliseksi johtajaksi Wärtsilän ostettua tehtaan tulipalon jälkeen vuonna 1950. Franck työskenteli jo aikaisemmin Wärtsilän omistamalle Arabialle.

Kaivertaja Theodor (Teodor) Käppi työskenteli Iittalassa 1946 – 1949, jonka jälkeen hän siirtyi Kauklahteen: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/11/theodor-kapin-kaiverrustyota.html

Sarpanevan Sydämet

 

Kaksi Timo Sarpanevan muotoilemaa Sydän-taide-esinettä.

Sydämeen ei mahdu kahta ämmää, opetettiin kansakoulun kielioppikirjassa ja se oli helppo muistisääntö. Ohessa kaksi Timo Sarpanevan muotoilemaa Sydäntä. Niitä valmistettiin Iittalassa 1953 - 1961 ja niiden korkeudet vaihtelevat 6 – 14 cm:n välillä. Hinnaston mukaan korkeuksia oli kaksi: 6 ja 10 cm. Esineen sisällä oleva tyhjä tila on tikkuilmatekniikalla tehty ja esine on vapaasti muotoiltu, joten yksilöiden välillä on muoto- ja kokoeroja.

Nuori Timo Sarpaneva ihailemassa muotoilemaansa Orkideaa. Kuva: https://areena.yle.fi/1-50702730

Tänään Yle Teema esittää neljännen ja viimeisen jakson sarjasta Sarpaneva ja muodon taju. Yle Areenasta löytyvät kaikki neljä jaksoa ja ne kannattaa katsoa sieltä, jos ei ole sattunut ruudun ääreen lähetysaikoina: https://areena.yle.fi/1-50702730

Timo Sarpaneva ja muodon taju -ohjelmasarjan jaksot Yle Areenassa. Kuva: https://areena.yle.fi/1-50702730

Taiderikosnäyttely Poliisimuseossa enää viikon esillä

 

Näyttely keskittyy maalaustaiteeseen, mutta yksi vitriini on varattu lasitaiteelle. Väärennetyt ja jälkikäteen tehdyt signeeraukset ovat valitettavan yleisiä. Signeeraamattomia vieraita esineitä on nähty huutokaupoissa jonkin tunnetun suomalaisen tekijän teoksina, vaikka ne eivät sitä ole. Jonkin verran on liikkeellä myös nimeämättömien lasintekijöiden valmistamia kopioita arvostettujen muotoilijoiden esineistä.

Tampereen Hervannassa sijaitsevassa Poliisimuseossa on perusnäyttelyn lisäksi esillä mielenkiintoinen Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttely lauantaihin 16.12.2023 asti. Erikoisnäyttely kertoo suomalaisista taiderikoksista sekä poliisin tekemästä esitutkinnasta ja viranomaisyhteistyöstä muun muassa Kansallisgallerian tutkijoiden kanssa. Kaikki näyttelyssä esillä olevat taideväärennökset kuuluvat nykyään Poliisimuseon kokoelmiin.

Taiderikoksia Suomessa -näyttelyn sisäänkäynti Poliisimuseossa.

– Alun perin väärennökset on takavarikoitu poliisille rikoksentekovälineinä. Poliisimuseo dokumentoi teokset ja ottaa niistä osan museon kokoelmiin. Me Poliisimuseon tutkijat mietimme, mitkä väärennökset jäävät kokoelmiin ja mitkä eivät. Arvioinnissa on mukana myös poliisin ja Kansallisgallerian edustajia, kertoo tutkija Juha Vitikainen.

"Taidekauppiaan" pakettiauton peräluukun näkymä.

Museokokoelmiin teos voi päätyä esimerkiksi, jos rikostapaus on ollut merkittävä ja julkinen tai jos väärennöksen tekniikka on erityinen tai toisaalta jos väärennös on tyypillinen. Taideväärennös voidaan ottaa kokoelmiin myös, jos teosta voidaan käyttää verrokkina myöhemmässä rikostutkinnassa.

– Kaikki teokset eivät siis päädy museokokoelmiin, vaan osa hävitetään. Meiltä usein kysytään, eikö teoksia voisi saada esille seiniä kaunistamaan, mutta vastaamme, että museon omistamat taideväärennökset on tarkoitettu vain museaaliseen tai tutkimukselliseen käyttöön. Muuten vaarana olisi, että teokset palaisivat takaisin myytäviksi taidemarkkinoille.

Osa Väritetty totuus -näyttelyn teoksista hävitetään, kun näyttely museossa on päättynyt. Osa näyttelyssä esillä olleista töistä siirtyy säilytykseen.

Piikkimuottitekniikkaa ovat käyttäneet monet muutkin kuin Gunnel Nyman.

Tapio Wirkkalan muotoilemassa esineessä on Timo Sarpanevalle tehty signeeraus. Kaikilla "autotallisigneerauksia" tekevillä ei ole tarvittavaa tietymystä, mutta on lasitehtaillakin joskus sattunut virheitä.

Vieraile Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttelyssä virtuaalisesti käyttämällä omaa tietokonettasi tai puhelintasi. Virtuaaliesittely avautuu Digimuseon verkkopalvelussa.

Väritetty totuus -näyttely Digimuseon verkkopalvelussa

Poliisimuseon YouTube-kanavalla on 17 lyhyttä informatiivista videota aiheesta.

Katso näyttelyyn liittyviä videoita

Näet upotetun videon vain, jos olet hyväksynyt sivuston evästeet. Evästeasetuksiasi voit muokata Tietoa sivustosta -sivulla kohdassa Evästeet. Jos et halua hyväksyä evästeitä, voit katsoa videon Poliisimuseon YouTube-kanavalla.

Poliisimuseon YouTube-kanavalta löydät myös muita näyttelyyn liittyviä videoita.

Evästeasetukset Tietoa sivustosta -sivulla

Katso video Poliisimuseon YouTube-kanavalla

Poliisimuseon nettisivuilta löytyvät mm. yhteystiedot ja aukioloajat: https://poliisimuseo.fi/etusivu