 |
|
Karhula-Iittalan
lasitehtaat mainosti Tapio Wirkkalan
Kana-karahvia piirroskuvalla. Voisi
olettaa, että
kuvan olisi piirtänyt Wirkkalan itse? Outoa mainoksen
tekstissä on se,
että esinettä nimitetään kukkopulloksi!
|
Pääsiäisen kuvastoon
kuuluvat mm. munat, kanat, kukot ja pienet tiput. Alkuvuodesta 1950
Karhula-Iittalan lasitehdas esitteli Tapio Wirkkalan muotoileman Kana-karahvin
pikareineen, jotka löytyvät vuoden 1951 kuvastosta numeroilla 3800 ja 2014. Valkoisesta
opaalilasista Iittalassa valmistettu karahvi ei ollut kauaa tuotannossa, koska
Ahlströmin pääjohtaja Harry Gullichsenin vaimo ja yhtymän osakas Maire s.
Ahlström piti esinettä naisia halventavana. Sellaisena sen varmaan moni näkee,
eikä 2000-luvun Suomessa tällaisen esineen tuominen markkinoille olisi
mitenkään mahdollista.
Kanan- ja kukonpojat ovat
tuttuja maalattuina hahmoina myös Wirkkalan laseissa ja hyvin samanlaiset hahmot
seikkailevat myös Wirkkalan puolison Rut Brykin taidekeramiikassa:
Taiteen juoksutytöksi
itseään nimittänyt Maire Gullichsen oli merkittävä vaikuttaja suomalaisessa
taide- ja kulttuurielämässä sekä taideteollisuuden parissa mm. yhtenä Artekin
perustajista.
Ohessa kuvat kolmesta
sivusta Kaunis Koti –lehden numerossa 1/1950.
 |
|
Aikanaan suomalaisissa
aikakausilehdissä oli
usein tällaisia kuvakavalkadeja kotimaisen
teollisuuden
tuotteista. Esillä olleet valmistajat
ostivat sitten vastineeksi ilmoitustilaa
lehdestä.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti