maanantai 15. elokuuta 2016

Aallon teoksia ihailemassa Kauttualla


Alvar Aallon suunnittelema Terassitalo Kauttualla.

Toiseksi ylimpään asuntoon pääsee tutustumaan,
ylimmän kerroksen asunto on vuokrattavana.
 
Terassitalo tai porrastalo rakennettiin vuosina 1937 - 38 Kauttuan paperitehtaan ylemmille toimihenkilöille työsuhdeasunnoiksi. Melko jyrkkään rinteeseen suunnitellussa rakennuksessa on neljä asuntoa, jotka ovat porrasmaisesti osittain toistensa päällä. Samanlaisia taloja oli tarkoitus rakentaa useampia Ahlströmin Oy:n omistaman Kauttuan tehtaan käyttöön, mutta toinen maailmansota esti hankkeen. Yhtymä omistaa Terassitalon edelleenkin, mutta Euran kunta on nyt vuokrannut yhden asunnoista matkailunähtävyydeksi. Asuntoon on päässyt tutustumaan noin vuoden ajan lauantaisin, mutta tänä kesänä se on ollut avoinna joka päivä ja asunto on ollut kalustettuna Alvar ja Aino Aallon suunnittelemilla huonekaluilla ja valaisimilla. Aaltojen muotoilemia lasiesineitä on ollut esillä runsaasti. Sisustus on peräisin turkulaisen Festart design -antiikkiliikkeen pitäjän, Pertti Männistön, kokoelmista. Jatkossa asuntoon pääsee katsomaan taas vain lauantaisin ja ilman sisustusta.
 
Festartin Pertti Männistön kokoelmista lainatuilla
Aaltojen muotoilemilla huonekaluilla, valaisimilla
ja lasiesineillä sisustettu funkisasunto Kauttuan
Ruukinpuistossa.

Seinäpaneleissa on esitelty Alvar ja Aino Aallon
suunnittelemia kesäasuntoja.


Aaltojen omassa käytössä Alavudella
ollut kesäasunto Villa Flora on Aino
Aallon suunnittelema.


Terassitalon keittiö ruokailutilan puolelta nähtynä.
 

Asunnon terassi on alapuolella olevan
asunnon katon päällä.
 
Aallon kesäkalusteita.
 
Vuonna 1921 arkkitehdiksi valmistus Alvar Aalto oli jo tunnettu arkkitehti, kun hän tutustui 1930-luvulla Ahlströmin johtaja-omistaja pariskuntaan, Harry ja Maire Gullichseniin. 1920-luvulla Aalto oli suunnitellut mm. Jyväskylän työväentalon, Seinäjoen suojeluskuntatalon, Lounais-Suomen maalaistentalon, Viipurin kirjaston, Turun Sanomien toimitalon, Paimion parantolan ja Muuramen kirkon. Turussa 20-luvulla alkanut funktionalismin tulo Suomeen jatkui mm. Terassitalossa. 1930-luvulla Aalto suunnitteli paljon muutakin Ahlström-yhtiöille, mm. Sunilan teollisuusrakennukset ja henkilökunnan asuinrakennukset Karhulaan.

Aallon pariskunta osallistui Karhula-Iittalan sekä Riihimäen Lasin suunnittelukilpailuihin. Aino Aallon Bölkeblick sai vuonna 1932 toisen palkinnon Karhulan suunnittelukilpailussa ja lasisarja tuli tuotantoon nimellä Aalto. Riihimäen lasitehtaan kilpailussa 1933 pariskunta sai yhdessä toisen palkinnon lasisarjasta, joka tunnetaan nimellä Riihimäen kukka. 1936 Aino Aallon muotoili Karhulalle useita edullisia puristelasiesineitä, joille ei ole annettu nimeä. Alvar Aalto voitti vuoden 1937 Karhulan suunnittelukilpailun maljakolla, joka nykyään tunnetaan Aalto-maljana. Aalto-maljasta kehitetty Aallon kukka oli pariskunnan yhteistyön tulos vuoden 1939 New Yorkin maailmannäyttelyyn.

Aino ja Alvar Aallon lasiesineistä voi lukea lisää esimerkiksi Igor Herlerin kirjoittamista artikkeleista Suomalaisen lasin vuosikirjoissa 2015 ja 2016.
 
Runsaasti Aaltojen lasia Terassitalon olohuoneessa.


Designkauppias Pertti Männistö omistamiensa
esineiden keskellä.







Aaltojen kesäviettoa Villa Florassa 1920- ja 30-
lukujen vaihteessa oli katsottavissa vanhoista
kaitafilmeistä ja valokuvista koostetussa esityksessä.

1930-luvulla Karhulassa valmistetun Aallon kukan alin osa.

Taaempana 30-luvun Aallon kukan osa ja
etualalla akryylistä valmistettu tarjoiluastia,
samanlaisia on tehty myös lasista.

Tässä tarjoiluastiassa on kahden opaalikerroksen
välissä väritön lasikerros.

 
Etualalla on Timo Keinäsen kirjoittama
Alvar ja Aino Aalto lasin muotoilijoina
–kirja vuodelta 1988, jolloin Iittalan
lasimuseossa oli nimen mukainen näyttely.
 

1 kommentti:

  1. Täsmennyksenä blogikirjoitukseen: Asunto on koko ajan kalustettuna ja kalusteet ovat myös myynnissä. Vaihtuvia erikoisnäyttelyitä kuten jutun Aaltojen lasinäyttely, järjestetään aika ajoin. Tarkemmat ajankohdat ja aiheet löytyvät Euran kunnan nettisivuilta.

    VastaaPoista