Tämän vuoden vuosikirja on
värikäs artikkelikokoelma, jonka jutuissa esitellään vanhaa ja uutta
suomalaista lasituotantoa sekä lasiesineiden keräilyä.
Igor Herler jatkaa
tutkielmien sarjaa Alvar Aallon lasimuotoilusta; tällä kertaa aiheena ovat
maailman suurimmat Aalto-maljakot. Toisessa artikkelissaan Herler pohdiskelee
lasitehtaiden muotoilukilpailuja.
Antti Kaijalainen
esittelee artikkelissaan ”Tunne lasit, tunne juomat” lasistojen kehitystä.
Oiva Toikan muotoilemat
lasiset hedelmät ja vihannekset ovat Jyrki Kippolan visuaalisen jutun aiheina.
Auli Rautiainen on
laatinut raportin Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelman
opiskelijoiden toteuttamasta laajasta projektista luonto- ja taidehotelli Urkin
Pirtille Pinsiöön.
Monen lasinäyttelyn
arkkitehtina toiminut muotoilija Heikki Viinikainen kertoo työstään
artikkelissa ”Tilan taika – näyttelysuunnittelua”.
Niin ikään Nuutajärvellä
työskentelevä Janne Rahunen tunnetaan taitavana Reticello-tekniikan
hallitsevana lasinpuhaltajana ja taiteilijana. Kirjoituksessaan hän tutustuttaa
lukijat tähän lasinvalmistustapaan.
Amerikkalainen Jonathan
Capps on työskennellyt kohta vuoden Nuutajärvellä Fulbright-stipendiaattina ja
hän kertoo yhteistyöstään suomalaisten lasintekijöiden kanssa.
Lasitaiteilija Markku Salo
osallistui viime syksynä Tšekin Nova Borissa kansainväliseen symposiumiin,
jossa eri maiden lasiammattilaiset ja –opiskelijat tapaavat kolmen vuoden
välein. Marja-Leena Salo on toimittanut jutun tuosta tapahtumasta.
Pitkään Kansalliskirjaston
johtajana toiminut Kai Ekholm kerää myös lasia ja hän kirjoittaa
kiinnostuksensa kohteista.
Suomen lasimuseon ystävät
ry:n toimintaan aktiivisesti pitkään osallistunut Risto Aalto kertoo
lasinkeräilystään ja hän myös muistelee työskentelyään Riihimäen Lasin
palveluksessa 1960-luvulla.
Marjut Numminen ja Aino
Vilpas pyörittävät Hämeenlinnassa lasistudio Soda Shop design´ia, heidän
työskentelystään on jutun laatinut Jyrki Winter.
Timo I. Laakso on
toimittanut noin 30-sivuisen katsauksen viimeksi kuluneen vuoden aikana
valmistuneista uusista lasiesineistä.
Lisäksi kirjassa on
juttuja Suomen lasimuseon ystävät ry:n toiminnasta sekä lasimuseon ja SLMY:n
toimintakertomukset, myös katsaus viimeksi kuluneen vuoden aikana suomalaisissa
laatuhuutokaupoissa myydyistä mielenkiintoisista lasiesineistä sisältyy
perinteiseen tapaan vuosikirjaan.
Suomalaisen lasin
vuosikirjassa 2019 on 170 neliväristä sivua, jotka ovat hieman madalletun A4:n
kokoisia.
Kirjan on julkaissut
Suomen lasimuseon ystävät ry ja tämä on jo kuudes vuosikirja.
SLMY:n jäsenet saavat
kirjan jäsenetuna noutamalla sen Riihimäeltä tai maksamalla postituksen
kotiinsa.
Kirja on myynnissä Suomen
lasimuseon myymälässä ja se tulee myyntiin moneen nettikirjakauppaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti