Antiikki ja taide lehden
numero 2/2017 ilmestyi viime viikolla ja kansikuvassa on Theodor Käpin
kaiverruksin ja hakkaustekniikalla koristelema Kauklahden maljakko. Espoon
kaupunginmuseossa esillä oleva Lasin aika –näyttely on taustana Marjut Popelkan
Lasin monet kasvot –artikkelille. Kolmen aukeaman jutussa esitellään tehtaan
tuotantoa. Tuosta näyttelystähän on julkaistu kuvia tässäkin blogissa: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2016/06/kauklahden-taidelasia-lasin-aika.html
Kauklahden lasitehtaan
tuotantoa esitellään Espoon
kaupunginmuseon Lasi aika –näyttelyssä sekä
Antiikki ja taide –lehden numerossa 2/2017.
|
Kauklahdessa tehtiin
Ruotsissa kehitellyllä graal-tekniikalla lasiesineitä, jotka ovat Kyllikki
Salmenhaaran suunnittelemia. On EMMA-museokeskuksessa esillä olevassa
näyttelyssä nähtävänä myös yksi Helena Tynellin tällä kajolasitekniikaksi
Kauklahdessa kutsutulla tekotavalla suunnittelema esine. Graal-tekniikkaa on
alettu käyttää taas tauon jälkeen: Antiikki- ja taide –lehdessä esitellään muotoilija
Ella Varvio Pauli Jokisen toimittamassa jutussa otsikolla Graalin nuori
mestari.
Ella Varvion suunnitelemia
lasiesineitä on esillä
parhaillaan Galleria Mafka&Alakoskessa
Helsingissä.
Esineet on valmistettu Mafka&
Alakosken lasihytissä Riihimäellä.
|
Keramiikka on lasin
”sisartaidekäsityölaji” ja lehdessä esitellään Leo Tykkyläinen, joka oli
alkuperäisten keraamisten Muumihahmojen isä. Vuonna 1956 Tykkyläinen sai Tove
Janssonilta yksinoikeuden keramiikkamuumien valmistukseen
Stockmann-tavaratalolle. Jostain syystä tietokirjailija Helena Leppänen oli
saanut väärää tietoa, kun hän teki kirjaa Arabian tuotannosta 2005. Siinä
tekijäksi mainittiin Tove Janssonin äiti Signe Hammarsten-Jansson. Tuo
virheellinen tieto on jäänyt elämään ja tälläkin hetkellä on Bukowskin
huutokaupassa myytävänä tuollaisia hahmoja, joiden tekijäksi mainitaan Signe
Hammarsten-Jansson:
https://www.bukowskis.com/fi/lots/902957-signe-hammarsten-jansson-muminfigurer-3-st-keramik-arabia-1950-tal
Tämä on siis todella
tarpeellinen artikkeli ja toivottavasti oikea tieto tavoittaa kaikki näiden
esineiden kanssa työskentelevät. Tuula Kolehmaisen viiden sivun juttu kuvineen
on mielenkiintoinen kokonaisuus.
Arabian maitokannut eivät
tällä hetkellä ole niin korkealla rahallisesti arvostettuja kuin muutama vuosi
sitten, mutta edelleenkin niitä keräileviä henkilöitä on paljon. Tuoreessa
Antiikki ja taide –lehden numerossa 2/2017 esitellään Alavudella näytteillä
oleva 500 Arabian maitokannun kokoelma kahden aukeaman jutussa.
Monta muutakin
mielenkiintoista artikkelia löytyy lehden 90 sivun lukupaketista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti