Tasa-arvon arvona päivänä Gunnel Nyman & Dora Jung

 

Gunnel Nymanin Calla on 

valmistettu Riihimäellä.

Kuva: Suomen lasimuseo / 

Rauno Träskelin.

Tänään, Minna Canthin syntymäpäivänä, vietetään tasa-arvon päivää. Sen kunniaksi ennakkotietoa:

Suomen lasimuseon ensi kesän näyttely 8.5.–23.8. on Ilmiöiden kauneus – Gunnel Nyman ja Dora Jung eli Lasia ja tekstiiliä. Heillähän oli yhteisnäyttely ensimmäisen kerran jo 1938 Stockmannin tavaratalossa taideteollisuusmuseon näyttelyssä ja vielä Nymanin kuolemaa edeltävänä vuotena 1947.

Suomen lasimuseo etsii Gunnel Nymanin esineitä tulevaa näyttelyä varten. Henkilöitä, joilla on Gunnel Nymanin esineitä ja jotka ovat valmiita lainaamaan niitä näyttelyyn, pyydetään olemaan yhteydessä museoon sähköpostitse (glass.museum@riihimaki.fi).

Fasetin, Ruusunlehden, Serpentiinin, Kallan ja muita suomalaisille läheisiä lasiesineitä suunnitellut Gunnel Nyman oli lasimuotoilun edelläkävijä aikana, jolloin muotoilijan työ oli vasta kehittymässä.

Gunnel Nyman, o.s. Gustafsson (1909–1948) suunnitteli lasia Riihimäen, Karhulan, Iittalan ja Nuutajärven lasitehtaille. Ensimmäiset mallinsa hän suunnitteli Riihimäen lasitehtaalle vuonna 1932 ja viimeiset Nuutajärven lasitehtaalle vuonna 1948. Vuosien 1932–1948 aikana hän ehti suunnitella näille tehtaille monia lasimalleja, joista yhteensä noin 130 otettiin tuotantoon tai ainakin niistä tehtiin koekappaleet. Suurin osa hänen suunnittelemistaan lasiesineistä oli taidelasia: maljakoita tai maljoja, käyttölasia joukossa oli vain vähän. Esineet valmistettiin hytissä vapaasti tai pyörittäen puhaltamalla, koristelutekniikat vaihtelivat.

Gunnel Nymanin Serpentiini on 

valmistettu Nuutajärvellä.

Kuva: Suomen lasimuseo / 

Timo Syrjänen.

Perustan Suomen lasitaiteen 1950-luvun maailmanmaineelle loi lasitaiteilija Gunnel Nyman klassikoiksi nousseilla teoksillaan ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Taideteollisuushistorian merkittävin opettaja Arttu Brummer ohjasi lahjakkaan 23 vuotta täyttäneen, huonekalupiirtäjäksi valmistuneen oppilaansa, Riihimäen lasitehtaalle, jossa suunnitteluyhteistyö käynnistyi jo vuonna 1932. Pohjoismaiset vaikutteet jalostuivat hänen teoksissaan ilmiöiksi, jotka puhuttelevat vieläkin ainutlaatuisuudellaan suomalaisen lasin asiantuntijoita, kotimaisia ja kansainvälisiä keräilijöitä sekä museoita.

”Lasiin vangittu kauneus” kiteyttää Gunnel Nymanin suhdetta lasiin yksinkertaisuudessaan. Paksun lasin plastisuus, veistoksellisuus, sopusuhtaisuus, valon ja mittasuhteiden oivaltaminen sekä lasimassan kirkkaus korostuivat hänen teoksissaan tasolle, jota tuskin on maassamme sen koomin saavutettu. Hänen viitoittamansa tie innoitti aikanaan ja inspiroi nykyäänkin nuoria muotoilijoita ja taiteilijoita.

Lähde: www.suomenlasimuseo.fi