Filigraanilasia Antiikki & design –lehdessä

Antiikki & design 9/2017 kansikuva.

Vasemmalla Heikki Orvolan suunnittelemaa Nuutajärven

filigraanilasia 1980-luvun alkuvuosilta. Oikealla saman

tehtaan filigraanimalja 1800-luvun puolivälistä.

 

Tuoreessa Antiikki & design –lehden numerossa 9/2017 on kolmen aukeaman artikkeli suomalaisen filigraanilasin historiasta. 1540-luvulla Venetsian Muranossa kehitelty tekniikka tuotiin Suomen 1850-luvulla ulkomaisten lasipuhaltajien mukana. Charles Bredgemin verstakko teki laadukkaimmat filigraaniesineet Nuutajärvellä tuolloin. Marja-Leena Salon kirjoittama artikkeli perustuu hänen kirjaansa Kiehtova kierre, joka on ilmestynyt Otavan kustantamana. Samasta aiheesta on esillä näyttely Suomen lasimuseossa Riihimäellä.

 

Nuutajärveläistä filigraanilasia Oiva Toikan,

Kaj Franckin ja Kerttu Nurmisen muotoilemina.

Vasemmalla ylhäällä on Björn Weckströmin Aatami

ja Eeva vuodelta 1986. Oikealla oranssi esine on

Joonas Laakson geometrista filigraania Riihimäeltä.

 

Lehdessä on toinenkin Nuutajärven lasikylään liittyvä artikkeli: Antti Kaijalainen esittelee viidellä aukeamalla Nuutajärven kartanon päärakennuksen kunnostustyötä. Rakennus valmistui 1822 ja se pääsi rappeutumaan hyvin huonoon kuntoon ennen kuin lääkäri Sauli Siekkinen osti sen 2011. Kartanoa on tämän jälkeen alettu kunnostaa rauhalliseen tahtiin Museoviraston valvonnassa. Nuutajärven lasitehdashan oli aikanaan osa kartanon liiketoimintaa.

Vasemmalla sisäkuva rappeutuneesta Nuutajärven

kartanosta. Jaanis Kerkis on ottanut kuvat Antiikki

& design –lehden artikkeliin.

Vasemmalla kartanon nykyinen omistaja Sauli Siekkinen.

Lasia kaikille – Karhula 1889–2009 –näyttelyn

oheisohjelmana Merikeskus Vellamossa järjestetään

14.10. Tunnetko Karhulan lasin? –tapahtuma, jonne

voi viedä Karhulan lasia myyntiin ja tunnistettavaksi.

 

Antiikki & design –lehden antiikkikoulussa

on esittelyvuorossa kustavilaisuus.

 

Suomen lasimuseo hakee johtajaa

Vasemmalla Suomen lasimuseo, joka aikaisemmin

toimi Riihimäen Lasin ”alatehtaana”. Oikealla näkyy

Suomen metsästysmuseo. Kuva: Suomen lasimuseo

 

Riihimäen kaupunki, joka omistaa Suomen lasimuseon, hakee johtajaa lasimuseolle ja koko kaupungin museotoiminnalle. Lasimuseo on yksi Suomen kuudestatoista valtakunnallisesta erikoismuseosta. Valtakunnalliset erikoismuseot saavat toimintansa tueksi korotettua valtionosuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi pääsääntöisesti kattaa enintään 85 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä menoista.

Riihimäen kaupungin museotoimi oli aikanaan 1980-luvulla yhden museotoimenjohtajan alaisuudessa, silloin tehtävää hoiti Heikki Matiskainen. Lasimuseo on ollut pitkään erikoismuseo ja korkeamman valtionavun edellytyksiä on ollut mm. se, että sen johtaja keskittyy oman museon johtamiseen. Muutaman vuoden aikana Riihimäen kunnallishallinnossa on ollut esillä säästötoimena kaupungin omistamien museoiden yhdistäminen. Erityisesti lasimuseota ja taidemuseota on haluttu yhdistää. Aikaisemmin nämä pyrkimykset ovat rauenneet, mutta nyt jossain on päätetty ainakin museoiden hallinnollisesta yhdistämisestä. Kolmas kaupungin omistama museo on kaupunginmuseo.

Riihimäellä toimii myös Suomen metsästysmuseo, joka on museoyhdistyksen omistama. Taustavoimina yhdistyksessä toimivat Suomen riistakeskus, Suomen Metsästäjäliitto, Metsähallitus, Suomen Kennelliitto ja Riihimäen kaupunki. Metsästysmuseoyhdistyksen ja Riihimäen kaupungin välisen sopimuksen mukaan kaupunki luovuttaa museorakennuksen Metsästysmuseon käyttöön, mutta ei osallistu museotoiminnasta aiheutuvien muiden kulujen kattamiseen. Pääosa museon toiminnan rahoituksesta kertyy metsästyskorttivaroista, joista ohjataan vuosittain neljä prosenttia metsästysmuseotoiminnan tukemiseen.

Riihimäellä toimii myös valtakunnallinen Työväentalomuseo, jota ylläpitää Työväenperinteen Tutkimus ry.

Myös lasimuseon erikoismuseon status on ollut uhattuna muutaman vuoden. Sen toteutuminen vähentäisi valtion osallistumista museon toiminnan rahoittamisessa, mikä tarkoittaisi Riihimäen kaupungin rahoitusosuuden kasvamista tai sitten toimintaa pitäisi leikata tulojen vähentymistä vastaavasti.

 

Ohessa Riihimäen kaupungin työpaikkailmoitus:

Riihimäen kaupunki hakee 1.1.2018 alkaen museonjohtajaa Suomen lasimuseoon. Suomen lasimuseo on Riihimäen kaupungin omistama valtakunnallinen erikoismuseo, jolla on laajaa kansainvälistä toimintaa.

Haemme aktiivista, organisointi- ja yhteistyökykyistä ammattilaista museomme johtajaksi. Tarjoamme vahvan vaikutuspaikan lasin kansallisen ja kansainvälisen historian, nykyajan ja tulevaisuuden parissa.

Museonjohtajan päätehtävänä on Suomen lasimuseo – Finlands glasmuseum tulosyksikön johtaminen. Johtaja vastaa valtakunnallisen lasimuseon kehittämisestä, taloudellisista ja hallinnollisista tehtävistä sekä museon yhteiskuntasuhteista. Lisäksi Suomen lasimuseon johtajan tehtäviin tullaan liittämään Riihimäen kaupungin koko museotoiminnan hallinnollinen johtaminen.

Edellytämme museonjohtajalta soveltuvaa korkeakoulututkintoa, perehtyneisyyttä toimialaan, hallinnollista ja taloudellista osaamista, monipuolista kielitaitoa sekä näyttöjä kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamisesta.

Arvostamme kokemusta esimiestehtävistä, vahvaa näkemystä museoalan kehittämisestä sekä kykyä johtaa toimintaa tavoitteiden mukaisesti. Tehtävä vaatii vahvoja vuorovaikutustaitoja.

Työaika on 36,75 tuntia viikossa. Työ sisältää myös ilta- ja viikonlopputöitä. Tehtävän palkkaus on KVTES:in mukainen. Hakija voi esittää oman palkkatoivomuksensa. Tehtävään valitun tulee esittää hyväksytty työhöntulotarkastuslausunto ennen työn aloittamista. Koeaika on kuusi kuukautta.

Lisätietoja tehtävästä antaa vt. kulttuuri- ja hyvinvointipäällikkö Pasi Koistinen, p. 019 758 4707, pasi.koistinen@riihimaki.fi tai vs. museonjohtaja Kaisa Koivisto, p. 019 758 4101, kaisa.koivisto@riihimaki.fi

Hakemukset tulee toimittaa 13.10.2017 klo 15 mennessä Kuntarekryn kautta.

(työavain 151055).

Emmaleena Niemen ja Jonas Paajasen Quadrifoglio

Emmaleena Niemen ja Jonas Paajasen

Quadrifoglio-näyttely avatuu 3.10.

Galleria Artikassa.

 

Nuutajärven lasikylässä työskentelevät taiteilijat Emmaleena Niemi ja Jonas Paajanen tuovat valmistamiaan esineitä näyttelyyn Galleria Artikaan Helsingin Uudenmaankadulle 3. - 22.10. väliseksi ajaksi. He järjestävät galleriassa päivittäin lasityönäytöksiä. Esillä on koruja ja muita esineitä, myös tekstiilitaidetta.

Noituus Design on Emmaleena Niemen yrityksen nimi

ja tässä sen valmistama sinivalkoinen filigraanikoru.

Suomen lasimuseossa on parhaillaan esillä suomalaista

filigraanilasia esittelevä näyttely.

Toyama International Glass Exhibition 2018

Vuoden kuluttua järjestetään Toyaman lasitaiteen museossa (Toyma Glass Art Museum) Japanissa kansainvälinen taidelasiesineiden näyttely. Paikkakunta esittelee itsensä Japanin lasitaidekaupunkina: “Glass Art City, Toyama”. Kaupunki sijaitsee Honshun saarella, joka on Japanin pääsaari. Kaupunki sijaitsee saaren luoteisrannikolla, kun Tokio on noin 200 kilometrin päässä kaakkoisrannikolla.

 

Ensi vuoden näyttelyyn pitää teosten tiedot ja valokuvat toimittaa 20.3.2018 mennessä. Näyttelyssä jaetaan rahapalkintoja, joista kaksi suurinta sisältävät teoksen lunastamisen Toyaman lasitaiteen museon kokoelmiin. Pääpalkinto on lähes 23.000 euroa ennen veroja.

 

Lisää voi lukea museon englanninkielisiltä sivuilta: http://toyama-glass-art-museum.jp/en/

 

 

Suomalainen muotoilu on miellyttänyt japanilasia,

joten suomalaisilla lasiesineillä voisi kuvitella olevan

mahdollisuuksia tulla palkituksi tässä Toyama

International Glass Exhibition 2018 -tapahtumassa.

Toyama City is proud to announce the Toyama International Glass Exhibition 2018 September 15 – November 25, 2018, a triennial international open-submission glass art exhibition. It is aimed at attracting the latest creations of contemporary glass art from all over the world and assessing their artistry. Toyama City has held the Contemporary Glass Triennial, with submissions limited to within Japan, four times between 2002 and 2011. Now expanding the submission to both national and international artists, the Toyama International Glass Exhibition 2018 will be held at the Toyama Glass Art Museum, which opened in 2015.

Toyama City has been working on the “Glass Art City, Toyama” project for over 30 years. This has included the establishment of the Toyama City Institute of Glass Art and the Toyama Glass Studio. In the final phase of the City’s long-time effort, the Toyama Glass Art Museum, designed by world-renowned architect Kengo Kuma, was built in downtown Toyama City. As a new symbol of the City, this museum is making great contributions to contemporary glass art promotion through its many exhibitions and events.

Within the field of contemporary glass art, a new movement, which viewed glass as a material with unique expressive potential, began in the Czech in the 1950s and in the United States in the 1960s. While this movement has matured over half a century, the expressive potential of glass continues to be unlimited and endures today.

 

Application Period

Application Deadline Tue., March 20, 2018

Online entry applications submitted through the website must be received by midnight on March 20, 2018 (Japan time).
Entry applications sent by mail must arrive not later than March 20, 2018.
As the deadline approaches, it may become difficult to access our website due to increased applicant traffic. We appreciate your early entry.

Grand Prize 3,000,000 JPY (1 work)

Gold Prize 1,000,000 JPY (1 work)
Silver Prize 200,000 JPY (5 works)
The Grand Prize and Gold Prize, the works shall be donated to The Toyama Glass Art Museum.
Prizes are subject to taxation.

Works selected for the Toyama International Glass Exhibition 2018 will demonstrate compelling ideas and unique material handlings. They will provide powerful and creative inspirations to young artists, and will showcase the continual advancement of contemporary glass art. We hope this exhibition will provide an opportunity for contemporary glass art to further flourish all over the world, and will offer a new forum for the breadth of creative expression within the medium of glass in the 21st century.

Toyama Glass Art Museum

Toyama City
The Executive Committee of The Toyama International Glass Exhibition, E-mail: toyama-glass@city.toyaja.lg.jp, http://www.toyama-glass.jp/en/exhibition.html

Lahdessa antiikki- ja keräilymessut viikonloppuna

Jokimaan Ravikeskuksen Toto-halli täyttyy antiikista, designista, keräilystä, retrosta, vintagesta, ym. wanhasta ja nostalgisesta syyskuun viimeisenä viikonloppuna 30.9. - 1.10. lauantaina ja sunnuntaina kello 10 - 16.

Kuva on viime huhtikuussa samassa paikassa

pidetystä vanhojen tavaroiden myyntitapahtumasta.

Noin 50 messuosastolla näytteilleasettajien valikoimissa löytöjä menneiden vuosikymmenten arjen käyttöesineistä, aikansa hienoimpiin taideteollisuuden tuotteisiin.
Tarjolla on mm. lasia, posliinia, keittiöantiikkia, pienkalusteita, valaisimia, postikortteja, rahoja, merkkejä, tekstiilejä, kirjoja, keräilyleluja, hopeaa, koruja, ym. vanhaa ja nostalgista.
Vanhojen rahojen ja postikorttien arviointia. Suomalaisten sotilas- ja ansiomerkkien arviointi. Päijät-Hämeen Numismaatikot ry:n osastolla opastetaan yleisöä numismatiikan saloihin.

Jokimaan ravikeskus sijaitsee osoitteessa Jokimaankatu 6, Lahti. Alueella on runsaasti maksutonta pysäköintitilaa.
Kahvila palvelee messujen aukioloaikoina.
Aikuisten pääsymaksu 6 €, (molempina päivinä kello 14 - 16 välillä vain 4 €), Alle 18-vuotiaat maksutta.

www.kerailykuume.fi

Lasimuseossa avautui kaksi näyttelyä

Avajaisvieraita Suomen lasimuseon

filigraanilasin näyttelyssä.

Suomen lasimuseossa vietettiin torstai-iltana kahden uuden näyttelyn avajaisia; Sakari Pykälän tuotantoa esitellään sisääntuloaulan parvella ja kolmannessa kerroksessa on esillä katsaus suomalaisen filigraanilasin vaiheisiin.

Sinivalkoista filigraanilasia Nuutajärveltä.

Punavalkoista filigraanilasia Riihimäeltä.

Kiehtova kierre – filigraanilasi Suomessa

Raidallista lasia. Kallista, arvostettua, vaikeasti valmistettavaa. Tätä kaikkea on filigraanilasi. Näyttely koostuu vanhasta ja uudesta suomalaisesta filigraanilasista: 1800-luvun puolivälin Nuutajärven loistokauden esineistä ja Kaj Franckin johdolla elvytetyn taidon hedelmistä. Mukana on paljon aivan uutta tuotantoa myös Riihimäeltä ja muualtakin.

Valmistustaitoa ylläpitävät muutamat lasinpuhaltajat, muotoilijat ja taiteilijat sekä kaksi ammatillista oppilaitosta. Tälläkään hetkellä Suomessa ei ole varmuutta koulutuksen jatkuvuudesta. Juhlapuheiden kädentaitojen arvostus uhkaa kääntyä yhä niukemmiksi mahdollisuuksiksi opiskella ja työskennellä alalla. Jos kädentaidot päästetään katoamaan, on niiden oppiminen uudelleen vaikeaa ja kallista – kalliimpaa kuin niiden säilyttäminen ja kehittäminen. Filigraanilasin valmistus on tällainen taito.
 

Filigraanilasista kertova julkaisu Kiehtova kierre – filigraanilasi Suomessa, Nemo / Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki ilmestyy näyttelyn avajaispäivänä 21.9.2017. Perusteellisen julkaisun filigraanilasista on kirjoittanut nuutajärveläinen Marja-Leena Salo. Kirjan hinta Suomen lasimuseon museomyymälässä on 29,10 €.

 

Sakari Pykälän tunnetuimpia lasiesineitä

ovat nämä Riihimäen Lasin valmistamat

Milano-sarjan kaatimet ja lasit.

Sakari Pykälä, kuvanveistäjä ja muotoilija

Sakari Pykälä (1926–1996) teki uraa myös muotoilijana Riihimäen lasitehtaalla 1950-luvulla. Nastolassa 1926 syntynyt taiteilija aloitti 1951 opinnot Taideteollisen oppilaitoksen ammattikoulun puolella koristeveistäjäin ja muovailijain kolmivuotisella kurssilla. Hän toimi Riihimäellä vuosina 1955 – 1958. Pykälä pääsi heti suunnittelemaan taidelasiesineitä ja lisäksi hän teki malleja käyttölaseja varten.

Pykälä jätti kuitenkin muotoilun ja keskittyi kokonaan veistämiseen. Linnut olivat keskeinen aihepiiri Pykälän koko 40 vuotta kestäneen taiteilijanuran ajan. Juuri lintuaiheisista puuveistoksista hänet parhaiten tunnetaan. Viimeisen näyttelynsä hän piti Taarastin näyttelytilassa Nastolassa 1992.

 

TUNNETKO KARHULAN LASIN ?

Tunnettuja Karhulan lasitehtaan tuotteita.

Kuva: Kymenlaakson museo.

 

 

Kymenlaakson museo, Suomen lasimuseo ja lasimuseon ystävät järjestävät yhteistyössä tapahtuman:

 

TUNNETKO KARHULAN LASIN?

 

Tapahtuma järjestetään Merikeskus Vellamossa Kotkan Kantasatamassa lauantaina 14.10.2017

Päivän aikana on mahdollisuus kuulla Karhulan lasitehtaaseen liittyviä esitelmiä, tutustua opastetusti Kymenlaakson museon näyttelyyn Lasia Kaikille, ostaa ja myydä Karhulassa valmistettuja lasiesineitä ja iltapäivällä voi tunnistuttaa omia lasiesineitään. Päivän ohjelma ohessa:

 

klo 11–15      lasiesineiden myyntiä, Suomen lasimuseon ystävien pöytään voi kuka tahansa tuoda

omistamiaan Karhulassa valmistettuja lasiesineitään myyntiin. Veloitus 5 euroa per myyntikohde.

klo 11            ensimmäinen opastus Lasia kaikille -näyttelyyn, 30 min

klo 12–13      alustuksia 2 x 30 min

                      Kaisa Koivisto: Karhulan käyttölasituotantoa

                      Igor Herler: Taidekilpailut instituutiona

klo 13–14      kahvi/lounas- ja ostostauko

klo 13            toinen opastus Lasia kaikille -näyttelyyn, 30 min

klo 14–15      alustuksia 2 x 30 min

                      Elokuva (19 min) Hugo Raskista, ohjelman toimittaja Tellervo Aho esittelee

                      Inkeri Nyholm, muistoja Karhulan lasimuseon vaiheista

klo 15-16       lasiesineiden tunnistusta

                      Hinta-arvioita ei anneta. Korkeintaan 3 esinettä per henkilö.

 

Etualalla Gunnel Nymanin Karhulan

lasitehtaalle muotoilemia esineitä.

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää bussikuljetuksen tapahtumaan:

 

klo   7:20 lähtö Hämeenlinnasta Eureninkadulta

klo   7:45 lähtö Riihimäen rautatieasemalta

klo   9:00 lähtö Helsingistä Kiasman edestä

klo 10:55 perillä Merikeskus Vellamossa Kotkassa

 

klo 16:15 lähtö Merikeskus Vellamosta

klo 18:15 perillä Helsingissä

klo 19:30 perillä Riihimäellä

klo 19:55 perillä Hämeenlinnassa

 

Matkan hinta on 30 euroa ja se sisältää vain bussikuljetuksen. Tapahtumaan on muuten vapaa pääsy, mutta Lasia kaikille –näyttelyyn pitää olla pääsylippu tai museokortti. Jos lähtijöissä on paljon ihmisiä, joilla ei ole museokorttia, niin voidaan ostaa ryhmälippu, joka maksaa 6 euroa / henkilö. Normaali hinta on 10 euroa. Lipulla pääsee tutustumaan myös samassa rakennuksessa toimivaan Suomen merimuseoon.

 

Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla retket@suomenlasimuseonystavat.fi  viimeistään 01.10. mennessä

Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, bussiin mahtuu 50 henkeä. Matkalle otetaan mukaan myös henkilöitä, jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä. Ilmoittumiseen nimien lisäksi kännykkänumerot ja sähköpostiosoitteet + tieto siitä miltä pysäkiltä nousee kyytiin.

 

Kuvia Karhulan lasia kaikille –näyttelystä voi katsoa tämän blogin arkistosta:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2017/05/lasia-kaikille-karhula-1889-2009.html

Göran Hongellin muotoilemia lasiesineitä.

Lisää kuvia Antiikki 17 –tapahtumasta

Lauantaina Helsingin messukeskuksessa oli paljon enemmän väkeä kuin keskiviikon avajaispäivänä. Vanhan tavaran myyntitapahtumassa poikkesi moni sellainen kuluttaja, joka oli tullut paikalle ensisijaisesti Habitaren vuoksi. Niinpä tässä antiikkitapahtumassa oli enemmän nuoria katselemassa myyntipöytiä kuin perinteisillä antiikki- ja keräilymessuilla.

Tapahtuma on sunnuntaina. klo 18 asti.

 

Opastus Messukeskuksen sisällä Antiikkitapahtumaan on edelleen vaatimatonta. Varsinkin sisääntuloaulaan olisi hyvä saada opaste.

Jussi Niskakoski osastollaan.

Niskakoskien pöydällä pieni keltainen hiottu kristallipallo.

Esine on hiottu Aimo Okkolinin Ananaksen tapaan, mutta

ei varmaankaan ole Okkolinin auktorisoima, vaan on hiojien

itse kehittämä versio. Se on ilmeisesti hiottu Nanny Stillin

pienimmästä Saturnuksesta, josta taso-osa on vaurioitunut.

Näitä on olemassa joitakin kappaleita.

Gunnel Nymanin ja Kerttu Nurmisen esineitä Topiquen osastolla.

Ajan-Muiston hyllykkö tarkastelun kohteena.

 

 

Värikkäitä esineitä Ajan-Muiston hyllyn päällä.

Kyyhkylänrinteen kirjan osastoa etualalla.

 

Hamsterin pesä on tullut Joroisista.

Tunnistaako joku nämä punaiset maljakot,

joiden pallo-osan kylkeen on tehty reikä ?

Nostalgia-alueella on runsaita osastoja.

Lehtola & Lehtolan osastolla on rahojen lisäksi

mm. vanhoja alkuperäisiä mainosjulisteita.

Designaitan osastoa.

Kahvikupin on muotoilut Kaj Franck ja Toini-koristeen

Toini Muona. Se on ollut tuotannossa 1956 - 1963.

Seeprakupeiksihan näitä joskus kutsutaan.

Lauantaina oli runsaasti kävijöitä kaikilla osastoilla.

Helsinkiläisen Muija-liikkeen osastoa.

 

 

Muijan hyllykössä paljon vihreää ja sinistä.

Iittalan valmistamia Alfredo Häberlin Iris-tuikkuastioita.

 

Muijan osastolla on myös keraaminen tuoppi,

jonka kyljessä on laivan kuva.

Pohjan teksti kertoo, että se on tehty Wärtsilän

telakalle sen kunniaksi, että Ms Nordic Prince

on laskettu vesille 9.7.1970. Nimikasteen

antajana on ollut näyttelijä Ingrid Bergman.

 

Muistojen Design´in osastoa.

Lasiesineitä Muistojen Design´in hyllyssä.

Heikki Jääskön osastoa.

Pekantikin osastoa.

Pekantikin osastolla on kaksi

tällaista isoa kynttelikköä.

Arkkitehti Märtä Blomstedt suunnitteli 1930-luvun puoli-

välissä hotelli Aulangon yhdessä Matti Lampénin kanssa.

Blomstedt suunnitteli myös sisustuksen, johon kuului

tämä hänen itsensä suunnittelemansa laiskanlinna.

Tuoli löytyy Wanhan Tammitorin osastolta.

Kari Niklanderin osastoa.

I.G.Farbenin mainostuhkakuppi 1930-luvulta.

Itävaltalaisen Emil Steinart´in suunnittelema valaisin

tunnetaan monella nimellä: Starburst, Snowball ja

Sputnik Pusteblume. Siinä on messinkirunko ja lasi-

koristeet, valmistettu Wienissä 1960 -1970 –luvuilla.

Oululaisen Anita Antikin huonekaluja

Tämän ilmoitettiin olevan presidentti Kyösti Kallion

palvelukääty, joka on poistettu käytöstä sodan

jälkeen, kun hakaristien käytöstä luovuttiin.

Tuon punaisen ilmoitettiin olevan harvinainen versio Katedraalista.

Kansi on samanlainen kuin Helena Tynellin Tuulimyllyssä, mutta

tuo runko-osa on erikoinen. Eroaa joka tapauksessa sarja-

tuotantoisista Katedraalimaljakoista suuresti.

Brummer & Brummerin osastoa bauhaus-värein.

Kuvia palkitusta kotkalaisen Onnin Onnen osastosta

on julkaistu keskiviikon blogipäivityksessä.

Tanskalaista design´ia Ollin Onnen osastolla.

Tiina Kaapan korut kiinnostavat.

 

Kaapan vitriinissä on myös lasia.

Etualalla Pirkko ja Pekka Liiran osastoa.

Korupaja Helmin osastolla voi seurata työskentelyä.

Japanilaisia kiinnostaa edelleen suomalainen muotoilu.

Kumelan maljakossa on tehtaan merkki tallella.

Laatutorin osastoa.

Näkymä Ajanpatinaa-liikkeen pöydältä.