Toini Muona & Gunnel Nyman saman maljan tekijöinä

Pieni malja, jonka pohjassa on signeeraus Toini Muona

Riihimäen Lasi Oy -38. Tämä malja on myytävänä

Lasikammarissa.

 

Keraamikkona paremmin tunnettu Toini Muona muotoili jonkin verran myös lasiesineitä. Wikipedian mukaan hän työskenteli Riihimäen lasille 1937 ja 1949 sekä Nuutajärven lasitehtaalle 1960-luvun alussa.

Ohessa on Toinin Muonan nimellä vuonna 1938 signeerattu pieni malja. Saman muotoinen, mutta tummanvihreä signeerattu malja on esitelty netissä:

http://www.designlasi.com/forum/30112008/toini-muona-signeerama-pieni-vihrea-kulho-riihimaenlasi

 

Kaiverrus on luettavissa maljan päältä katsottaessa. Vain harvat

kaivertajat Riihimäen lasilla ja Kumelassa osasivat tehdä

kaunokirjoitussigneerauksen esineen pohjaan peilikuvana, siten

että se oli luettavissa oikein päin lasin läpi.

 

Samanlaiset maljat vaaleansinisenä ja vaaleanvihreänä on kuvattu Suomen lasimuseon julkaisemassa kirjassa Gunnel Nyman – lasiin vangittu kauneus. Hänen nimellään signeerattuja taitaa olla aika vähän olemassa ? Näitä sinisiä maljoja näkee jonkin verran erilaisilla kaiverruskuvioilla koristeltuna ja silloin niissä on yleensä kaivertaja tai hiojan nimikirjaimet.

Gunnel Nymanin muotoilemat maljat kuvattuna hänen tuotantoaan

esittelevässä Suomen lasimuseon julkaisemassa kirjassa.

Onkohan tämän maljan muoto syntynyt Gunnel Nymanin ja Toini Muonan yhteistyönä vai mikä voisi olla selitys tälle ?

LISÄYS 6.2.2024: 

Lue myös: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/02/toimi-muonan-pikkumalja.html

Lasinkeräilijän Blogi on myös Facebookissa

 

Lasinkeräilijän Blogilla on myös facebook-sivut, joilla on eri sisältö kuin tällä blogi-sivustolla. Facebookissa pääasiassa jaetaan muiden julkaisemia mielenkiintoisia lasiaiheisia kirjoituksia ja kuvia, se on siis kooste Facebookissa julkaistuista lasiaiheisista jutuista. Käy katsomassa:

https://www.facebook.com/profile.php?id=100008815968216

Kuvia Jokelan tiilitehtaan antiikkimarkkinoilta

Tuusulan Jokelassa on toiminut tiilitehtaita yli sadan vuoden ajan 1874 – 1986 ja tätä tiilitehdasperinnettä vaalimaan on perustettu Jokelan Tiilitehdasperinne ry. Yhdistys on useamman vuoden ajan järjestänyt antiikkimarkkinat tiilitehtaan alueella heinäkuun lopulla. Lauantaina 25.7. sää suosi tätä ulkoilmatapahtumaa. Ohessa on muutama kuva tapahtumasta.

Tapahtumaa oli mainostettu tällä kyltillä, jonka tarkkanäköinen

saattoi nähdä lukea ohi kulkevan junan ikkunasta.

 

Juna olikin hyvä kulkuväline, sillä tapahtumapaikka oli

aivan Jokelan aseman vieressä. Kotimatkan joku

onnekas saattoikin sitten tehdä vaikkapa tällä mopolla.

 

Kahdeksan aikoihin joillakin myyjillä oli jo myyntipaikka

valmiina, mutta "pääkadulla" ei näkynyt yhtään ostajaa.

Taidelasin myyjä oli vähemmän kuin edellisten vuosien

tapahtumissa. Tässä pöydässä oli tapahtuman paras kattaus.

Ars Julikan tarjonta painottui tällä kerralla keramiikkaan.

Maini ja Veli olivat tuttuun tapaan paikalla.

Kaj Blomqvistin ja Timo Sarpanevan lasitaidetta.

Nämä vanhat ja komeat lasiesineet oli tuotu Raumalta.

Myyjän puhuma murre tai oikeastaan giäl oli mukavaa

kuunneltavaa.

Näin isoja soittopelejä näkee harvoin myynnissä ainakaan

ulkotapahtumissa. Tällä myyjällä niitä oli kaksi.

Jos lompakko tai tila kotona oli esteenä edellisen kuvan soittimen

ostamiseen, niin ongelmaan löytyi ratkaisu tästä hyllystä 75 eurolla.

Lohjan jäähallin antiikkimessut

Lohjan antiikki- ja keräilymessut järjestetään perinteiseen tapaan

pari viikkoa Fiskars-Billnäs –tapahtuman jälkeen Lohjan jäähallissa.

 

Eilen lauantaina käynnistyivät kaksipäiväiset Lohjan antiikki-keräilymessut, jotka jatkuvat tänään sunnuntaina klo 10 – 15. Tavaravalikoima on laaja: lasia, posliinia, hopeaesineitä, koruja, kirjoja, tekstiiliesineitä, huonekaluja, militariaa, jne.

Jäähallissa on kuitenkin nyt hieman vähemmän myyjiä kuin takavuosina ja lauantaina asiakkaitakin oli vähemmän kuin aikaisemmin. Yksi syy oli varmaan aurinkoinen kesäsää muutaman sadepäivän jälkeen ja todennäköistä onkin, että tänään kun sää ei suosi ulkona olemista niin tällaisiin sisätapahtumiin riittää tulijoita.

Ainakin eilen lauantaina jäähallin viereisellä urheilukentällä oli nuorten yleisurheilukisat käynnissä, jonka vuoksi ensimmäinen parkkialue oli täynnä jo aamusta, mutta messuille tuleville on järjestetty oma pysäköintialue hiekkakentälle urheilukentän taakse. Sinne ajetaan ensimmäinen pysäköintialueen läpi, josta johtaa tie urheilukentän ja ohitustien välistä.

Lohjan messut on aikaisemmin järjestänyt turkulainen Antemar-Trading, mutta se firma ei ole järjestänyt tapahtumia viime tammikuun Turun VPK-talon messujen jälkeen. Lohjan messut järjestää nyt jyväskyläläinen Ajanviemää ja ensi lokakuun Turun VPK-talon messut hoitaa Keräilykuume-messuja järjestävä ExpoNova.

Innokkaimmat messuvieraat tulivat hyvissä ajoin

odottamaan tapahtuman alkua ja sisäänpääsyä.

Lempäälän Antiikin osasto on tuttuun tapaan heti sisääntulon vieressä.

 

 

 

Oikealla on kaksi Kaj Franckin suunnittelemaa ohuesta

lasista Nuutajärvellä valmistettua Rista-sarjan maljaa,

joiden hiontakuvion nimi on Helmikki.

 

Kaj Franckin Pilari-sarjan maljakoita, joita

kuulee kutsuttavan myös mutterimaljakoiksi.

Riihimäen Sport-Cola –pullo

Tässä blogissa julkaistiin 24.6. kuvia Tapio Wirkkalan muotoilemasta Siff-Cola –pullosta ( http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2015/06/siff-colaa-wirkkalan-pullosta.html ). 1950-luvun lopulla useat virvoitusjuomatehtaat yrittivät saada osansa Cokiksen synnyttämästä cola-juomien suosiosta. Yksi näistä juomista oli Sport-Cola, jota myytiin pullossa, jonka muotoilu toi mieleen Coca-Cola –pullon. Salon lähellä Kiikalassa toiminut Johannislundin lasitehdas valmisti noita pulloja, jotka ovat melkein värittömiä, mutta usein hieman vihreään taittavaa lasia. Tässä blogissa on julkaistu 18.8.2013 juttu Johannislundin lasitehtaan historiasta kertovasta näyttelystä Kiikalan kotiseutumuseossa:

( http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2013/07/johannislundin-lasia-kiikalan.html )

Ohessa on kuvia Riihimäen lasitehtaan valmistamasta Sport-Cola –pullosta, joka on täysin väritöntä lasimassaa. Se on valmistettu 1958 eli samana vuonna kun Johannislundin J-merkillä valmistettuja pulloja on tehty.

 

Kuvassa vasemmalla on Sport-Cola –pullo

ja oikealla Tapio Wirkkalan muotoilema

Siff-Cola –pullo.

 

Olisiko jollain tietoa siitä minkä virvoitusjuomatehtaan tuote Sport-Cola oli ?
Löytyisikö pullon muotoilijasta tietoa, onko se kotimainen vai mahdollisesti ulkomaisen esikuvan mukaan tehty ?

Riihimäen lasin valmistaman Sport-Cola

–pullon muodokas yläosa.

Karhulan ja Iittalan lasitehtaat omistanut A. Ahlström Oy ja Riihimäen lasi Oy ostivat vuonna 1959 Johannislundin tehtaan ja lopettivat sen toiminnan. Ilmeisesti Sport-Cola –pullon muotti on saatu Riihimäelle jo edeltävnän vuotena tai sitten Johannislundin muottiin on vaihdettu vain J-kirjaimen tilalle R-kirjain ja jätetty vuosiluku muuttamatta ?



Pullon pohjassa on valmistaneen lasitehtaan merkkinä R-kirjain,

toisella rivilla on pullon tilavuuden ilmaiseva 0,25 l eli neljänneslitra

ja alimmalla rivillä 5  58, joista jälkimmäinen on valmistusvuosi.

Onkohan tuo 5 muotin numero ?

Enemmän Johannislundin lasitehtaasta voi lukea Suomen lasimuseon Lasitutkimuksia –sarjassa järjestysnumerolla XI julkaistusta kirjasta Lisälehtiä Johannislundin lasitehtaan historiaan. Kirja ja siihen liittynyt näyttely ovat Suomen lasimuseon ystävät ry:n Johannislund-projektin tulos vuosilta 1996 – 1998.

Rauhankyyhkylautanen

Iittalan valmistaman Rauhankyyhky-lautasen halkaisija on 145 mm.

Iittalan lasitehtaan muotintekijä Alfred Gustafssonin elämästä voi

lukea Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2015, jossa on Bengt Larssonin

kirjoittama artikkeli hänestä.

 

Simpeleen antiikkipäiviltä löytyi oheinen lasilautanen, johon on kuvattu kansainvälisen rauhanliikkeen symboli eli rauhankyyhky, jolla on oliivipuun oksa nokassaan. Tällainen Rauhankyyhky-asetti on kuvattu Iittalan lasitehtaan vuoden 1892 luettelossa ja se oli mallistossa vielä 1920-luvulla. Karhulan-Iittalan vuoden 1922 kuvasto ”painetuista laseista” eli puristelasiesineistä on julkaistu näköispainoksena vuonna 1978 ja siinä tämä lautanen kuvattuna sivulla 7 ja sen mallinumero on 4144 I.

Monet 1800-luvun sodat kasvattivat rauhanliikkeen kannatusta vuosisadan lopulla. Aseistariisuntaa propagoineesta, alun perin itävaltalaisesta, Aseet pois –kirjan suomennoksesta otettiin 37 painosta jo vuoteen 1907 mennessä. Vuosisatojen vaihteessa ympäri maailmaa voimistuneen työväenliikkeen tavoitteista yksi oli kansainväliseen rauhaan pyrkiminen.

Suomen Rauhanliitto perustettiin 1907 ja nykyään Suomen Rauhanliitto – YK-yhdistys ry on kattojärjestä 15:lle rauhantyötä tekevälle yhdistykselle. Eniten takavuosina julkisuudessa näkynyt Suomen Rauhanpuolustajat ry ei kuitenkaan ole Rauhanliiton jäsenjärjestö.

 

Rauhanaatteen markkinointia tämäkin: rauhankyyhky kuvattuna

pieneen lasilautaseen. Onhan tällaisen lautasen laittaminen pöydälle

ollut silloin 100 vuotta sitten selvä signaali isäntäväen arvomaailmasta.

Lisää tästä propagoinnista voi lukea Erkki Fredriksonin kirjasesta

”Lasiin kätkettyä protestia”, jossa käsitellään pääasiassa suurmieslaseja

ja vaakuna-asetteja, mutta siinä julkaistua tietoa Rauhankyyhky-asetista

on käytetty lähteenä tässä tekstissä.

 

Rauhanaate ei 1900-luvun alussa kuitenkaan menestynyt tarpeeksi, vaan ensimmäinen maailmansota käytiin 1914 – 1918. Kansainliitto perustettiin osana Versailles´n rauhansopimusta vuonna 1919. Toisen maailmasodan jälkeen vuonna 1945 Kansainliiton työtä jatkamaan perustettiin Yhdistyneet kansakunnat eli YK.

1970-luvun jälkipuoliskolla ja 1980-luvun alkupuoliskolla nähtiin paljon erilaisia versioita rauhankyyhkystä, tunnetuin on ehkä Pablo Picasson versio. Ja olihan yksi 1960-luvun suosituimmista pastillikaramelleistä Fazerin Pax (=Rauha), jonka rasian kannessa oli myös kuvattuna tuo rauhankyyhky.

Simpeleen antiikki- ja keräilypäivät alkoivat

Itärajan tuntumassa Rautjärven kunnassa avattiin tänään kaksipäiväinen antiikkitapahtuma, jolla on jo 17-vuotinen historia. Paikallisen Lions Clubin järjestämä tapahtuma poikkeaa muista antiikkimessuista siinä, että sillä on myös pitäjänjuhlan piirteitä. Paikalle pyritään aina saamaan puhujaksi joku silmäätekevä henkilö, joka tänä vuonna oli maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Myös kunnanjohtaja esitti tervehdyksensä. Perinteisen tavan mukaan tarjolla oli myös musiikkiesityksiä tapahtumavieraiden viihdyttämiseksi ja lapsille oli omaa ohjelmaa. Paikkakuntalaiset tulevatkin tänne viihtymään, eikä ostaminen ole tässä tapahtumassa niin merkittävässä osassa kuin tavanomaisissa antiikkitapahtumissa. Tuija Peltomaa arvioi yleisön mukanaan tuomia esineitä. Tapahtuma on avoinna myös huomenna sunnuntaina klo 10 – 16.

Tapahtuma järjestettiin 15 vuotta yhteiskoululla, joka rakennetaan nyt uudestaan ja sen vuoksi tapahtuma pidetään nyt toisen kerran Kivijärven koulun alueella kahdessa koulurakennuksessa ja niiden pihoilla sekä kivenheiton päässä sijaitsevilla Nuorisoseurantalolla ja Työväentalolla.

Lasiesineitä on tarjolla jonkin verran, vaikka niiden osuus tarjonnasta on nyt vähäisempi kuin vielä pari vuotta sitten. Kaikenlaista mukavaa vanhaa tavaraa on kuitenkin runsaasti tarjolla ja mukaan saattaakin lähteä jotain sellaista tavaraa mitä ei aikaisemmin tiennytkään tarvitsevansa.

Kivijärven koulun kesäpihalla vietettiin tapahtuman avajaiset ja tehtiin kauppaa.

 

Ollin Onnen osastoa kesäpihalla.



Keltaisen koulun ja työväentalon välissä oli myös ulkomyyntipaikkoja.

Simpeleen antiikkipäiviltä saisi harrastusvälineet,

jos jättäisi lasiesineiden keräilyn ja aloittaisi toisella

tavalla antoisan harrastuksen.

 

Vanhat radiot ja levysoittimet vetävät puoleensa aina runsaasti väkeä.

Kivijärven koulun yläkerrassa on lisäksi näyttely, jonka teemana ovat

vanhat radiot, grammarit ja vinyylit.

Kivijärven koulun juhlasalissa.

Yksi tapahtuman laadukkaimmista lasiesinepöydistä.

Tunnistaako joku nämä lasit ?

Tunnistaako joku ?

Myyjän mukaan tämä on Toini Muonan Nuutajärvelle

muotoilema malja ja pohjassa oli signeerattuna Muonan

nimi. Saadun viestin mukaan tämä ei kuitenkaan olekaan

Muonan muotoilema, vaan kuulemma vastaavia esineitä

on kirpputoreilla myytävänä edullisesti ilman signeerausta ?

Tuija Peltomaan esinetunnistukseen oli jonoa.

Nuorisoseurantalon juhlasalissa.

Nanny Stillin Tattara on melko harvinainen,

varsinkin tällaisissa kesätapahtumissa.

Työväentalon juhlasali.

Keltaisen koulun luokissa alkoi puolilta päivin olla ruuhkaa.

Iittalassa valmistettuja Wirkkalan Briljant-sarjan laseja.

Karhula-Iittalan laseja alkuperäispakkauksessa.

 

Suojeluskuntien kangasmerkkejä tehdään nykyään

uustuotantona ja nämä ryyppylasit ovat uustuotantoa

ilmeisesti parinkymmenen vuoden takaa.