Lasiset kynttilänjalat keräilykohteena

Kynttilänjalat ovat myös oivallinen kohde aloittelevalle lasiesineiden keräilijälle. Alkuun pääsee pienillä summilla ja valikoimaa riittää. Kynttilänjaloille ei ainakaan alkuvaiheessa tarvita vitriinikaappia, vaan niitä voi pitää näkyvillä ja aktiivisessa käytössä ikkunalaudalla, pöydällä, kirjahyllyssä, kaapin päällä, jne. Kynttilänjaloissakin voi erikoistua tietyn tehtaan valmistamiin, tietyn aikakauden esineisiin tai tietyn suunnittelijan teoksiin. Monista kynttilänjaloista on valmistettu eri värisiä tai eri kokoisia versioita, joten variaatioita riittää kerättäväksi. Kynttilänjaloista tunnetuimpia takavuosien keräilykohteita olivat Timo Sarpanevan suunnittelemat Festivo-kynttilänjalat. Kun jostain esineestä tulee kovin paljon ostettu joka kodin koriste-esine, niin samalla se kärsii inflaation taideteollisena keräilykohteena. Näin on käynyt Festivo-kynttilänjalkojen lisäksi esimerkiksi Aalto-maljakoille ja Mariskooleille.

Göran Hongellin muotoilemasta kynttilänjalasta on Karhulan lasi

valmistanut monta eri väriversiota, tässä osa. Esineen pinnan 

struktuuri muistuttaa Säde-sarjan esineiden juovia, mutta se 

kuitenkaan kuulu Säde-sarjaan, vaikka usein sanotaankin. 

Näitä saa kirpputoreilta halvimmillaan muutamalla eurolla.

Riihimäen kaksihaaraista jugend-kynttilänjalkaa on

valmistettu todella monen eri värisestä lasimassasta.

Jugend-kynttilänjalasta on tehty myös kolmihaarainen versio,
josta myös on valmistettu eri värisiä kappaleita. Samaan sarjaan
kuuluu myös kynttilänjalka, jossa on rengas, johon voi pujottaa
etusormen ja tällöin voi kulkea kynttilänvalossa.
Tämä on ajalta ennen taskulamppuja.

Nämäkin suomalaiset kynttilänjalat on kirpputorilta ostettu.
Monet ovat luopuneet vanhanaikaisiksi koetuista kauniista
käyttöesineistä ja ehkä tilalle on ostettu erivärisiä
tuikkukynttiläkuppeja.