Hauskaa Pikkujoulua !

Pikkujoulukausi taitaa olla vilkkaimmillaan tänä viikonloppuna ja sunnuntaina saa avata joulukalenterin ensimmäisen luukun. Silloin alkaa myös kristillisen joulun odotus, kun on ensimmäinen adventtisunnuntai.

Juhlan kunniaksi ohessa joulun värinen kuva; vihreää ja punaista. Kuvassa kolme Göran Hongellin muotoilemaa lasimaljakkoa GH-10. Suomen lasimuseon julkaisemassa Sata vuotta Karhulan lasia –kirjassa sanotaan, että näitä 165 mm korkeita maljakoita on valmistettu USA:n vientiin kirkkaina (eli värittöminä) ja värillisinä. Kirjan mukaan maljakko on tullut tuotantoon 1947.

Vihreinä näitä on silloin tällöin myynnissä, mutta onko jollain kuvaa jonkun muun värisestä versiosta ? Oheisen kuvan maljakoista oikean puoleinen on koristeltu tähtihionnoilla, vasemman puoleinen lehtihionnoilla ja takana on hiomaton versio. Onkohan olemassa muita hiontakoristeluvaihtoehtoja ?



Göran Hongell muotoili ja Karhulan lasitehdas valmisti GH-10 maljakoita vuodesta 1947 alkaen.



Keräilykuumeen ensi vuoden messukalenteri on julkaistu

Keräilykuumeen messuvuosi 2014 starttaa perinteisesti tammikuun 4.päivä yksipäiväisillä Kouvolan Antiikki- ja Keräilymarkkinoilla. Helmikuussa Keräilykuume nousee Järvenpään Järvenpää-talossa, paria viikkoa totuttua aiemmin 8.-9. helmikuuta.

Maaliskuun 8.-9. päivinä messukalenterissa on uusi suuri messutapahtuma Vantaan Energia Areenalla. Energia Areena tarjoaa Keräilykuume messujen käyttöön huikeat yli 3000 m2 messutilaa valoisasta ja nykyaikaisesta hallista. Energia Areena sijaitsee Vantaan Myyrmäen Urheilupuistossa loistavien liikenneyhteyksien päässä.

Perinteiset Pääsiäisen Lahden Antiikki- ja Keräilymessut sijoittuvat ensi vuonna lankalauantaille ja ensimmäiselle Pääsiäispäivälle 19.-20.4. Tänä vuonna huippusuosituksi tulleen Jokimaan ravikeskuksen Toto-hallissa järjestettävän tapahtuman kaikki messuosastot on jo varattu.

Kuvaruutukaappaus: www.kerailykuume.fi 

Helatorstaina 29.5. keräilykuumeillaan perinteisesti Hyvinkään yksipäiväisillä Antiikki- ja Keräilymarkkinoilla Vanhan Villatehtaan suurella Areenalla. Kesäkuun viimeisen viikonlopun messut järjestetään jälleen Asikkalan Vääksyn liikuntahallilla.

Heinäkuun 17.-20. päivinä Keräilykuume järjestää uuden tapahtuman Jyväskylässä. Nelipäiväiset torstaista sunnuntaihin kestävät Antiikki- ja Keräilymarkkinat sijoittuvat Survo - Korpelan kartanon alueelle aivan Jyväskylän asuntomessujen viereen.

Elokuussa messuillaan jälleen hämäläisillä tanssilavoilla. Lauantaina 2.8. Vitsiälän lavalla Hämeenlinnan Hauholla ja elokuun 16.-17. päivinä Pälkäneen Aitoon Honkalassa. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna jälleen Lahdessa Jokimaan ravikeskuksessa. Loppuvuoden 2014 messukalenteri päivittyy myöhemmin.

 

Keräilykuumeen messut on lisätty Lasinkeräilijän Blogin ensin vuoden tapahtumakalenteriin.

Lisätiedot: www.kerailykuume.fi

Uusi hakukone helpottaa keräilijöitä

Nettiin on ilmestynyt uusi hakurobotti, joka auttaa ostokohteita nettikaupoista etsiviä keräilijöitä. Esa Viitala kehitti ensin hakukoneen keräilyrahoja netistä etsiville, koska se aihealue on hänelle itselleen tuttu. Melko pian hän laajensi omat osiot taidelasille ja keramiikalle, postimerkeille sekä kunniamerkeille ja mitaleille.

 

Taidelasiesineitä hakukone etsii lähes kahdenkymmenen kotimaisen nettikaupan sivustoilta sekä huutonetistä ja tori.fi –palvelusta. Onpa mukana myös Saksan Ebay. Haun kohteena olevien liikkeiden nimet on lueteltu hakukoneen etusivulla osoitteessa http://kerailyhaku.eu/

 

Haun tuloksissa näkyy myös huutonetin sulkeutuneita kohteita ja liikkeiden myytyjä esineitä, joista etsijä saa referenssitietoa hinnoista.

 

Jos ei viitsi tai ehdi käydä erikseen jokaisen nettikaupan kuvia katsomassa, niin tämä hakukone helpottaa huomattavasti etsintätyötä. Toisaalta ihan satavarmasti hakukone ei kohteita muutaman testihaun perusteella osaa löytää kaikilta sivustoilta. Ja tietysti hakukoneen toiminta edellyttää, että sekä haun tekijä, että esineen myyjä kirjoittavat esineen tai muotoilijan nimen tai muun hakusanan täysin samalla tavalla. Hyvä lisä tämä joka tapauksessa on, varsinkin jos ei ole tiennyt kaikkien niiden nettikauppojen olemassa olosta, jotka ovat mukana hakujen kohteina. Kannattaa käydä tutustumassa !

 

 

Kuvaruutukappaus: http://kerailyhaku.eu/

 

Karhulan teollisen historian muistelua Tampereella

Työväenmuseo Werstaan sisäänkäynti vanhalla Finlaysonin tehdasalueella.

 

Työväenmuseo Verstaassa Tampereella on esillä Karhu ja Tähti –näyttely, joka esittelee Karhulan teollista historiaa sadan vuoden ajalta otsikolla ”Työtä, leipää ja menestystä”. Kymijoen suuhun, tai oikeastaan suistoon, syntyi teollisuutta jo 1800-luvun puolivälissä ja Kymin kunnasta erotettiin Kotkan kaupunki vuonna 1879. Itäisimmän jokihaaran länsipuolelle Karhulanniemeen perusti William Ruth sahan 1887. Myöhemmin hänen johdollaan rakennettiin uudenaikainen höyrysaha, tiilitehdas, puuhiomo, lasitehdas ja konepaja. Osa näistä tehtaista rakennettiin jokihaaran itäpuolelle. Tuotantolaitoksista muodostui Karhula osakeyhtiö vuonna 1902. Tehtaat siirtyivät A. Ahlströmin omistukseen 1915 ja Karhula osakeyhtiö fuusioitiin Ahlströmiin 1941.

 

Lasitehdas valmistui 1888 ja jo 1910-luvulla se oli johtava talous- ja ikkunalasin valmistaja Suomessa: Tehdas valmisti myös kristallia. Suomi oli silloin osa Venäjää ja tuotannosta vietiinkin iso osa Pietarin alueelle ja muualle Venäjälle. Vuonna 1917 Ahlström osti myös Iittalan lasitehtaan ja Karhula-Iittalan lasitehdas –brändi eli 1950-luvulle asti.

 

Karhulan kauppala erotettiin Kymin kunnasta 1951 ja jo vuonna 1977 nämä kolme kuntaa liitettiin ”Kolmen koon koplauksessa” takaisin yhdeksi kunnaksi Kotkan nimen alle. Haapasaaren kunta oli erotettu Kymin kunnasta 1913 ja se liittyi Kotkaan 1974.

 

Karhulan tehdasalueen nykyisten yritysten yhteistyöelimeksi perustettu Karhulan teollisuuspuistoyhdistys on tuottanut tämän Karhu ja tähti –näyttelyn, joka koottiin alun perin Kymenlaakson museoon Kotkaan, jossa se oli esillä alkuvuodesta 2012. Työn on toteuttanut Mediatehdas Dakar Oy. Näyttelyn käsiohjelmassa yhtiön tuotantojohtaja Hannu Oksanen kirjoittaa: ”Minun historiani on täällä vain vajaat kymmen vuotta. Ystävälläni Olli Falckilla on takanaan paljon enemmän, yli 100 vuotta. Ollin isoisän isä tuli William Ruthin palvelukseen 1800-luvun loppupuolella. Hänen jälkeensä portista astui isoisä, sitten isä. Ollin äiti syntyi William Ruthin kadulla, punaisessa talossa. Ollin isä valvoi lasivillatehtaan purkutyöt 1982, Olli lasitehtaan 2010. Hän on edelleen portin sisäpuolella ja huolehtii nyt Ahlströmin omaisuudesta. Kun Olli kertoi elämästään Karhu ja Tähti –videoteokseen, hänen selkänsä takana rikottiin lasiuunia, se oli Ollin suunnittelema. Uunin suulla oli hyytynyt lasikyynel, kyynel nousi myös Ollin silmään.”

 

Esineitä ei näyttelyssä ole kovin paljoa, mutta valokuvia, vanhoja elokuvia ja videoteos muodostavat tutustumisen arvoisen kokonaisuuden. Näyttely on esillä Tampereella 7.1.2014 asti. Työväenmuseo Werstaaseen on aina vapaa pääsy ja samalla pääsee tutustumaan myös Tampereen tekstiiliteollisuuden historiaan.

 

Erikokoisia Finlandia-vodkan pulloja.

Vanha Alvar Aallon Savoy-maljan puumuotti.

 

Vanhassa valokuvassa pullojen tarkastusta Karhulan lasitehtaalla,

kuvan vasemmassa alakulmassa Karhula Osakeyhtiön brändin merkki: Karhu ja Tähti.

 

Työväenmuseo Werstas: http://www.werstas.fi/?q=node/838

Karhu ja Tähti: http://www.karhujatahti.fi

Kuvia Heinolasta: antiikkimessuilta ja kaupungilta

Heinolassa jyrää ! oli Juice Leskisen debyyttialbumin avausraita vuonna 1973, mutta syksyisen uneliaassa pikkukaupungissa käydessä ihmettelee mistä aihe lauluun on tullut. Ilmeisesti kyseessä ei ollut kaupungin rock-skenen kuvaus, vaan idea riimiin on ehkä tullut sittenkin vain siitä, että Heinolan kohdalla Kymijokea nimitetään Jyrängönvirraksi.

Keräilykuume järjestää perinteisesti pienet antiikki- ja keräilymessut marraskuussa Heinolan VPK-talossa. Tapahtuman neljän euron pääsylipulla pääsee myös Heinolan museoihin eli kaupunginmuseoon ja taidemuseoon.

 

 

Heinolassa kannattaa varsinkin kesällä käydä aivan linja-autoaseman naapurina olevassa lintutarhassa. Näin loppusyksyllä melkein kaikki linnut olivat sisätiloissa. Korppi oli kuitenkin tullut ulos juttelemaan satunnaisten ohikulkijoiden kanssa.

 

Ennen ovien avautumista pihalle alkoi kokoontua innokkaita antiikin harrastajia.

 

Wanhat Unelmat oli saanut messujen valoisimman nurkkauksen aivan sisäänkäynnin vieressä.

 

Tältä pöydältä olisi voinut ostaa samalla kerralla sekä Karjalan maljan että Motti-maljan.

 

Retrosiskon värikkäällä osastolla oli myös muutamia lasiesineitä. Kauppias kertoi että vaikka tulevaisuuden antiikin kysyntä on kasvanut, niin ostajat eivät ole vielä oikein löytäneet antiikkimessuja ostopaikkana.

 

Kaikki tila oli käytetty hyödyksi. Myös kahvion pöydällä oli myynnissä antiikkia.

 

Lauantaina aamulla väkeä oli paikalla mukavasti.

 

Heinolan messut ovat melko pienet, joten pelkästään niiden takia ei ehkä tulisi lähdettyä Heinolaan kovinkaan kaukaa. Kaupungissa on kuitenkin paljon alan liikkeitä ja kirpputoreja joten käynti kyllä kannattaa. Kuvassa on Ellan antiikin yksi ikkuna. Tässä kohdassa voisi olla ehkä messujärjestäjän ja paikallisten liikkeiden välillä enemmän yhteistyötä jotta messuvieraat löytäisivät kaupungin koko tarjonnan. Muuten messujen järjestäjää kehuttiin kovasti.

 

Joku saattaa ehkä miettiä että saiko kuvaaja Heinolasta mukaansa muuta kuin valokuvia. Messuilla ja viidessä alan liikkeessä käynnin jälkeen kassissa oli muutakin kuin kamera. Mielenkiintoisin ostos oli tämä 16 cm korkea maljakko. Erikoisen muodon lisäksi huomio kiinnittyy pallomaisen osan koristeluun. Se on tehty erityisesti Theodor Käpin käyttämällä hakkaustekniikalla mutta kevyemmällä kädellä kuin Käpin töissä. Kuvioiden muodoissa on jotakin samaa kuin blogissa 6.11 esitellyssä maljakossa. Tietääkö kukaan tämän maljakon valmistajaa.

Karhulan karahvi ja lasi

Tässä blogissa on julkaistu 18.8. ja 21.8.2013 kuvia Karhulan lasitehtaan valmistaman leilimäisen karahvin eri versiosta. Blogin lukijalta tuli kuva versiosta, jossa karahvin kyljet on koristeltu verholasiin, tai sen kaltaiseen kelpetsiin, hiotuilla kuvioilla, jotka esittävät viiniköynnöstä. Kelpetsi tulee saksankielen ilmaisusta gelbätze eli keltainen petsaus. Lasiesine maalataan kelpetsillä, jonka jälkeen aine kiinnitetään lasin pintaan uunissa. Punaista verholasia tai verhokristallia korvaava maali on puolesta rotpetsi.
 

Vähän fiinimpi versio Karhulan karahvista, jonka kaulaosassa on hopeapanta.

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2013/08/karhula-iittalan-karahvin-eri-versioita.html
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2013/08/lisaa-viljantahkan-kuvilla-koristeltuja.html

Joulukuusenkoristeita Böömistä esillä Suomen lasimuseossa 8.11.–31.12.2013

Böömissä nykyisen Tšekin tasavallan alueella valmistettiin kotityönä paljon lasia, erityisesti helmiä ja nappeja. Menekki heikkeni äkillisesti 1900-luvun alussa, jolloin joku keksi käyttää
puhallettuja helmiä omaperäisten joulukuusenkoristeiden valmistukseen. Helmikoristeiden valmistus katkesi ensimmäiseen maailmansotaan. 1920-luvun alussa niistä tuli hetkeksi todella suosittuja ja niitä vietiin mm. Yhdysvaltoihin. Laman jälkeen valmistus kukoisti uudelleen 1930-luvun loppupuolella. Puhalletuista helmistä tehdyt kuusenkoristeet ovat edelleen tšekkiläinen erikoisuus.

Lampputyönä puhallettujen joulukuusenkoristeiden valmistus alkoi jo ennen 1850-luvun puoliväliä Saksassa pienessä thüringeniläisessä kylässä Lauschassa. Böömissä valmistettiin ilmeisesti jo ennen ensimmäistä maailmansotaa myös saksalaistyyppisiä puhallettuja kuusenpalloja. Niitä alettiin uudelleen valmistaa keskellä 1929 alkanutta taloudellista lamaa.

Pohjois-Böömin lasikoulujen yhteydessä järjestettiin kurssit puhallettujen kuusenkoristeiden valmistuksesta. Lukuisien pienten valmistajien yhteiseksi tuotemerkiksi tuli joulukuusi, jota kiersi komeetta.

Tuotanto käynnistyi nopeasti uudelleen toisen maailmansodan jälkeen. Sekä helmikoristeiden että saksalaistyyppisten koristeiden valmistajien yhtiöt kansallistettiin vuonna 1948.

 

Lasista tehty böömiläinen joulukuusenkoriste voi olla myös tällainen.

Kuva: www.suomenlasimuseo.fi

 

Valmistus keskitettiin suurille kansallisille yhtiöille. Vuoden 1989 samettivallankumouksen jälkeen osa valtion yrityksistä yksityistettiin, osa vanhoista yrityksistä perustettiin uudelleen ja perustettiin kokonaan uusiakin yrityksiä valmistamaan kuusenkoristeita. Kaukoidän tuotannon vaikutukset tuntuvat Tšekin tasavallassakin ja moni valmistaja on jo joutunut lopettamaan tuotantonsa.

Edelleen kaikki Tšekeistä Suomeen tuodut koristeet ovat paikallista käsityötä.

Näyttelyn joulukuusissa olevat koristeet ovat peräisin viideltä eri valmistajalta. Rautis a.s. on tehnyt helmikoristeet. Puhallettujen saksalaistyyppisten koristeiden valmistajat ovat:

Vanocni ozdoby DUV, IRISA, Slezska tvorba ja GOJA s.r.o.

Näyttely on koottu yhteistyössä Jablonec nad Nisoussa sijaitsevan Lasi- ja korumuseon, tšekkiläisen vientiyhtiö Ornexin, suomalalaisen maahantuojan Lenatraden ja yksityisten keräilijöiden kanssa.

Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23, 11910 Riihimäki.
Avoinna helmi - joulukuu klo 10–18, maanantaisin suljettu.

Tammikuussa museo on suljettu.
Pääsymaksut: aikuiset 6/ 4 €, lapset 7-16 v 3 €, perhelippu 12 €
www.suomenlasimuseo.fi

Lasimuseossa joulumyyjäiset lauantaina

Suomen lasimuseo järjestää jälleen jo perinteiseksi muodostuneet joulumyyjäiset lauantaina 23.11.2013 klo 11-15

• Myynnissä lasisia, suupuhallettuja böömiläisiä joulukuusenkoristeita
• Glögi-ja piparitarjoilu
• "Valitse suosikkisi lasimuseon perusnäyttelystä" (osallistujien kesken arvotaan palkinto)
• Myyntipöydillä mm. käsitöitä, kudonnaisia, jouluaskarteluja, kynttilöitä, lapasia, sukkia, havukransseja, saippuoita, itsesidottuja kirjoja, lasituotteita, leivonnaisia ym. mukavaa
• Samalla voit tutustua parven joulunäyttelyyn:
  8.11.-31.12.2013 Ornex - böömiläisiä lasisia joulukuusenkoristeta
• Lasimuseoon vapaa pääsy 23.11.2013
• Lisätiedot: www.suomenlasimuseo.fi 

Suomen lasimuseo järjestää joulumyyjäiset tulevana lauantaina museon aulassa Riihimäellä.

Kuva: www.suomenlasimuseo.fi

 

Pikkujoulusnapsit Tupsluikkarista

Näitä lapikkaan muotoisia snapsilaseja valmisti Kumelan lasitehdas Riihimäellä 1974 -77. Niitä on tehty kuvassa näkyvien vihreiden lisäksi myös muita värejä: sinisiä, ruskeita, violetteja, melkein mustia tumman lilan värisiä ja värittömiä. Lapikkaan korkeus on 7 cm. Niistä puhutaan usein Kumelan Lapikkaina, mutta oheisessa tehtaan alkuperäispaketissa nimi on Tupsluikkari.

Näitä esineitä on melko yleisesti myynnissä yksittäiskappaleina, mutta harvemmin tällaisia kokonaisuuksia alkuperäisessä laatikossa.

Joulu on kerran vuodessa vaan, paitsi Lasikylässä joka päivä

Nuutajärven Lasikylä virittäytyy jouluun joka päivä joulukuun alusta jouluaattoon. Tänä vuonna kylä tarjoaa päivittäin koettavaa ja nähtävää. 24 luukkua sisältävä adventtikalenteri avataan viikolla 48.

Joulukuun 1. päivänä Nuutajärven jouluvalot syttyvät, lasitaiteilijoiden jouluasetelmat ovat nähtävillä NuGO Shopissa, Kaunein piparkakkutalo -äänestys alkaa, ja Kahvila-ravintola Aallossa on tarjolla joululounas. Siitä käynnistyy joulukavalkadi, jonka aikana lasikylän lasintekijät ja taidekäsityöläiset kutsuvat pajoihinsa milloin tekemään keramiikkaa, milloin takomaan rautaa, puhaltamaan lasia ja valmistamaan koruja. Musiikki aukeaa monesta adventtikalenterin luukusta Lucia-kulkueen, joululaulajaisten tai viulistin voimin. Joulukuun 3. päivänä näyttelijä Ahti Jokinen lukee otteita Väinö Linnan teoksista. Piparipajassa tuoksuvat lasten leipomat piparit, ja joulumyyjäisistä voi hankkia pukinkonttiin lämpimät villasukat tai muuta mieluisaa.

 

Tällaista talviasuista näkymää saa vielä tänä syksynä odottaa Nuutajärven lasikylässä.

24 perättäistä päivää kestävä joulutapahtuma tuo konkreettisella tavalla esiin Nuutajärvellä nykyisin työskentelevien ammattilaisten monipuolisuuden. Suomen vanhimmassa lasikylässä hehkuvat lasiuunien ohella myös keramiikkauuni ja sepän ahjo sekä tuoksuvat taidemaalarin öljyvärit ja surisee tekstiiliosaajan ompelukone. Laajuudesta saa hyvän käsityksen kurkistamalla adventtikalenterin luukkujen taakse, mutta vasta paikan päällä syntyy elämys, joulutunnelma. Mittava adventtikalenteri herättelee kävijöitä huomaamaan, miten monipuolisia osaajia aivan lähiseudulla työskentelee. Ammattilaisten ideat ovat omaperäisiä ja uniikkeja, sekä toteutettu Nuutajärven lasikylässä – lähitaidetta puhtaimmillaan.

Lasikylän adventtikalenteri avautuu viikolla 48 eli ensi viikolla. Verkkoversio julkaistaan osoitteessa www.nuutajarvi.fi, painettuja kalentereita on saatavissa viikon loppupuolella.

Lähde: www.nuutajarvi.fi

Kolme lisäkuvaa Hämeenlinnasta

Hämeenlinnan torilla oli yhden kauppiaan ”varjomessut”. Hänellä oli myynnissä hyvää lasia, esimerkiksi kuvassa näkyvät kolme Oiva Toikan Flora-kannua. Takana oleva kaksikorvainen on ilmeisesti melko harvinainen. Sitä tarvittaneen jos on kova jano eli on juotava kaksin käsin.

Tämä 6 cm korkea lasiesine on Ginmanin signeeraama Riihimäen lasille. Sitä on valmistettu kolmea eri kokoa, joiden halkaisijat ovat 110, 130 ja 180 mm. Esineitä on myyty sileinä ja kaiverruksessa koristeltuina. Esine löytyy Riihimäen lasin Taidelasit luettelosta (pvm 15.3.1951). Osaisiko joku tämän blogin lukija kertoa tästä J. Ginmanista jotain ?

Tämä lasiesine herätti keskustelua kauppiaiden ja asiakkaiden keskuudessa. Pöydällä olleen lapun mukaan Tapio Wirkkala on antanut sen 40-luvulla Kuurilan kartanon lakimies Matti Hakalalle suoraan lasinpuhaltamosta. Tieto on peräisin hänen perikunnaltaan. Esineen korkeus on 20,5 cm.

Heinolassa antiikki- ja keräilymessut 23.-24.11.

Tulevana viikonloppuna Keräilykuumeen messuvuoden viimeinen tapahtuma täyttää Heinolan WPK-talon salit antiikin, designin, retron, vintagen ja keräilykohteiden myyntitapahtumalla.
Tämä mukavalla tunnelmalla ja kiireettömällä messumeiningillä ryyditetty parinkymmenen kauppiaan pikkutapahtuma järjestetään jo kahdeksatta kertaa.

Myynnissä ja näytteillä on mm. lasia, keramiikkaa, kalusteita, valaisimia, perinnetekstiilejä, käsitöitä, kirjoja, rahoja, merkkejä, postikortteja, kelloja, koruja, kultaa, hopeaa, ym. vanhaa ja nostalgista.

Suomalaisten sotilas- ja ansiomerkkien asiantuntija arvioi ja tunnistaa molempina messupäivinä yleisön mukanaan tuomia merkkejä. Vanhoista rahoista ja postikorteista on myös mahdollista saada arvioita paikanpäällä. Heinolan museoiden johtaja kamarineuvos Kari-Paavo Kokki tunnistaa molempina messupäivinä antiikkiesineitä, esim. antiikkikalusteista kannattaa siis mukaan ottaa hyvätasoinen kuva.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Heinolan museot ja Keräilykuume.

Aikuisten pääsymaksu tapahtumaan on 4 €. Samalla pääsylipulla on sisäänpääsy myös Heinolan kaupunginmuseoon ja taidemuseoon.

Tapahtuma on avoinna yleisölle osoitteessa Kymenkartanonkatu 2, Heinola, lauantaina 23.11. kello 10-16 ja sunnuntaina 24.11. kello 10 - 15.

Lisätietoja: www.kerailykuume.fi

Heinolan VPK-talon juhlasali on tunnelmallinen messupaikka.

Heinolan VPK-taloa kelpaa katsella myös ulkoa.

Sarpanevan Finlandia-sarjan Gladiaattereita uustuotantona Iittalassa

Avotakka-lehden tuoreimmassa numerossa on sivun juttu siitä, kuinka Iittalan lasitehtaalla tehdään uustuotantona harvinaisia Finlandia-sarjan Gladiaattori-lasiteoksia puumuoteissa. Taina Ahtelan kirjoittamassa jutussa kuvaillaan kuinka puhaltajamestari Heikki Punkarin johdolla valmistetaan 20-kiloisia lasiveistoksia tervalepästä valmistetussa puumuotissa. Muotteja Iittalassa 40 vuotta tehneeltä muotintekijä Ari Jokiselta meni noin viikko muotin valmistamiseen. Yhtä puumuottia voi käyttää noin kymmenen kertaa, tämän vuoksi tavallisemmat lasiesineet valmistetaankin metallimuotilla. Projektin tarkoituksena on valmistaa näitä teoksia myyntiin ja samalla kehittää Iittalan lasinpuhaltajien ammattitaitoa. Avotakan jutun mukaan alkuperäisiä Gladiaattoreita on jäljellä enää yksi, joka on Designmuseon kokoelmassa. Nyt valmistuva teossarja tulee myyntiin myöhemmin.

Kuvia Hämeenlinnan messuilta

Laatumessut järjesti Hämeenlinnassa kaksipäiväiset antiikki- ja keräilymarkkinat. Tapahtumapaikkana oli perinteinen urheilutalo Hämeenkaari. Ensi vuonna tässä paikassa järjestetään ainakin kevään ja elokuun antiikkitapahtumat, muta mahdollisesti sen jälkeen rakennus puretaan. Hämeenlinnaan on valmistumassa uusi monitoimitalo Pullerin alueelle, keskustan luoteispuolelle, ja sen valmistuttua nykyisen Hämeenkaaren alueelle on tulossa Engelinranta tai Eteläranta –niminen asuinalue.

Näyte Tolkontiikin valikoimasta, keskellä on katseenvangitsijana Saara Hopean iloisen punainen kristallituhkakuppi.

Tämän Nuutajärven valmistaman karahvin valmistusajankohdan määrittäminen aiheutti keskustelua.



Karhulan valmistaman litteän pullon kylkeen on kaiverrettu koristekuvio ja nimi Uno Frosterus. Hän toimi Nuutajärvellä isännöitsijänä eli tehtaan johtajana 1900-luvun alussa yli kymmenen vuoden ajan, vaikka tehtävään ryhtyessään tällä agronomilla ei ollut mitään kokemusta tehtaan toimialasta. Hän työsuhteensa kesti kuitenkin hänen kuolemaansa 1922 asti. Kunpa vielä kuulisi millainen tarina pulloon liittyy, onhan juopottelevat jänikset kaiverrettu kilpailevan tehtaan valmistaman pullon kylkeen.

Prenikan messuvalikoimassa lasi- ja keramiikkaesineiden osuus on kasvanut.

Hyväkuntoinen Kumelan lasitehtaan valmistama karahvipullo tutulla metsästysaiheella.

 

Katseet vangitseva Arabian majolikamaljakko.

 

Myös tämä art deco –tyylinen keramiikkaesine oli Prenikan osastolla.

Kauppiaan kertoman mukaan tämä on vanha apteekkipullo, joka on löydetty hämeenlinnalaista apteekkia purettaessa ja siksi sitä kutsutaankin hämeenlinnalaispulloksi.

Joulun lähestyessä tämän pakkauksen lasiset kynttilänjalat ovat ajankohtaisia.

Ajan-Muiston laadukasta lasivalikoimaa.

Saara Hopean muotoilemista Pantteri-maljakoista Ajan-Muiston pöydällä oli kaksi isompaa kokoa 200mm ja 150 mm (pienin on 100mm) ja molemmat värit eli vihreillä sekä violeteilla täplillä varustetut mallit.