 |
|
Vanhaa lasia K.H.
Renlundin museon vitriinissä Kokkolassa.
|
Kokkolan vanhassa
keskustassa sijaitsee K.H. Renlundin museo Roosien suvun perinteikkäässä
kaupunkitalossa. Rakennuksessa on jonkin verran 1700- ja 1800-luvun kalusteita,
taidetta myös 1900-luvulta ja jonkin verran muuta esineistöä. Hieman myös
lasiesineitä.
 |
Vanhojen lasiesineiden
näköisiä uusia lasiesineitä.
Kun vuosia kuluu, esineen omistaja vaihtuu ja
valmistajan tarrat irtoavat, niin näistäkin osa saattaa
tulla myyntiin muka
1800-luvun lasiesineinä.
|
 |
|
Lasisirkus on valmistanut Nuutajärvellä
vanhan mallin mukaisia pikareita.
|
Roosin talon yläkerran
näyttely kertoo elämästä Kokkolassa kaupungin kukoistuksen aikana 1800-luvulla.
Roosin talon rakennuttaja Andreas Roos (1785-1842) oli Anders Roos vanhemman
(1750-1810) ja Maria Elisabeth Rahmin poika (1759-1803). Vuonna 1809 Andreas
Roos avioitui pietarsaarelaisen kauppiasperheen tyttären Maria Sophia
Lindskogin (1787-1856) kanssa. Pariskunta sai yhteensä kymmenen lasta, joista
seitsemää tytärtä kehuttiin hyvin kauniiksi. Roosin talo rakennettiin suuren
perheen kodiksi ja kauppaliikkeen tiloiksi. Alakerta oli arkikäytössä ja
yläkerta juhla- ja edustustiloina. Koska Roosin talo oli aikanaan kaupungin
edustavin rakennus, vastaanotettiin siellä myös kaupungissa v. 1819 vieraillut
keisari Aleksanteri I.
K.H. Renlundin museon
perustana on Karl Herman Renlundin testamenttilahjoitus, joka käsittää 39
teosta suomalaisen taiteen kultakaudelta 1800 - 1900-lukujen vaihteesta. Roosin
talon yläkerrassa on esillä Renlundin lahjoitukseen kuuluvia tunnettuja teoksia
suomalaisen taiteen kultakaudelta mm. Beda Stjernschantzin, Magnus Enckellin,
Pekka Halosen ja Viktor Westerholmin teoksia, sekä Karl Herman Renlundin
henkilöhistoriaa.
Merimiehen pojaksi
Kokkolassa syntynyt Karl Herman Renlund eteni rautakaupan puotipuksusta
suurliikemieheksi ja keräsi elinaikanaan huomattavan omaisuuden. Vähän
vanhemmat muistavat Renlundin rautakauppaketjun. Hänellä oli myös merkittäviä
yhteiskunnallisia tehtäviä ja hänet valittiin säätyvaltiopäiville v. 1888
Helsingin porvareiden edustajana ja useille valtiopäiville Kokkolan porvareiden
edustajana sen jälkeen. Luonteeltaan seurallisena henkilönä hänen laajaan
ystäväpiiriinsä kuuluivat mm. Jean Sibelius ja Pekka Halonen. Hänen kerrotaan
tukeneen mielellään kulttuuria ja taidetta.
 |
|
Beda Stjernschantzin
maalaus Pitkärannan lasitehtaan
lasinpuhaltajista oli kesällä 2014 lainassa
Amos Anderssonin
taidemuseossa Helsingissä, mutta on palautunut takaisin
kotimuseoonsa. Taiteilijan laajan näyttelyn yhteydessä tästä t
aulusta oli juttu
myös tässä blogissa:
Tauluhan on tuttu myös
Suomen lasimuseossa käyneille,
kun sen kuva on museon alakerrassa selittävien
tekstien kera.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti