Marjatta Sarpanevan aloituskuva
Espoon kaupungin-
museon Lasi aika –luentosarjassa.
|
Näyttelykeskus WeeGee:ssä
toimiva Espoo kaupunginmuseo järjestää keskiviikkoisin yleisöluentoja Lasi aika
–näyttelyn oheisohjelmana. Eilen oli vuorossa Marjatta Sarpanevan luento otsikolla
Muotoilijan ja ammattiväen roolitus teollisuudessa.
Sarpaneva työskenteli edesmenneen
miehensä Timo Sarpanevan assistenttina ja hän on kuvannut videolle
lasinvalmistusta ja lasintekijöiden haastatteluja parinkymmenen vuoden ajan. Marjatta
Sarpanevan käytti runsaasti videoaineistoa luennossaan. Vanhimmat oli kuvattu
vuonna 2000, jolloin Markku Tasala haastatteli lasintekijöitä kirjaansa
Lasintekijöiden tarinoita Iittalasta.
Yleisöä oli paikalla
toistakymmentä.
|
Timo Sarpaneva, joka oli
koulutukseltaan graafinen suunnittelija, pääsi sisälle lasinvalmistukseen Erkki
Vesannon avulla. Vesanto perehdytti monia muitakin muotoilijoita teolliseen
lasinvalmistukseen. Hän teki mittavan työn Iittalassa mm. muotoilijana,
piirustuskonttorin esimiehenä ja Iittalan lasimuseon perustajana. Vesanto on
kuitenkin jäänyt suurelle yleisölle hieman vieraaksi, mutta korjausta tähän on
tulossa, kun Suomen lasimuseossa avautuu Vesantoa esittelevä näyttely
toukokuussa.
Videolla Timo Sarpaneva kehuu
Erkki Vesantoa ja antaa tunnustuksen hänelle perehdyttämistyöstä.
Marjatta Sarpaneva Espoon
kaupunginmuseossa.
|
Luennon kantava teema oli se,
että muotoilija ei lasiesineitä tee, vaan usean ammattilaisen tiimi, verstakko,
joka toteuttaa muotoiljan kanssa vuorovaikutuksessa lopullisen esineen. Timo
Sarpanevakin usein meni piirustuksen kanssa luottomiehensä, ylihyttimestari
Reino Löflundin luo ja kysyi Voiko tämmöisen tehdä ?
Sarpaneva piti mielenkiintoisen
luennon
videoesimerkkeineen KaMu:n luentosarjassa.
|
Marjatta Sarpaneva kantaa huolta
tulevien nuorten suunnittelijoiden perehdyttämisestä teolliseen työskentelyyn.
Suomessa on oikeastaan vain yksi teollinen valmistaja eli Iittala, jolla ei ole
enää yhtään kuukausipalkkaista muotoilijaa. Aalto-yliopiston muotoilijakoulutus
on aika etäällä teollisesta valmistamisesta, niinpä uudet lasintekijät Aalto-yliopistosta
ja Nuutajärven sekä Ikaalisten lasikouluista suuntautuvat studiolasin
valmistamiseen. Sarpanevan mielestä heidän pitäisi päästä kisälleiksi
lasitehtaaseen, jotta teollisella lasinvalmistuksella olisi tulevaisuus
Suomessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti