Lasinen kattotiili

Lasitiilin pituus on 40 cm, leveys 23 cm ja suurin

paksuus tiilen harjalta alapuolen kiinnikkeeseen

on 4,5 cm.

 

Ennen kuin rakennuksiin alettiin asentaa kattoikkunoita, saatiin valoa sisään käyttämällä lasisia kattotiiliä. Ne ovat saman kokoisia kuin savesta tai sementistä valmistetut kattotiilet, joten valoa läpäisevän alueen tekeminen kattoon on ollut yksinkertaista.

Ilmeisesti näitä on valmistettu useilla kotimaisilla lasitehtailla, mutta näistä ei oikein löydy mainintoja tehtaiden historiikeista. Tietääkö joku milloin tällaisia on alettu valmistaa ja milloin niiden valmistus on päättynyt?

Alapuolen ulokkeilla tiili kiinnittyy

ylä- ja alapuolella oleviin tiileihin.

 

Ainakin Karhulan lasitehtaalla on ollut hinnasto vuonna 1938 lasisille seinä-, katto- ja katukäytävätiileille.

Vanhoista rakennuksista purettuja osia myyvissä liikkeissä tällaisia myydään 5 – 10 euron kappalehinnalla. Käyttökohteita nykyään ovat ainakin mökeillä kesäkeittiöiden katokset ja pienet kasvihuoneet tai ansarit.

 

Lasitiilen massan paksuus on noin 1 cm ja se on

valettua lasia, eikä siitä näy kunnolla läpi, vaikka

sen läpi valoa heijastuukin.

 

Orimattilan pullomuseo avoinna vappuna klo 10 - 16

Kannattaa jättää vappuaattona oman pullon kallistelu

sen verran vähäiseksi, että voi ajalla Vapunpäivänä

Orimattilan pullomuseoon.

 

Orimattilan Pullomuseossa on vapunpäivänä 2018 esillä jälleen satoja uusia kohteita menneiltä vuosikymmeniltä ja -sadoilta. Vuodesta 1987 toiminnassa ollut museo esittelee Suomen historiaan liittyvää lasi- ja juomahistoriaa.

Museo on avoinna vapunpäivänä 1.5.2018 klo 10.00 – 16.00 osoitteessa Puistotie 12 B, 16300 Orimattila.Liput aikuisilta 4e, lapsilta 1,5e. Lipputulot käytetään Pullomuseon kehittämiseen.

Orimattilan pullomuseon nettisivuilta löytyy mm. kuvia kokoelmista:www.orimattilanpullomuseo.net/

Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2017 on julkaistu Risto Aallon toimittama artikkeli Orimattilan pullomuseon 30-vuotisesta toiminnasta sekä sen perustajasta ja omistajasta Panu Hakamasta.

Ornamo-palkinto Renata Jakowleffille

Renata Jakowleff palkittiin arvostetulla muotoilualan palkinnolla. Vuosittain jaettavan Ornamo-palkinnon saajan valitsi tällä kertaa muoti- ja sisustustoimittaja Sami Sykkö.

Palkittu Jakowleff ja valinnan tehnyt Sykkö olivat tänään Ylen Aamu-tv:n studiossa Antti Sahlstömin haastateltavina. Osuus löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50001487?autoplay=true

 

Lasitaitelija Renata Jakowleff ja toimittaja Sami

Sykkö Aamu-tv:n studiossa tänään.

Taustanäytöillä on esillä Jakowleff´in lasitaidetta.

 

Renata Jakowleff tunnetaan muotoilualalla erityisesti lasitaiteilijana. Vaikka Jakowleffin tähänastinen ura onkin painottunut uniikkeihin lasiveistoksiin, viime vuodet hän on työskennellyt rakennusteollisuuden parissa uudistaen betonipinnan muotoilua ja koristelua. Ornamo-palkinnon voittajaehdokkaat asetti Ornamo ry:n hallituksesta koostuva esiraati.

Muoti- ja sisustustoimittaja Sami Sykkö painotti valinnassaan Jakowleffin työtä Muotobetonin kanssa, ja näkee sillä mahdollisuuksilla menestyä kaupallisesti. Muotobetonista voi rakentaa kokonaisia taloja ja elävöittää niiden julkisivuja. Sillä voi myös tehdä taidetta sisätilojen rakenteisiin ja kalusteisiin.

Jakowleff´in muotobetonia.

”Kaikki palkintoehdokkaat ovat omalla aloillaan mestareita ja taitavia tekijöitä, mutta halusin palkita tänä vuonna sellaisen tekijän, joka on kehittänyt jotain uutta, jotakin mitä kukaan muu ei ole keksinyt. Emme vielä tiedä, minkälainen hitti tai menestystarina Muotobetonista tulee, mutta sillä on kaikki mahdollisuudet pärjätä hienosti.”

”Renata Jakowleff on onnistunut tuomaan taiteilijan näkemyksen harmaana, littanana ja tylsänä materiaalina pidettyyn betoniin. Jakowleffin keksintöä voidaan hyödyntää monipuolisesti. Siitä voidaan tehdä pieniä reliefejä rakennuksiin tai kokonaisia rakennuksia, niin siinähän on vaikka minkälaiset mahdollisuudet”, Sykkö kertoo.

 

Ornamon palkinnon saanut Renata Jakowleff.

 

Lasisauvat kimmeltävät vuoroin kullan vuoroin hopean sävyjä, kun Renata Jakowleff koostaa uusinta teostaan metalliverkon aaltoilevalle pinnalle. Kultainen valo täyttää koko työhuoneen. Parhaillaan työn alla oleva lasitaideteos on todellinen knock-out, tyrmäävä kaikessa loisteliaisuudessaan. Lasista tehty reliefi, tai valomaalaus, kuten taiteilija sitä kutsuu, tulee esille Pariisiin ensi kesänä. Kyseessä on tilausteos. Jakowleff on työskennellyt lasin kanssa pitkään, vaikka kertoo löytäneensä materiaalin sattumalta.

”Menin Taikiin opiskelemaan keramiikkaa. En ollut hahmottanut, että siellä on lasia myös. Lasin nestemäisyys ja liikkuvuus alkoivat kiinnostaa. Lasi on materiaalia, joka reagoi, mikä on tosi inspiroivaa. En suunnittele teoksiani loppuun asti edeltä käsin, vaan teos syntyy siinä matkalla”, Renata Jakowleff kertoo.

Jakowleffin varhaistuotannossa on erilaisia värien sulautumista ja lasimassan liikettä kuvaavia teoksia. Väliin on mahtunut muutama kokeilu käyttöesinesuunnittelun parissa, mutta juuri nyt uniikki studiolasi kiehtoo eniten. Ja Jakowleff on kokeillut: hän on puhaltanut, valanut ja yhdistellyt lasiin metalleja, nahkaa ja turkiksia, muun muassa. Taide-esineille onkin ominaista taktiilisuus, ne vetoavat katseen lisäksi kosketusaistiin.

”Lasissa on ihmiselle sopiva tempo. Sula lasi liikkuu ensin nopeasti ja sitten hiljalleen. Sitä prosessia on kiinnostavaa seurata, kun se tapahtuu silmien edessä”, hän kuvailee.

Yhtenä Jakowleffin avainteoksena voidaan pitää Aalto-nimistä teoskokonaisuutta, jossa hän pyrki kuvaamaan lasin liikettä veistoksen että animaation muodossa.  Työn alla oleva teos jatkaa samaa teemaa. Materiaalilähtöisyydessään Jakowleff on puhdas modernisti.

”Olen kehittänyt tekniikoita itse, mutta se ei ole se pointti. Jos työskentelee materiaalin kanssa ja haluaa kuunnella materiaalia, joutuu keksimään uusia tapoja tehdä sitä. Se on osa sitä työskentelyä, että katsoo, mihin se menee ja että siitä avautuu uusia asioita, että se on sen materiaalin näköistä ja minun näköistäni.”

Lasi herättää voimakkaita mielikuvia. Toisinaan Jakowleff on pyrkinyt viemään lasitaidetta groteskiin suuntaan tekemällä ylilyöntejä. ”Pyrin etsimään ristiriitaisuuksia.”

Muotobetonista valmistettu elementti.

 

Työ studiolasin kanssa oli sykäys Muotobetoni-keksinnöllekin. Tutustuminen betoniin tapahtui Ornamon järjestämän seminaarin myötä. Miten hauraan lasimateriaalin kanssa työskennellyt taiteilija innostui niin brutaalista materiaalista kuin betonista?

”Betonikin on neste. Raa’assa betonissa on samoja ominaisuuksia kuin sulassa lasissa. Ehdotin lasin kanssa kokeilemaani menetelmää kokeiltavaksi betoniin. Siitä alkoi kehitystyö”, Jakowleff kertoo.

Jakowleff´in muotobetonia.

Muotobetonin koristelutekniikka pohjautuu eräänlaiseen kankaiseen rihlamuottiin. ”Kangas tekee pinnasta korkealaatuisen. Laadukas mattapinta voidaan varioida kappaleesta toiseen. Se luo yksilöllistä identiteettiä ja ilmettä rakennuselementteihin. Tekstiilin joustavuus antaa mahdollisuudet betonikappaleiden muotoilulle ja yksilöllisten pintojen valmistukselle, kuitenkin teollisessa mittakaavassa ja kohtuulliseen hintaan”, hän kertoo.

Graafisten kuvioiden suunnittelu on Jakowleffille uutta. Uusia aluevaltauksia on odotettavissa lisää, sillä Jakowleff hahmottelee uuden tekniikan soveltamista asfalttiin. Uusi yritys on perustettu, ja patenttihakemus on vetämässä. Lasitaidetta hän ei aio silti jättää.

Lähteet: Helsinki design weekly –uutiskirje + www.ornamo.fi + www.yle.fi + https://areena.yle.fi/1-50001487?autoplay=true

Iittalan erikoiskokoelman julkistus

Uudet esineet esillä.

Torstai-iltana 12.4.2018 Iittalan Espan myymälään oli kokoontunut kutsuvierasjoukko seuraamaan Timo Sarpanevan ja Oiva Toikan lasiesineiden julkistusta. Sarpanevan Blues-maljakot sekä uusi värillinen osa Claritas-sarjaan tulevat osaksi Iittalan kokoelmaa.
Toikalta tuodaan myyntiin kahdeksan uniikkia Ikoni-lasiveistosta, jotka on koottu Toikan vuosikuutioista.

Kuvat ja teksti: Timo I. Laakso

Myymäläpäällikko Jouni Antinaho avaa tilaisuuden.

Vasemmalla Marjatta Sarpaneva ja Tuija Aalto-Setälä.

Marjatta Sarpaneva kertoo Timo Sarpanevan

Blues-maljakoiden ja Claritas-sarjan synnystä,

vieressä Iittalan Tuija Aalto-Setälä.

Myymäläpäällikkö Jouni Antinaho

ja lasinharrastaja Jyrki Salmi.

Blues ja Claritas

Uusi sininen Claritas

Klassikko-Claritas-sarjaa

Blues

Oiva Toikan 8 uniikkia Ikoni-lasiveistosta

Yksi Ikoneista

Karhulan Apilat

Karhulan lasitehtaan Apila-sokerikko ja -kermakko

olivat ilmeisesti tuotannossa pitkään, mutta mihin
asti, tietäisikö joku?

 

Karhulan lasitehtaan valmistamat Apila-sokerikko ja -kermakko löytyvät ainakin jo vuoden 1922 Karhula – Iittalan yhteisestä kuvastosta tuotenumeroilla 4526 kermakko ja 4527 kermakko. Niitä on valmistettu myös kuviot maalattuina, kuten ohessa.

Tämän sokerikko-kermakkoparin maalauskoristelu

on harvinaisen hyvin säilynyt vuosikymmenten ajan.

Karhulan massaleima on tullut muotista sokerikon

pohjan sisäpuolelle niin, että se on oikeinpäin

luettavissa astian sisältä.

 

LISÄYS:

 Kermakkokimara-blogista löytyy tieto, että ainakin vielä

vuoden 1932 hinnastossa tämä malli on mukana, vaikka

ei enää sen vuoden kuvastossa. Yllättävän paljon näitä

kuitenkin on yhä olemassa. Linkki ko. blogijulkaisuun:

http://kermakkokimara.blogspot.fi/2013/11/karhula-nro45274526.html

 

Iittala & Arabia Market – ostaa ja myy rakastettujen brändien käyttöastioita

Iittala aloitta 2.5.2018 valikoiduissa Iittalan myymälöissämme kokeilun, jossa selvitetaän mahdollisuutta ostaa ja myydä vanhoja sekä käytettyjä Iittalan ja Arabian arjen käyttöastioita.

Kokeilun aikana Iittala ostaa kuluttajilta vanhoja ja käytettyjä keraamisia sekä lasisia Iittala- ja Arabia-astioita kolmessa myymälässämme: Iittala & Arabia Muotoilukeskuksen myymälässä Helsingin Arabiassa, Iittala Outlet Tammistossa Vantaalla sekä Iittala Outlet Palokassa Jyväskylässä. Iittalalle myydyt esineet myydään edelleen niitä etsiville: toiselle tarpeeton esine voi olla aarre toiselle.
 

 

Näin se toimii:

Vie myymälään tarpeettomat Iittalan ja Arabian käyttöastiasi. Iittala ostaa ne sinulta ja myy edelleen uusiin koteihin rakastettaviksi ja käytettäviksi. Kokeilun aikana valikoiduilla alueilla Helsingissä voi tilata myös kotinoudon suuremmille astiamäärille. 

Iittala hinnoittelee astiat käyttöarvon mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ruokalautasille on yksi sisäänostohinta ja yksi ulosmyyntihinta. Koska kyseessä on kokeilu, pyritään löytämään tuotteille sopivat hinnat ja liike pidättää itselleen oikeuden hinnanmuutoksiin. 

 

Kokeilussa mukana olevat liikkeet ottavat vastaan Iittalan ja Arabian lasisia ja keraamisia arjen astioita. Iittala huomauttaakin:
”Erityisen vanhoille ja erikoisille esineille suosittelemme myyntiä antiikkiliikkeiden kautta, sillä kokeilussamme ei huomioida esineiden yksilöllisiä hintoja niiden ainutlaatuisten ominaisuuksien tai harvinaisuuden mukaan, vaan hinnoittelemme astiat yksinkertaisesti astiatyypin mukaan.”

 

Kaikilla astioilla on päivittäisen hinnaston mukainen hinta. 
Kokeilu on tarkoitettu kuluttaja-asiakkaille, ei yrityksille tai jälleenmyyjille. Liikkeissä ei oteta vastaan esimerkiksi ravintoloiden astiastoja. 

Lähde: www.iittala.com

Tapio Wirkkala Retrospective esillä vielä tämän viikonlopun

 

 

STILL / LIFE - Tapio Wirkkala Retrospective  avaa Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan elämäntyölle omistetun Aukion vaihtuvien näyttelyiden tilan. Näyttely on esillä EMMAssa 22.4.2018 asti.

 

Näyttely perustuu muotoilija Harri Koskisen ideoimaan ideoimaan näyttelykonseptiin, joka esittelee Tapio Wirkkalan elämää ja työtä kollegan ja nykymuotoilijan silmin. Näyttelykokonaisuus on suurelta osalta peräisin EMMAan tallennetusta Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan kokoelmasta. Mukana on myös lainoja muilta museoilta, valmistajilta ja yksityishenkilöiltä. Näyttelyn ovat kuratoineet Harri Koskinen ja Tapio Wirkkala Rut Bryk -säätiö yhdessä. Näyttelyrakenteet ja visuaalinen ilme ovat Harri Koskisen suunnittelemia.

 

Näyttely jakaantuu kahteen osioon, LIFE esittelee Wirkkalan työtä ja elämää, työprosesseja, matkoja ja luovan työn taustoja. Osio sisältää runsaasti Wirkkalalle tärkeää henkilökohtaista esineistöä. STILL osio nostaa esiin Wirkkalan kuvanveistäjänä, jonka käsissä taipuivat eri materiaalit lasista vaneriin. Mukana on teollista tuotantoa, uniikkeja taide-esineitä sekä prototyyppejä, luonnoksia ja arkistomateriaalia. Kaiken kaikkiaan näyttely käsittää nelisensataa esinettä.

 

 

STILL / LIFE on vuosina 2015–2016 vietetyn Tapio Wirkkala Rut Bryk -juhlavuoden päänäyttely. Se on ennen EMMAa nähty taidemuseo Korundissa Rovaniemellä, saamelaismuseo ja luontokeskus Siidassa Inarissa sekä Seinäjoen taidehallissa.

 

EMMA, Espoon kaupunki ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö avasivat Aukion, eli 1000 m2:n laajennuksen Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan kokoelmalle ja arkistolle sekä muotoiluun keskittyville näyttelyille. Katseluvarasto tuo laajan yli 5000 esinettä, mallia, piirustusta, luonnosta, prototyyppiä sekä valokuvaa käsittävän Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan kokoelman ja arkiston saavutettavaksi yleisölle.

Aurinkopullo Ylen uutisissa

Kimmo Reinikka, Kaappo Lähdesmäki ja

Joonas Laakso Lasismin hytissä Aurinkopulloja

valmistamassa.

Ruutukaappauskuva: areena.yle.fi

 

 

 

Yle Hämeen eilisessä tv-uutislähetyksessä oli juttu Riihimäellä Lasismin hytissä tehtävistä Aurinkopulloista. Timo Leponiemen toimittamassa, kuvaamassa ja editoimassa jutussa oli haastateltu mm. kahta lasinpuhaltajaa Joonas Laaksoa ja Kimmo Reinikkaa.

Joonas Laakso lämmittää Aurinkopullon kaulaa

muotoilua varten. Ruutukaappauskuva: areena.yle.fi

 

 

Vaaleansinisten Aurinkopullojen 300 kappaleen erikoiserä valmistetaan juhlistamaan lasimuseossa 18.5. avautuvaa Helena Tynellin 100-vuotisnäyttelyä.

 



 

Yle Hämeen lähetys 19.4. löytyy Yle Areenasta:

https://areena.yle.fi/1-4416888?autoplay=true
Jutun juonto alkaa noin 3 minuuttia 50 sekuntia lähetyksen alusta.

 

Kaappo Lähdesmäki muotoilee puukuupalla.

Ruutukaappauskuva: areena.yle.fi

 

Muotista otettu Aurinkopullo irrotetaan pillistä

ja liitetään puntteliin jatkotyöstöä varten.

Ruutukaappauskuva: areena.yle.fi

Myös Yle Uutisten nettisivuilta löytyy juttu Aurinkopullojen uustuotannosta:

https://yle.fi/uutiset/3-10165231
Juttu on otsikoitu:
"Äidin toive oli, että Aurinkopulloa vielä tehtäisiin uudestaan" – keräilijöiden lasisuosikki tekee paluun sata vuotta suunnittelijansa syntymän jälkeen.

Aurinkopullon pohjaa kuumennetaan punttelinjäljen

poistamiseksi ja Helena Tynell 100 –stanssaus-

merkintää varten.

Lasismin myymälän puolella SLMY:n hallituksen jäsen

Teemu Anttila vahvisti Helena Tynellin kuuluvan

tärkeimpien suomalaisten lasimuotoilijoiden joukkoon.

Ruutukaappauskuva: areena.yle.fi

 

 

Joonas Laakso driivaa eli muotoilee punaisena

hehkuvan kaulan suuaukkoon tulevaa levymäistä

kaulusta. Ruutukaappauskuva: areena.yle.fi

 

 

Helena Tynellin Aurinkopulloja tulossa myyntiin Suomen lasimuseoon



Helena Tynellin muotoileman Aurinkopullon

uustuotantoversio on valmistettu Lasismissa.



 

Helena Tynellin (1918–2016) syntymän 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi valmistetaan klassikoksi muodostunutta Aurinkopulloa kaikkiaan 300 kappaleen erä studiolasituotantona Lasismin lasistudiossa Riihimäellä. Aurinkopulloja tulee rajoitettu erä yksinoikeudella myyntiin Suomen lasimuseoon 17.5.2018 klo 18.00 alkaen. Pullon hinta on 320 € ja niitä myydään max. 1 / asiakas.

Aurinkopullot on numeroitu ja jokaisessa pullossa on pohjaan upotettu leima: Helena Tynell 100. Pullot ovat keskikokoisia (230 mm korkeita) ja niiden valmistuksessa on käytetty alkuperäistä muottia. Uusiin Aurinkopulloihin valittu sävy (Reichenbach 039, vaaleansininen) ei kuulu alkuperäisiin Aurinkopullon sävyihin, vaan se on valittu Helena Tynellin lempivärin mukaisesti. Pullojen värin tasaisuus ja muodon täsmällisyys voivat vaihdella alkuperäisestä.

Aurinkopullojen valmistusta voi seurata 18.–19.4.2018 klo 11.00–16.30 Lasismin lasistudiossa Riihimäellä (Lasitehtaanaukio 2)

Erikoinen Riihimäen maljakko

Elmar Granlund & Greta Lisa Jäderholm-Snellman:

(tod.näk.) kristallimaljakko, Riihimäen Lasi 1930-luvulla.

 

Oheinen maljakko on astian muodon osalta Elmar Granlundin 1930-luvun alkupuolella muotoilemien kaltainen, mutta pinnan koristelu on samaa tyyliä kuin Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin ”syväsyövytetyt” tai ”syväkaiverretut” lasiesineet 1930-luvun loppupuolella. Yhtäkaikki Riihimäen Lasin valmistamia.

Jäderholm-Snellmanin ”syväsyövytetyissä” esineissä

kuviota joutuu hetken katsomaan ennen kuin havaitsee

mitä kuvassa on. Tämä kuvio on helpommasta päästä:

eikö siinä ole tanssiva nainen taustanaan aurinko?

 

 

Todellisuudessa nuo pintakoristelun kuviot ovat tulleet muotista, jonka jälkeen esine on hapotettu ja koholla olevan kohdat on sitten kiillotettu.

 

 

Elmar Granlundin maljakoista on julkaistu kuva tässä blogissa 6 vuotta sitten:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/05/elmar-granlundin-funkkismaljakoita.html

 

Jäderholm-Snellmanin lasiesineistä on julkaistu myös kuvia tässä blogissa:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2017/05/100-lasissa-100-vuotta-100-esinetta.html
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2016/12/no-onkos-tullut-kesa-talven-keskelle.html
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2011/09/salonki-tapahtuma-aukeaa-tanaan.html

Kuvion syvennykset ovat noin 2

mm pinnan tasosta. Maljakon

korkeus on noin 18 cm.

Suuaukon mitat ovat noin 10,5 x 10,5 cm.

Myyrkirppiksellä löytöjä etsimässä

Lastenvaatteita ja leluja etsivälle Myyrmäkihallin

kirppis on hyvä löytöpaikka.

Tämän vuoden toistaiseksi lämpimin viikonloppu vaikutti ehkä sunnuntaina niin, etteivät Myyrmäkihallin kaikki myyntipaikat olleet käytössä, eikä asiakkaitakaan ollut yhtä paljon kuin lauantaina. Muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana on vaatteiden ja muiden tekstiilien osuus myyntiartikkelien joukossa kasvanut. Tämän vuoden ensimmäisen kirppisviikonlopun aikana lasin ja posliinin osuus myyntipöydillä oli vähäisempi kuin edeltävinä vuosina. Myös asiakaskunta on muuttunut jonkin verran. Molempina päivinä näki kuitenkin asiakkaiden joukossa myös ammattikauppiaita etsimässä täydennystä omille myyntitiskeilleen.

Tulevien kirppistapahtumien ajat voi katsoa: www.myyrkirppis.fi

Tapahtuman laadukkaimmat lasiesineet

löytyivät tältä pöydältä.

Lauantaina oli aamupäivällä hyvinkin vilkasta.

 

Jonkin verran oli lasi- ja posliiniesineitä pöydillä.

Eniten paikalla oli vaatteiden myyjiä.

Vähän parempaa tavaraakin löytyi.

 

Iittalan valmistaman Tapio Wirkkalan Ultima Thule

–sarja olutlasi tai tässä tapauksessa lonkerolasi,

kun muotista on lasiin tullut tekstit: Sinebrychoff

ja Long drink.