Lasia esillä Antiikki ja taide –lehdessä

Karprintin julkaiseman Antiikki ja taide –lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa on juttuja lasista enemmän kuin aikaisemmissa numeroissa. Tämän numeron ensimmäinen juttu on reportaasi tammikuun alussa Helsingin Kaapelitehtaalla järjestetyiltä antiikkimessuilta. Jutussa on haasteltu messujärjestäjä Hannu Tienhaaraa ja kauppiaita antiikin sekä muun vanhan tavaran kaupan trendeistä.

Antiikki ja taide –lehden numerossa 1/2015

on tasan sata sivua kannet mukaan laskettuna.

Tyylisuunnista on tässä numerossa esittelyssä 

art deco ja tarkastelussa on sen ilmentymät mm.

arkkitehtuurissa, taideteollisuusesineissä ja kuvataiteessa.

Lasiin liittyy tämäkin: Lehdessä on kahden

aukeaman juttu vanhojen ikkunoiden entisöinnistä.

Lasiin liittyy tämäkin 2: Kahden aukeaman jutussa on asiaa

vanhojen valaisinten lasikuvuista. Forssalaisen osto- ja

myyntiliikkeen pitäjä Matti Lindstedt on erikoistunut vanhoihin

sähkö- ja öljylamppuihin sekä niiden varaosiin.

Aila Vuotila on kerännyt puristelasia ja hänen kokoelmastaan

löytyy mm. 175 kermakko-sokerikkoparia ja lisäksi vielä 60 paria

vailla olevaa puoliskoa. Keskellä sivua olevaViialan lasitehtaan

upea turkoosinsininen ja ohdakekoristeinen kermakko-sokerikko

lähes sadan vuoden takaa kiinnittää huomion. Viiden sivun jutun

lopussa käy ilmi, että Vuotila on nyt perustanut nettikaupan ja

kivijalkamyymälän Helsinkiin: www.retronomi.fi

Suomen lasimuseon ystävät ry:n tammikuussa

järjestämästä Lasipäivästä on lehdessä sivun juttu.

Riihimäkeläinen Osuuskunta Lasismi on valittu esimerkiksi,

jonka kautta kerrotaan suomalaisesta studiolasista. Kahden

aukeaman jutussa kerrotaan siitä työstä, jonka varassa

suomalaisen taidelasin tulevaisuus pitkälti on. Vanhoista

teollisista valmistajista on jäljellä enää Iittala ja toinen teollinen

valmistaja Muurla ei varsinaista taidelasia valmistakaan.

Huomenna on suomalaisen kulttuurin päivä

Kuvaruutukaappaus: http://oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/kalevalan-paiva-282

Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää vietetään 28.2.

Kalevalan päivän vietto alkoi yliopiston piirissä jo 1800-luvun loppupuolella. Vuonna 1978 lippulainsäädännön uudistuksen yhteydessä Kalevalan päivästä tuli virallinen liputuspäivä ja sen lisämääritteeksi liitettiin suomalaisen kulttuurin päivä.

Kalevala on Suomen kansalliseepos. Se koostuu Elias Lönnrotin kokoamista ja yhtenäiseksi teokseksi yhdistämistä eeppisistä runoista. Lönnrot teki vuosina 1828-1845 lukuisia runonkeräysmatkoja. Hän keräsi noin 65 000 kalevalamittaista runosäettä ja lisäksi suuren määrän satuja, arvoituksia ja sananlaskuja. Lönnrot kirjoitti Kalevalan ensimmäisen painoksen esipuheen 28.2.1835. Saatuaan käyttöönsä uutta lähdeaineistoa, Inkerin ja Suomen Karjalan lähes ennen tuntematonta kansanrunoutta, Lönnrot julkaisi 1849 uuden, lopullisen Kalevalan. Teoksessa on 50 runoa ja 22 795 säettä.

Kalevala osoitti aikalaisille, että suomen kielellä voitiin luoda korkeatasoista runoutta. Ulkomaihin päin se avasi uuden, tuntemattoman mytologisen maailman ja toi näkyviin uuden kielialueen.

Lisätietoja Kalevalasta saa Suomalaisen kirjallisuuden seuran kotisivuilta osoitteesta www.finlit.fi/kalevala/finfosuo.htm

 

Lähde: http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2-2001/27-15-16-25

Tingi ja tongi Hyvinkäällä

Valoisa ja avara itsepalvelukirpputori Tingi & Tongi

Hyvinkään ydinkeskustassa.

 

Hyvinkään ydinkeskustaan avattiin viime vuoden loppupuolella uusi kirpputori Tingi & Tongi samaan kiinteistöön Tokmannin kanssa. Paikka on siisti, valoisa ja hyllyjen välissä on riittävästi tilaa. Lasiesineitäkin oli ainakin tänään kohtuullinen määrä tarjolla. Liike löytyy netistä: www.tingijatongi.com

Alahyllyllä olevat Toikan linnut antavat mittakaavan

sille miten suuri on ylähyllyn esine, joka näyttää

Timo Sarpanevan lintupullolta, mutta se lienee kopio ?

14.3. Tingi & Tongi järjestää huutokaupan Kauppatori 1:ssä.

Pieniä taidelasiesineitä

Muutaman senttimetrin korkuisten lasiesineiden

kokoelma ei vaadi suurta lasivitriiniä.

 

Antiikki & Design –lehden tuoreessa numerossa 2/2015 esitellään muun muassa miniatyyrikokoisia taidelasiesineitä. Lasiin liittyy myös juttu hopeasta tai muusta metallista valmistetuista lasisten teelasien pidikkeistä.

Moni lasiesineitä harrastava katselee mielellään muitakin vanhoja taide- ja taideteollisuusesineitä, varsinkin keramiikkaa. Tässä aikaisemmin Glorian Antiikkina tunnetussa lehdessä on upeasti kuvitettu juttu Josef Manuelin ja Valentina Modig-Manuelin keramiikkaesineistä, joita he valmistivat Turussa omassa Studio Keramos –yrityksessään.

Yllättävän monella ihmisellä tuntuu olevan käsitys,

että lasin punainen väri saataisiin aikaan lisäämällä

kultaa lasimassaan. Suomen lasimuseon intendentti

Kaisa Koivisto oikoo lukijakysymyksen vääriä käsityksiä.

Mäkihyppääjä lasissa

Falunin MM-kisat ovat jo käynnissä ja Suomen mäkijoukkueen valinnoista spekuloidaan taas kerran. Jotkut mäkihyppääjät ovat tulleet tunnetuiksi myös lasinkallisteluistaan, mutta oheinen lasiesine on maljakko, vaikka voisihan sitä käyttää myös isona tuoppina.

Maljakon pohjassa on signeeraus: GH Karhula eli 

kyseessä on Göran Hongellin suunnittelema maljakko, 

joka on valmistettu Karhulan lasitehtaassa. Maljakon 

mallinumero on 6300 ja se on muotoiltu 1938 

vientimallistoon. Maljakkoa on koristeltu monilla 

erilaisilla hiontakuvioilla.

Mäkihyppääjien tyyli, välineet ja pukeutuminen 

ovat muuttuneet tämän kuvan tekoajankohdasta 

eli noin 70 vuoden kuluessa.

Nuutajärven lasikoulun tulevaisuus uhattuna

 

Ammattiopisto Tavastian lasialan koulutuksen jatkaminen Nuutajärvellä on taas pohdinnan kohteena. Nuutajärven lasitehtaan sulkeminen vuosi sitten on jättänyt Lasikoulun vastaamaan yksinään koulutustilan hyttivarustuksen huollosta ja kunnossapidosta. Koulun käyttämä lasiuuni on tullut käyttöikänsä päähän ja sen uusiminen vaatisi ison investoinnin. Lisäksi koulutuksen järjestäminen on ollut kalliimpaa kuin kuntayhtymän siitä saama valtionapu. Harkinnanvaraista lisätukea ei ole saatu joka vuosi.

Tässä tilanteessa pääasiassa Hämeenlinnassa toimiva koulutuskuntayhtymä Tavastia pohtii erilaisia vaihtoja. Esillä on ollut ainakin koulutuksen siirtäminen Forssan ammatti-instituutin alaisuuteen, koulutuksen siirtäminen uusiin tiloihin Hämeenlinnaan ja lasialan koulutuksen muuttaminen oppisopimuskoulutukseksi.

Hiljattain perustettu Nuutajärvi-säätiö ja Nuutajärven lasikylän lasitaiteilijoiden lasihyttiä ylläpitävä Lasikomppania ovat luvanneet tukeaan koululle, jotta koulutusta järjestettäisiin jatkossakin Nuutajärvellä.

Forssan Lehti ja Hämeen Sanomat julkaisivat eilen 18.2. Hanna Antila-Anderssonin kirjoittaman jutun aiheesta. Eri puolueiden edustajista koostuva Koulutuskuntayhtymä Tavastian hallitus on koolla seuraavan kerran 24.3.

Nuutajärven lasikoulun facebook-sivut ovat osoitteessa: https://www.facebook.com/NuutajarviGlassSchool?fref=nf

Suomalaista lasitaidetta 2010 – 2014

Suomen lasimuseo koonnut suomalaista lasitaidetta viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta Suomen lasi elää 7 –näyttelyyn. Vastaavia näyttelyitä on siis järjestetty 6 kertaa aikaisemminkin siitä tuo järjestysluku. Museo on tallentanut laajasti suomalaista lasituotantoa jo 35 vuoden ajan näiden näyttelyiden avulla. Jokaisesta näyttelystä on tehty myös kirja ja näyttelyt ovat kiertäneet maailmalla esittelemässä suomalaista nykydesignia. Aikaisemmin näyttelyihin ovat mahtuneet kaikki tarjotut esineet, mutta tänä vuonna näyttelyesineet ovat juryn valitsemia. Suomen lasi elää 7 –näyttely ei lähde yhtenä kokonaisuutena kiertämään maailmaa, vaan todennäköisesti siitä viedään osia ulkomaisiin museoihin esittelemään Suomen lasimuotoilua.

Jenni Liikanen: You Are?, Lasismi, Riihimäki 2011.



Gaij Tereschatoff: Sorsapariskunta, Lasiruusu, Puumala 2012-2013.

Takana Ulla Paasio: Ruukkukukat 2013.

 

Miia Virtasalmi: Sunshine, Lollipops and Rainbows, 2011.

 

 

Vasemmalla takana Tero Silverin Uteliaat majakat –esineitä vuodelta 2014.

Edessä vasemmalla Joonas Laakson Über 2 samalta vuodelta. Takana

oikealla on myös Laakson Zig-Zag viime vuodelta ja edessä oikealla on

Kimmo Reinikan Timango, niinikään vuodelta 2014. Silverin esineet on tehty Lasikomppanian hytissä Nuutajärvellä, muut Lasismissa Riihimäellä.

 

Etualalla Yrsa Lindqvist: Railo, ArtGlassCenter 2012,

keskellä Leena Vuorimaa: Lehdykkä 2011,

sen takana Laura Aalto-Setälä: Idut 2014.

Säde Salmi-Nykopp: Ratsastavan ruhtinaan

malja, Lasismi, Riihimäki 2013.

Emmi Santa: Jurumi 2014.



Vasemmalla Matti Vilppula: Frendit ja Salkkarit, Lasikomppania, Nuutajärvi 2014.

Oikealla Alma Jantunen: Resupekat, Lasisirkus, Nuutajärvi 2011.

Etualalla Markku Salon Yhdessä, 2011, Nuutajärvi.



Ristomatti Ratia: Lasitölkit.

Gina Salaris: Pingviini, 2012, Nuutajärvi.

Etuallalla Lea Swantz: Follow Your Heart, 2012.

Takana seinällä on Eija Yli-Knuuttilan: Lasinen rukinlapa,

2012 Kihniön lasikoulu.

Sara Ilveskorpi: Haiku 2011.

Susanne Koskimäki: Kuolleidenpäivän juhla, 2011.

 

Kirsti Taiviola: Perimätietoa I, Aalto-yliopisto 2012.

Sara Hulkkonen: Arie I-VIII, Lasikomppania, Nuutajärvi 2013.

Elina Salonen: Growing takes time – Kasvaminen vie aikaa, 2014.

Markus Eerola: Sininen ja punainen, 2014.

Yksi näyttelyn sympaattisimmista esineistä:

Pekka Paunila: Elmeri, Lasistudio Pekka Paunila, Riihimäki 2012.

Mary Jane Gregory: Maiseman lippuja:

Hehku / Syksy / Saari / Järvi / Talvimyrsky, 2014.

Johannes Rantasalo: Muhkea punainen, Lasisirkus / Lasikomppania 2014.

 

Etualalla Tii Heilimö: One way ticket no: 2, 2012.

Minna Tuomisto-Kokko: Lohtu, 2014.

Markus Elo: Luna tick, 2014.

Soili Halonen-Mikkonen: Hunnutettu, 2010.

Kaij van der Puij & Timo Ripatti: Henget,

talvisodan kansallinen muistomerkkikilpailussa

jaettu kolmas sija, Lasismi 2013.

Markku Salo: Oceania, Lasikomppania 2012.

Saara Korppi: HoleInOne 2012. Korppi on opiskellut ensin

Nuutajärven lasikoulussa ja on sitten jatkanut opintojaan

Orreforssin lasikoulussa Ruotsissa. Nyt hän on palannut Suomeen.

Henni Eljala: Skeaters Dream, Nuutajärven lasikoulu 2013.

 

Soile Yli-Mäyry: Captured letter, 2013. Studio Berengo, Venetsia.

 

Ritva-Liisa Pohjalainen: Päämäärä, Lasisirkus / Lasikomppania, Nuutajärvi 2013.

 

Oiva Toikka: Huonosti vartioitu tyttö.

 

Juri Karinen: Kaiku, Verstakko, Riihimäki 2014.

Taru Syrjänen: Organism, Bianco Blu 2011.

Etualalla Jaakko Liikanen: Hyrrä, Lasismi 2014.

Takana oikealla Aino Vilpas: Love Muffin 2012 ja

Marjut Numminen: Dangerous Drinks,

Soda Shop Design / Verstakko 2014.

Vasemmalla takana Jenni Sorsa: Play 2012.

Marika Kinnunen: Polkka, Lasikomppania, Nuutajärvi 2013.

Vasemmalla Reima Maaronen: Pusuhuuli, Bianco Blu 2013.

Takana Rolf Jungebrand: Saaristo, 2014

Yrsa Lindqvist: LB1, ArtGlassCenter 2014.

Johanna Lehto: Illuusio 2013.

Ilse Lindqvist: Cirkus, ArtGlassCenter 2011.

Etualalla Kari Alakoski: Valkoinen kääpiö, Lasi-Kalaasi / Verstakko 2013.

 

Oikealla Toni Kokkila: Oktaavit, Lasismi Riihimäki 2013.

Oiva Toikan Juhlasieppari aikoo käydä

Päivi Kekäläisen Tårta på tårtan kimppuun.

Päivi Kekäläinen: Tårta på tårta, 2010.

Oiva Toikka: Juhlasieppari, 2012.