Kulttuurirahastolta tukea Nuutajärvelle ja Riihimäelle

Suomen Kulttuurirahasto jakoi eilen apurahoja suomalaisen kulttuurin tukemiseksi. Nuutajärven lasikylän kulttuurisäätiö sai 65.000 euroa New Finnish Glass –hankkeen käynnistämiseen. Forssan Lehden haastattelema kulttuurisäätiön asiamies Lotta Skaffari kertoi, että tarkoitus on luoda kansainvälinen osaamiskeskus Nuutajärvelle, joka olisi Euroopan paras lasialan keskittymä. Vuoden aikana on tarkoitus järjestää kaksi workshoppia, joista toinen jo tänä keväänä. Osallistujia odotetaan eri puolilta maailmaa.

”Studiolasiala on pirstaleista. Pieniä hyttejä on ympäri maata. Haluaisimme, että toiminta olisi mutkatonta kaikille toimijoille, kertoo Skaffari Ulla Jäsken toimittamassa Forssan Lehden jutussa.

Kuva: www.forssanlehti.fi 28.2.2017

Nuutajärven lasikylän kulttuurisäätiö sai myönteistä huomiota myös viime joulukuussa, kun Taiteen edistämiskeskus myönsi muotoilun valtionpalkinnon säätiölle. Forssalainen kulttuuriministeri Sanna Grahn-Laasonen kiitteli säätiötä Nuutajärven lasikylän pelastajana ja lasialan toimintaedellytysten varmistajana.
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2016/12/muotoilun-valtionpalkinnon-2016-sai.html

Lähteet: www.forssanlehti.fi  +  www.skr.fi  + 

https://www.facebook.com/nuutajarvi.glass.village/?hc_ref=NEWSFEED&fref=nf

 

Myös Riihimäen lasiyhteisöön kohdistui tukea, kun riihimäkeläinen lasimuotoilija Helmi Remes sai 24.000 euron apurahan taiteellisen työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen.

Remes on hiljattain ollut julkisuudessa, kun saksalainen Rosenthal julkisti hänen muotoilemansa maljakon ottamisesta tehtaan valikoimaan helmikuun alussa:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2017/02/suomalaista-lasimuotoilua-rosenthalin.html

Laakso ja Liikanen esillä Saksassa

Helmikuun alkupuolella Joonas Laakso valmisti

 tällaisia esineitä Gernheimin näyttelyyn.

 

Lasinpuhaltajat Jaakko Liikanen ja Joonas Laakso ovat valmistelleet Osuuskunta Lasismin hytissä Riihimäellä näyttelyä Saksaan. Maaliskuusta elokuuhun heidän teoksiaan on esillä Gernheimin teollisuusmuseossa: https://www.lwl.org/industriemuseum/standorte/glashuette-gernheim/english

Lasinpuhaltaja ja muotoilija Joonas Laakso uunin hehkussa.

   Kaappo Lähdesmäki avustaa Joonas Laaksoa

   filigraaniesineen valmistamisessa.

 

 

 

Kutsu näyttelyn pitämiseksi tuli, kun Gernheimin museon edustaja kävi Riihimäellä vuonna 2014 tutustumassa Jaakon ja Joonaksen näyttelyyn Suomen lasimuseossa. Tuosta ”Lasimiehet Jake and Jones” –näyttelystä on julkaistu kuvia tässä blogissa: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2014/08/lasimiehet-jake-jones.html

Osuuskunta Lasismi on työskennellyt vuodesta 2010 alkaen Jaakko Liikasen entisessä lasihytissä Riihimäen lasin vanhassa tehdasrakennuksessa. Samassa rakennuksessa toimii myös Mafka&Alakosken lasistudio. Vähän matkan päässä sijaitse Pekka Paunilan lasihytti.

Valtiollinen Aarne-ryyppylasi

Göran Hongellin Aarne-ryyppylaseja.

Nämä yksilöt eivät ole kovinkaan vanhoja.

 

Göran Hongell muotoili Aarne-lasiston 1948 tai 1949 ja alun perin siihen kuului 4 eri kokoa: 4 cl viina/ryyppy/snapsilasi, 8 cl cocktaillasi, 12 cl viinilasi ja 25 cl olutlasi.

1960 Hongell suunnitteli 20 cl on the rocks –lasin asiakkaiden toivomuksesta. Vuonna 1969 sarja otettiin pois tuotannosta, mutta Iittalan satavuotisjuhlien yhteydessä sarja otettiin uudelleen tuotantoon vuonna 1981. Tässä vaiheessa mallistoon lisättiin 18 cl sampanjalasi ja 32 cl grogilasi sekä kannu. Hongell kuoli 1973, joten nämä lisäykset on suunnitellut joku muu.

Nykyään tilavuudet ilmoitetaan osittain eri tavalla: ryyppylasi 5 cl, coctaillasi 14 cl, kuohuviinilasi 18 cl, grogilasi 32 cl ja pilsnerilasi 38. Kannu ja viinilasit eivät ole tällä hetkellä mallistossa.

Aarne-lasit palkittiin Milanon triennaalessa 1954 ja sellaiset on otettu New Yorkin modernin taiteen museon (MOMA) kokoelmiin.

Aarne-laseista on liikkeellä jonkin verran halpoja kopioita, esim. jollain vodka-merkeillä on ollut jaossa sellaisia mainoslaseja.

Aarne-ryyppylasi on saanut kylkeensä

etsatun Suomen vaakunaleijonan.

Oheisessa Aarne-ryyppylasien rivistössä on kaksi yksilöä, joiden kylkeen on etsattu tyylikkäästi Suomen vaakuna. Joihinkin valtion tilaamiin lasiesineisiin on lisätty tehtaalla tällainen leijona ja onhan leijonariipukset sekä muu vastaava rekvisiitta viime vuosina ollut suosittua, mutta silti hieman ihmetyttää tällaisen parin päätyminen kirpputorille.

Uutta saksalaista lasia lasimuseossa

Edition Gernmein –näyttelyä viimeistelemässä

joukko Kesselin taidekorkeakoulun

tuotesuunnitteluosaston opiskelijoita.

 

Hannu Krügerin muotoilemia taidelasiesineitä vuodelta 2010.

Darius Zalzadeh´in muotoilemat Riverine lasit ja karahvit.

 

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on avautunut Edition Gernheim –näyttely, jossa on esillä saksalaisen Kasselin taidekorkeakoulun opiskelijoiden lasiprojektien tuloksia kuuden vuoden aikana toteutetuista neljästä projektista. Reilut parikymmentä tuotesuunnittelun opiskelijaa on päässyt tutustumaan lasiin materiaalina Gernheimin lasimuseon yhteydessä toimivassa lasihytissä. Gernheimin lasimuseon johtaja Katrin Holthaus kertoi, että museon hytti ammattipuhaltajineen on opiskelijoiden ja taiteilijoiden käytettävissä kokeiluihin ja prototyyppien valmistamiseen.

Riihimäellä esillä on taide- ja käyttölasia sekä valaisimia.

Vasemmalla Suomen lasimuseon vt. intendentti

Uta Laurén, keskellä Kasselin taidekorkeakoulun

professori Jakob Gebert ja oikealla Gernheimin

lasimuseon johtaja Katrin Holthaus.

Etualalla Oliver Schaub´in kaksi esinettä.

Etualalla kolme Lion Wolff´in Aquana-maljaa.

Lisa Wübbeler on muotoillut Kespon karahvit ja lasit.

Pöydällä oikealla on Monja Hirscher´in

Topologie –laseja ja karahveja.

Valeria Santagari-Juraschek: Wolke.

Suomen lasimuseo ja Gernheimin lasimuseo pyrkivät luomaan eurooppalaisen verkoston, jonka avulla perinteisten lasinvalmistustekniikoiden osaamista pyritään säilyttämään, kertoi Suomen lasimuseon vt. intendentti Uta Laurén. Gernheimin ja Riihimäen välillä on ollut yhteistyötä jo aikaisemmin ja se jatkuu maaliskuussa, kun Saksassa avautuu Tapio Wirkkalan näyttely, joka on koottu alun perin Riihimäelle. Samaan aikaan Gernheimissa on esillä myös uutta riihimäkeläistä lasia, kun esillä on Joonas Laakson ja Jaakko Liikasen teoksia. Heillähän oli yhteisnäyttely Suomen lasimuseossa 2014. Näyttelyt ovat osa Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmistoa.

 

Verena Hutter´in suunnitelmat valaisimet.

Professori Jakob Gebert lasivalaisinta tarkistamassa

Suomen lasimuseon suuressa salissa avautuneessa

näyttelyssä.

Nämä Hanna Grüber´in muotoilemat Vessel-esineet

ovat päässeet Rosenthal´in tuotanto-ohjelmaan.

Robin Stummvoll on muotoillut nämä esineet.

Sophie Stein: Glass, Drink, Tanz –laseja ja karahveja.

 

 

Saksassakin on lasiteollisuus hiipunut ja siellä valmistaan enää lähinnä vain teknistä lasia ja pakkauslasia. Esimerkiksi Rosenthal valmistuttaa lasiesineitään nykyään mm. Puolassa. Saksalaisvalmistajien tuotantoa on siirretty myös muihin naapurimaihin.

 
Lasiprojektien vetäjänä on toiminut professori Jakob Gebert, jolle itselleenkin lasisuunnittelu on ollut uutta, vaikka taidekorkeakoululla on myös pieni oma lasihytti. Muotoilijaksi valmistuminen vie noin 5 vuotta, jonka jälkeen diplomityöhön menee noin vuosi. Saksassa on vielä olemassa yksi oppilaitos, jossa voi opiskella lasinpuhallusta ja kaivertamista sekä hiomista. Myös Hallen ja Stuttgartin korkeakoulujen yhteydessä on lasialan opetusta.

Erikoinen Hongellin lasi ?

Vasemmassa lasissa näkyy miten punainen juoma

täyttää myös lasin jalkaosan. Lasista tulee vakaampi

kun painopiste onkin alempana verrattuna siihen,

että nesteen paino kohdistuisi vain maljaosaan.

 

Oheinen tyylikäs pikari on erikoinen siksi, että sen maljaosa ja sääri on puhallettu yhdellä kertaa ja säären sisäosa on ontto. Myös jalkalaatta näyttää kuin sekin olisi samalla puhallustyöllä tehty, mutta onko se mahdollista ?

Sääri on fasettihiottu ja hionta jatkuu maljan alaosaan asti.

 

 

 

Fasetointi tekee lasista kauniin, mutta jalkalaatta

olisi harmonisempi vähän pienempänä, toisaalta

isompana se vakauttaa lasia.

 

Tyhjässä lasissa fasetoinnin kauneus pääsee esiin.

 

 

Ebay:ssa on ollut myynnissä tällainen lasi Yhdysvalloissa ja sen mukana on ollut ”aitoustodistus”, jonka mukaan lasin olisi suunnitellut Göran Hongell ja se olisi valmistettu Karhulassa.

 

USA:ssa myynnissä olleen lasin mukana oli ”aitoustodistus”.

Kuva: www.ebay.com

Leiman mukaan kuva on arkistoitu vuonna 1939.

Silloinhan New Yorkissa oli maailmannäyttely,

jossa Suomella oli upea osasto, jonka näyttely-

arkkitehtinä toimi Alvar Aalto.

   Onko jollain tietoa tällaisista laseista ?

Heikki Viinikaisen Babushka

Kuudesta erilaisesta lasista muodostuva Babushka-sarja.

Suunnittelu Heikki Viinikainen ja valmistus Nord Design

Nuutajärvellä. Kuvakaappaus: www.youtube.com/watch?v=ZkxxrkMx_OQ

 

Babushka on kuuden lasin pinoutuva lasisto, jossa on kolme sisäkkäistä kerrosta ja ylä- ja alaosissa sama tilavuus. Lasien koot ovat: iso 40 cl, keskikoko 20 cl ja pieni 10 cl. Värivaihtoehdot: harmaa, kokonaan väritön (kirkas) ja väritön, jossa on pinkki sydänosa.

Lasiston suunnittelija on nuutajärveläinen lasitaiteilija, muotoilija Heikki Viinikainen. Babushka-lasisto on saanut alkusysäyksen suunnittelijan lapsuudesta. ”Kuuhankavedellä lapsuuden kesiin liittyi aina erottamattomasti iso, monikerroksinen, taitavasti suunniteltu ja koristeltu maatuska. Purin ja kasasin sen satoja kertoja, mutta ihmetys ja ihastus rakenteeseen säilyi.”

Heikki Viinikainen suunnittelemassa.

Kuvakaappaus: www.youtube.com/watch?v=ZkxxrkMx_OQ

 

Babushka-sarjan lasit ovat monikäyttöisiä niin arjessa kuin juhlassakin. Pinottuna kokonaisuutena tilankäyttö on minimaalista ja tuotteen visuaalinen ilo maksimaalista. Mahdollisuus väriyhdistelmiin tekee tuotteesta persoonallisen ja aina yllättävän Babuhskan.

Harmaasta lasista tehty Babushka-sarja.

Kuva: www.norddesign.fi

 

Tamperelainen perheyritys, Avainlippu- ja Design from Finland -perheisiin kuuluva Nord Design on käynnistänyt ensimmäisen sarjatuotantoisen lasiston valmistuksen Nuutajärven lasikylässä. Yritys jatkaa pitkää lasinvalmistuksen perinnettä ja tarjoaa nuorille suunnittelijoille mahdollisuuden luoda arkeen sopivia käyttöesineitä.

Värittömästä lasista tehty Babushka-sarja,

jossa on pinkki sydänosa. Kuva: www.norddesign.fi

 

Kansainvälinen Glass is Tomorrow -workshop innosti Viinikaisen suunnittelemaan maatuskan muotoon ja rakenteeseen perustuvan kokonaisuuden. Näin syntyi pinoutuva lasisto, jossa on kolme sisäkkäistä kerrosta. Babushka-sarjan lasit ovat monikäyttöisiä niin arjessa kuin juhlassakin. Pinottuna kokonaisuutena tilankäyttö on minimaalista ja tuotteen visuaalinen ilo maksimaalista.

Värittömästä lasista tehty Babushka-sarja,

jossa on pinkki sydänosa. Kuva: www.norddesign.fi

 

Nord Design on tamperelainen perheyritys, joka jatkaa maamme pitkää lasinvalmistuksen perinnettä. Yritys tarjoaa uusille nuorille suunnittelijoille mahdollisuuden luoda käyttöesineitä meidän jokaisen arkeen. Tuotteet valmistetaan Nuutajärvellä.

www.studioviinikainen.com
www.norddesign.fi
https://www.youtube.com/watch?v=ZkxxrkMx_OQ
http://suomalainentyo.fi/2017/02/08/kayttolasin-tuotanto-jatkuu-nuutajarvella/

Kuvia Järvenpään antiikkimessuilta

Järvenpää-talossa käynnistyivät tänään kaksipäiväiset Keräilykuume antiikki- ja keräilymessut. Klo 10 oli aulassa jo iso joukko vanhoista esineistä kiinnostuneita odottamassa sisäänpääsyä. Lasiesineitäkin on mukavasti tarjolla. Tapahtuma jatkuu huomenna sunnuntaina klo 10 – 16.

Tapahtumalle on saatu lisätilaa alakerrasta.

Riihimäkeläisen osto- ja myyntiliike Oivalluksen osastoa.

Lasia Oivalluksen hyllyssä.

Wanhan Tammitorin osastoa.

Matala malja on Kerttu Nurmisen suunnittelema.

Ensin tulee mieleen, että miksi Kumelan maljakossa

on Iittalan merkki, mutta historia kulku meni näin:

Vuonna 1979 Humppila osti Kumelan, jossa tätä

Kaj Blomqvistin Kallio-maljakkoa valmistettiin.

Nuutajärven lasitehtaan silloinen omistaja Wärtsilä

puolestaan osti Humppilan 1986.

Vuonna 1987 A. Ahlström Osakeyhtiö myi Iittalan

lasitehtaan Wärtsilälle. Iittala yhdistettiin Nuutajärven

lasitehtaan kanssa Iittala-Nuutajärvi Oy:ksi. Hackman

osti yrityksen vuonna 1990. Vuodesta 2003 yritys

toimi itsenäisenä nimellä Iittala Oy Ab. Vuonna 2004

se siirtyi toimivan johdon ja ABN AMRO Capitalin

hallinnoiman sijoitusrahaston omistukseen. Vuoden

2006 lopussa yritys muutettiin julkiseksi osakeyhtiöksi

ja nimeksi tuli Iittala Group Oyj.

Ari´s designin pöydällä mm. Oiva Toikan Oz-taidelasikarahveja.

Samalla osastolla Toikan lintuja.

 

 

Ajan-Muiston pöydällä Riihimäellä valmistettuja esineitä.

Eturivissä vasemmalta: Aimo Okkolinin uniikkituotteeksi

luokiteltu kynttilänjalka vuodelta 1956, osittain sininen

Helena Tynellin Neljän tuulen hattu, Aimo Okkolinin

uniikkituotteeksi luokiteltu rubiininpunainen maljakko.

Esineen sisällä oleva tila tuo mieleen Tapio

Wirkkalan Tokio-taidelasimaljakon.

Miltähän tämä munajauheke oikeasti on mahtanut maistua ?

Kaupantekoa Wanhat Unelmat –liikkeen osastolla.