Suomalaisen lasin
vuosikirja on
julkaistu nyt kolmannen kerran.
|
Suomen lasimuseon ystävät ry on julkaissut nyt kolmannen kerran Suomalaisen lasin vuosikirjan. Kirjan sivumäärä on vuosi vuodelta kasvanut, tänä vuonna teos on 160-sivuinen runsaasti kuvitettu artikkelikokoelma.
Suomalaisen lasin
vuosikirjan aukeama, jolla
esitellään Helena Tynellin laajaa tuotantoa.
|
Tuula Poutasuon artikkeli
”Lasitaidetta ja elämää” on monipuolinen katsaus alkuvuodesta kuolleen
muotoilija Helena Tynellin elämään ja uraan. Viime talvena poismenneen
muotoilija Pertti Santalahden uraa Nuutajärvellä ja Humppilassa esitellään
Kaisa Koiviston artikkelissa ”Muotoilua ja studiolasia”. ”Oiva Toikka ja
japanilaiset fanit” on Hanna Jämsän kirjoittama artikkeli, jossa kuvataan
Toikan suosioita Japanissa, missä iso vaikutus on ollut sikäläisen
Scope-nettikaupan toiminnalla. Pirkko Sillanpää esittelee Espoossa vuosina 1923
– 1952 toimineen Kauklahden lasitehtaan historiaa ja tuotantoa.
Oiva Toikan suosiota
Japanissa selittää
mm. nettikauppa Scopen toiminta.
|
Kirjassa esitellään
Kauklahden
lasitehtaan historiaa ja tuotantoa.
|
Igor Herler on perehtynyt
Alvar sekä Aino Aallon
muotoilutyöhön ja esittelee selvitystyönsä tuloksia
Suomalsien lasin vuosikirjassa 2016.
|
Aarre Putro voitti tällä
Olli-lasisarjalla Karhula-Iittalan
muotoilukilpailun puristelasisarjan 1932.
|
Toisessa artikkelissaan
Herler esittelee Karhula-Iittalan vuoden 1932 muotoilukilpailun
puristelasisarjan voittaneen Olli-lasisarjan ja sen muotoilijan Aarre Putron.
Tuttuja Kumelan lasitehtaan
tuotteita,
joiden muotoilija Sirkka Kumela-Lehtonen
ei kuitenkaan ole tunnettu
|
Satu-Lotta Peltola
esittelee satoja lasiesineitä Kumelan lasitehtaalle muotoilleen Sirkku
Kumela-Lehtosen, jonka nimi on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka hänen
muotoilemansa esineet ovat laajalle levinneitä.
Samassa Kumelan
lasitehtaassa valmistettiin myös kuparia ja lasia yhdisteleviä esineitä, joita esitellään
Roger Peltosen artikkelissa. Myös Nanny Still muotoili kuparia ja lasia
yhdisteleviä valaisimia hollantilaiselle valaisintehtaalle.
Kuparia ja lasia
yhdisteleviä valaisimia ja muita
lasiesineitä valmistettiin aikanaan mm.
Kumelassa,
Hollannissa ja Saksassa.
|
”Puristelasi ja muuttuva
arki” on Viivi Alajuuman artikkeli, jossa hän kuvaa lasivalmistuksen teknisen
kehityksen, muotoilijoiden taiteellisten näkemysten ja kuluttajien tarpeiden
muutosta 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin.
Timo I. Laakso on koonnut
katsauksen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistetuista uusista
lasiesineistä. 14 sivun läpileikkaus antaa monipuolisen kuvan itsenäisissä
lasistudioissa sekä Iittalan lasitehtaassa valmistetuista esineistä.
Viimeksi kuluneen vuoden
aikana valmistettuja
uusia lasiesineitä esitellään vuosikirjassa laajasti.
|
Sini Majurin ja Marja
Hepo-ahon kirjoittama ”Studiolasi on tulevaisuuden taidemuoto” täydentää kuvaa
suomalaisen lasinvalmistuksen ajankohtaisesta tilanteesta.
Kaisa Koivisto esittelee
artikkelissaan Suomen lasimuseon lasikokoelmien keräämisen vaiheita museon
55-vuotisen historian ajalta. Harri Korkkula on haastatellut lasimuseon
perustamiseen keskeisesti vaikuttaneen Eero Hillin tytärtä. Jutussa luodaan
kuvaa lasimuseolle omistautuneesta ja sen ensimmäisenä johtajanakin toimineesta
aikaansaavasta miehestä. Hillin tytär Maija de Groot muistelee kirjassa myös
aikaa Nanny Stillin lapsenlikkana Brysselissä vuonna 1961.
Viime vuoden vuosikirjassa
esiteltiin toimintansa jo lopettanutta Karhulan lasimuseota. Tänä vuonna
vuorossa on toinen Ahlströmin lasiteollisuuden aikanaan perustama tehdasmuseo
eli Iittalan lasimuseo. Nykyään se toimii Designmuseon alaisuudessa nimellä Designmuseo
Iittala. Sirkka-Liisa Löflundin artikkelissa esitellään museon toimintaa sen
perustamisesta 1971 vuoteen 2005 asti. Löflund on tehnyt merkittävän työn
museon perustamisvaiheen tietojen ja kuvamateriaalin keräämisessä yhteen.
Samassa rakennuksessa
Iittalassa aloitti toimintansa vanhojen lasiesineiden kauppaan erikoistunut
Lasikammari-liike 1986. Tänä keväänä 20 vuotta täyttänyt liike toimii nykyään
Helsingissä. Kauppias Gittan Kokon henkilökuvan on kirjoittanut Jyrki Winter.
Nuutajärven lasikylän
toimintaa vuonna 2014 tapahtuneen lasitehtaan lopettamisen jälkeen kuvataan usean
jutun kokonaisuudessa. Marja-Leena Salo esittelee monipuolisesti kuvitetussa
jutussa lasikylän kolmatta elämää. Marika Kinnunen kuvailee Nuutajärven
Galleria Osuuskunnan toimintaa ja Sara Hulkkonen esittelee Nuutajärvellä
tapahtuvaa lasialan koulutusta. Loppukesällä lasikylää elävöittää
Lasivitriini-tapahtuma, jonka traditioista Risto Aalto on kirjoittanut. Myös
viimeisimmän Kaj Franck muotoilupalkinnon saanut Markku Salo on esittelyssä.
Suomen lasimuseon
toimintakertomus
viime vuodelta on laajasti kuvitettu.
|
Kirjassa on mukana Suomen
lasimuseon ystävät ry:n toimintakertomus vuodelta 2015 ja sen ohessa kuvallinen
juttu yhdistyksen 30-vuotisjuhlista, jotka järjestettiin viime syksynä. Myös
Suomen lasimuseon toimintakertomus on julkaistu runsaasti kuvitettuna versiona.
Lisäksi kirjassa on poimintoja viimeksi kuluneen vuoden aikana kotimaisissa
laatuhuutokaupoissa myydyistä mielenkiintoisista lasiesineistä
vasarahintoineen.
Kirjassa esitellään
poimintoja kotimaisten
laatuhuutokauppojen mielenkiintoisista
lasiesineistä
vasarahintoineen.
|
Kirja on 160-sivuinen
nelivärinen teos, sivukoko on hieman madallettu A4. Painos on 1500 kappaletta.
Kirjan on julkaissut Suomen lasimuseon ystävät ry ja kaikki sen noin 900
jäsentä saavat kirjan jäsenetuna. Kirjaa myydään Suomen lasimuseon myymälässä
20 eurolla.
Kirja on tehty talkootyönä
ja sen ovat koonneet Timo I. Laakso ja Jyrki Winter. Graafinen suunnittelu on
Maara Kinnermän.
Kirjan ja muun toimintansa
tuotoilla yhdistys tukee Suomen lasimuseon toimintaa.
Laajasti kuvitetun
vuosikirjan sisältö on monipuolinen.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti