tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kauklahden taidelasia Lasin aika –näyttelyssä


Espoon kaupunginmuseossa on esillä Kauklahden lasitehtaan historiaa ja tuotantoa esittelevä näyttely. Tässä blogissa julkaistiin 26.6. kuvia tuosta näyttelystä. Tänään on esittelyvuorossa tuossa näyttelyssä esillä olevia taidelasiesineitä. Kannattaa käydä paikan päällä ihailemassa tuota näyttelyä, sillä luonnossa esineet ovat vielä upeampia kuin näissä näyttelyvitriinin lasiseinän läpi otetuissa valokuvissa.

Kauklahden lasitehtaasta on julkaistu artikkelin painotuoreessa Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016.
 

Kirsti Lemminkäinen käytti taiteilijanimeä Lanski ja vuodesta
1947 sukunimi oli Nuolivaara. Hän opiskeli Taideakatemian
koulussa 1940-luvun puolivälissä ja työskenteli sen jälkeen
Kauklahden lasitehtaassa 1946 – 1950. Lanski maalasi eri
tekniikoilla ja käytti myös raaputustekniikkaa, missä lasiastia
ensin maalataan esim. mustalla maalilla ja raaputetaan
puutikulla ylimääräisiltä alueilta maali pois, jolloin jäljelle
jää haluttu kuvio.


Lanski muovasi myös punasavesta ihmishahmoja.


Lyyli Molander-Aho työskenteli Arabian koristeluosastolla
1945 – 1948. Kauklahden lasitehtaalla hän työskenteli
vuodesta 1946 alkaen eli parin vuoden aikana hän palveli
kahta työnantajaa. Molander maalasi mm. eksoottisia ja
naivistisiakin aiheita.
 

Helinä Pitkänen työskenteli Kauklahdessa 1943 – 1950.
Tehtaan käyntikatkosten aikana hän työskenteli
Riihimäellä emoyhtiössä. Kauklahdessa hän suunnitteli
maalausmalleja ja teki mm. tyyliteltyjä seinälautasia, jotka
hän signeerasi HP. Pitkäsen ura jatkui maalaajana
Gustavsbergin posliinitehtaalla Ruotsissa.



Kyllikki Salmenhaara opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulun
keramiikkaosastolla 1936 – 1943. Kauklahden lasitehtaalla
hän työskenteli 1943 – 1946. Salmenhaara suunnitteli
maalausmalleja ja maalasi itse maljoja sekä maljakoita.
Yhteistyössä lasinpuhaltajien kanssa hän suunnitteli
lasiesineitä. Hän kokeili Ruotsissa kehiteltyä graal-
tekniikkaa, jossa maalatut kuviot jäävät lasikerrosten väliin.
Kauklahdessa tällä tekotavalle annettiin suomalainen nimi:
Kajo-lasi.
 

Auvo Nuolivaara opiskeli Viipurin Taiteenystävien
piirustuskoulussa 1936 – 1939 ja Vapaassa taide-
koulussa Helsingissä 1945 - 1947. Nuolivaara
avioitui toisen samalla tehtaalla työskennelleen
taiteilijan eli Lanskin kanssa 1947, jolloin he
muuttivat Kauklahteen ja Auvo aloitti työt tehtaan
maalaamossa. Hän suunnitteli kristallimaljakoihin
kaiverruskuvioita ja myös toteutti niitä. Vaimonsa
tapaan hänkin muovaili punasavesta pieniä
ihmis- ja eläinfiguriineja.


Maljakon lasimassa on samaa keltaopaalia, jota
käytettiin Kauklahden valaistuslaseissa. Sen
päälle on maalattu musta maalikerros, joka on
raaputettu osittain pois puutikulla. Tulos muistuttaa
jonkin verran keramiikkamaljakkoa.

 

Tätä maljakkomallia on valmistettu myös
Riihimäellä sinisestä ja vihreästä lasista.
 

Hieno Auvo Nuolivaaran kaiverrus-
koristeltu kristallimaljakko.



Ainakin osa astioista on Helena Tynellin muotoilemia,
mutta kaiverruskoristelu on Nuolivaaran.
 

Kauklahden lasitehtaan hienoimmat taitelasiesineet
on koottu tähän vitriinirivistöön.
 

Kaivertaja Mauri Hermunen tuli Riihimäeltä Kauklahteen
tehtaan loppuvaiheessa, ilmeisesti vuonna 1950.
Kauklahdessa hän hioi ja kaiversi kristallimaljakoita ja
-maljoja muun muassa Helena Tynellin suunnitelmien
mukaan. Hermusen muutti Ruotsiin 1955-56 vaiheilla ja
toimi kaivertajana ensin Måleråsin lasitehtaalla ja
myöhemmin Uppsala-Ekeby Ab:n keramiikkatehtaalla.
 

Mauri Hermusen kaivertamia kristallimaljoja.



Todella upeaa kaiverrustyötä.



Theodor Käppi tuli Iittalan lasitehtaan kautta Kauklahteen
vuonna 1949 ja siirtyi sieltä Riihimäelle 1952. Käppi
suunnitteli omia hiontakoristeluja ja käytti kaivertamisessa
myös kehittelemäänsä hakkaustekniikkaa. Käppi teki
paljon yhteistyötä Helena Tynellin kanssa.


Tämän lasin kylkeen Käppi on kaivertanut omat
nimikirjaimensa Th K sekä kotkan (tai haukan).


Tässä pikkumaljakossa Theodor Käppi on käyttänyt
kehittelemäänsä hakkaustekniikkaa kaivertamisen lisäksi.

Helena Tynell, s. Turpeinen, valmistui Taideteollisuus-
keskuskoulun mallipiirustusosastolta vuonna 1943.
Hän oli valaisinpiirtäjänä Taito Oy:ssa 1943 – 1953.
Valaisinten lasiosat valmistettiin Kauklahdessa ja
Helena Tynellin vieraili usein tehtaalla. Vuodesta 1946
alkaen hän työskenteli myös Kauklahden lasitehtaalle
muotoilijana. Tehtaan loptettamisen jälkeen hän siirtyi
Riihimäelle. Tynell muotoili kristallia ja suupuhallettua
lasia Kauklahdessa. Hän suunnitteli myös hiontakoris-
teluja, jotka Käppi ja Hermunen toteuttivat.



Lintupuu-lautanen ja –maljakko ovat tunnettuja
Helena Tynellin Kauklahdelle suunnittelemia esineitä.
Molempien valmistus jatkui Riihimäellä Espoon
tehtaan lopettamisen jälkeen.


Helena Tynellin suunnittelema kristallimalja.

 

Kovin laajalti ei ole ollut tiedossa, että Kyllikki
Salmenhaara on suunnitellut Kajo-lasia, mutta
vielä isompi yllätys on tämä Helena Tynellin
suunnittelema ja maalaama Kajo-lasiesine.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti