torstai 30. kesäkuuta 2016

Suomen kesä täynnä vanhan tavaran myyntitapahtumia


Keskikesän aikaan maamme on täynnä monenlaisia mahdollisuuksia ostaa vanhoja tavaroita. Tulevana viikonloppuna on antiikkimessut Vääksyssä ja siellä on lauantaina myös rompetori. Erilaisia rompe- ja kirpputoritapahtumia löytyy monelta seutukunnalta kun vähän aikaa googlaa netissä.

Ohessa on kuvia Somerniemen kesätorilta, ne on otettu 4.6., jolloin kauppiaita ei ollut vielä täyttä määrää, mutta tulevana lauantaina taitaa kaikki myyntipaikat täyttyä.

Somerniemen kesätorilla oli vielä 4.6. paljon vapaita
myyntipaikkoja, eikä aamulla ollut vielä kovin lämmintä.

Kesäisillä kirpputoreilla on myös
lasiesineisiin erikoistuneita myyjiä.

Kirpputori-nimitys antaa vähän väärän kuvan
tarjolla olevasta tavaravalikoimasta, kun
laatulasiakin on tarjolla.

Heinäkuussa lauantaisin hyvällä säällä
etualan nurmikenttäkin on täynnä myyjiä.

Talonpoikaisesineistöä löytyy vanhan tavaran
myyntitapahtumista jonkin verran.

Lasi- ja posliiniesineitä, peltipurkkeja sekä muuta
vintage-tavaraa löytyy runsaasti Somerniemen
kesätorilta ja muista vastaavista tapahtumista.

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Vääksyn Antiikki- ja Keräilymessut 2.-3.7.


Kuvassa Vääksyn liikuntahallin antiikki- ja keräilymessut vuonna 2013.
 
Vääksyn liikuntahallin täydeltä antiikin, keräilyn, designin, retron ja vintagen hurmaa. Ensi viikonloppuna Asikkalan Vääksyn liikuntahallin täydeltä menneen ajan nostalgiaa ja mummolan muistoja. Kauppiaiden valikoimissa lasia, keramiikkaa, koruja, rahoja, kirjoja, kalusteita, valaisimia, merkkejä, tekstiilejä, keittiöantiikkia, taidetta, kultaa, hopeaa... Mukana myös alan palveluja ja julkaisuja. Rahojen ja postikorttien arviointia.

Vääksyn Antiikki- ja Keräilymessut Vääksyn liikuntahallissa, Asikkalantie 14, Vääksy, Asikkala, lauantaina ja sunnuntaina 2. - 3.7.16 kello 10 - 16.
Aikuisten pääsymaksu 6 €. Kello 14 - 16 välillä vain 4 €. Alle 18-vuotiaat maksutta.
Tapahtumajärjestäjän sivut: www.kerailykuume.fi

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Kauklahden taidelasia Lasin aika –näyttelyssä


Espoon kaupunginmuseossa on esillä Kauklahden lasitehtaan historiaa ja tuotantoa esittelevä näyttely. Tässä blogissa julkaistiin 26.6. kuvia tuosta näyttelystä. Tänään on esittelyvuorossa tuossa näyttelyssä esillä olevia taidelasiesineitä. Kannattaa käydä paikan päällä ihailemassa tuota näyttelyä, sillä luonnossa esineet ovat vielä upeampia kuin näissä näyttelyvitriinin lasiseinän läpi otetuissa valokuvissa.

Kauklahden lasitehtaasta on julkaistu artikkelin painotuoreessa Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016.
 

Kirsti Lemminkäinen käytti taiteilijanimeä Lanski ja vuodesta
1947 sukunimi oli Nuolivaara. Hän opiskeli Taideakatemian
koulussa 1940-luvun puolivälissä ja työskenteli sen jälkeen
Kauklahden lasitehtaassa 1946 – 1950. Lanski maalasi eri
tekniikoilla ja käytti myös raaputustekniikkaa, missä lasiastia
ensin maalataan esim. mustalla maalilla ja raaputetaan
puutikulla ylimääräisiltä alueilta maali pois, jolloin jäljelle
jää haluttu kuvio.


Lanski muovasi myös punasavesta ihmishahmoja.


Lyyli Molander-Aho työskenteli Arabian koristeluosastolla
1945 – 1948. Kauklahden lasitehtaalla hän työskenteli
vuodesta 1946 alkaen eli parin vuoden aikana hän palveli
kahta työnantajaa. Molander maalasi mm. eksoottisia ja
naivistisiakin aiheita.
 

Helinä Pitkänen työskenteli Kauklahdessa 1943 – 1950.
Tehtaan käyntikatkosten aikana hän työskenteli
Riihimäellä emoyhtiössä. Kauklahdessa hän suunnitteli
maalausmalleja ja teki mm. tyyliteltyjä seinälautasia, jotka
hän signeerasi HP. Pitkäsen ura jatkui maalaajana
Gustavsbergin posliinitehtaalla Ruotsissa.



Kyllikki Salmenhaara opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulun
keramiikkaosastolla 1936 – 1943. Kauklahden lasitehtaalla
hän työskenteli 1943 – 1946. Salmenhaara suunnitteli
maalausmalleja ja maalasi itse maljoja sekä maljakoita.
Yhteistyössä lasinpuhaltajien kanssa hän suunnitteli
lasiesineitä. Hän kokeili Ruotsissa kehiteltyä graal-
tekniikkaa, jossa maalatut kuviot jäävät lasikerrosten väliin.
Kauklahdessa tällä tekotavalle annettiin suomalainen nimi:
Kajo-lasi.
 

Auvo Nuolivaara opiskeli Viipurin Taiteenystävien
piirustuskoulussa 1936 – 1939 ja Vapaassa taide-
koulussa Helsingissä 1945 - 1947. Nuolivaara
avioitui toisen samalla tehtaalla työskennelleen
taiteilijan eli Lanskin kanssa 1947, jolloin he
muuttivat Kauklahteen ja Auvo aloitti työt tehtaan
maalaamossa. Hän suunnitteli kristallimaljakoihin
kaiverruskuvioita ja myös toteutti niitä. Vaimonsa
tapaan hänkin muovaili punasavesta pieniä
ihmis- ja eläinfiguriineja.


Maljakon lasimassa on samaa keltaopaalia, jota
käytettiin Kauklahden valaistuslaseissa. Sen
päälle on maalattu musta maalikerros, joka on
raaputettu osittain pois puutikulla. Tulos muistuttaa
jonkin verran keramiikkamaljakkoa.

 

Tätä maljakkomallia on valmistettu myös
Riihimäellä sinisestä ja vihreästä lasista.
 

Hieno Auvo Nuolivaaran kaiverrus-
koristeltu kristallimaljakko.



Ainakin osa astioista on Helena Tynellin muotoilemia,
mutta kaiverruskoristelu on Nuolivaaran.
 

Kauklahden lasitehtaan hienoimmat taitelasiesineet
on koottu tähän vitriinirivistöön.
 

Kaivertaja Mauri Hermunen tuli Riihimäeltä Kauklahteen
tehtaan loppuvaiheessa, ilmeisesti vuonna 1950.
Kauklahdessa hän hioi ja kaiversi kristallimaljakoita ja
-maljoja muun muassa Helena Tynellin suunnitelmien
mukaan. Hermusen muutti Ruotsiin 1955-56 vaiheilla ja
toimi kaivertajana ensin Måleråsin lasitehtaalla ja
myöhemmin Uppsala-Ekeby Ab:n keramiikkatehtaalla.
 

Mauri Hermusen kaivertamia kristallimaljoja.



Todella upeaa kaiverrustyötä.



Theodor Käppi tuli Iittalan lasitehtaan kautta Kauklahteen
vuonna 1949 ja siirtyi sieltä Riihimäelle 1952. Käppi
suunnitteli omia hiontakoristeluja ja käytti kaivertamisessa
myös kehittelemäänsä hakkaustekniikkaa. Käppi teki
paljon yhteistyötä Helena Tynellin kanssa.


Tämän lasin kylkeen Käppi on kaivertanut omat
nimikirjaimensa Th K sekä kotkan (tai haukan).


Tässä pikkumaljakossa Theodor Käppi on käyttänyt
kehittelemäänsä hakkaustekniikkaa kaivertamisen lisäksi.

Helena Tynell, s. Turpeinen, valmistui Taideteollisuus-
keskuskoulun mallipiirustusosastolta vuonna 1943.
Hän oli valaisinpiirtäjänä Taito Oy:ssa 1943 – 1953.
Valaisinten lasiosat valmistettiin Kauklahdessa ja
Helena Tynellin vieraili usein tehtaalla. Vuodesta 1946
alkaen hän työskenteli myös Kauklahden lasitehtaalle
muotoilijana. Tehtaan loptettamisen jälkeen hän siirtyi
Riihimäelle. Tynell muotoili kristallia ja suupuhallettua
lasia Kauklahdessa. Hän suunnitteli myös hiontakoris-
teluja, jotka Käppi ja Hermunen toteuttivat.



Lintupuu-lautanen ja –maljakko ovat tunnettuja
Helena Tynellin Kauklahdelle suunnittelemia esineitä.
Molempien valmistus jatkui Riihimäellä Espoon
tehtaan lopettamisen jälkeen.


Helena Tynellin suunnittelema kristallimalja.

 

Kovin laajalti ei ole ollut tiedossa, että Kyllikki
Salmenhaara on suunnitellut Kajo-lasia, mutta
vielä isompi yllätys on tämä Helena Tynellin
suunnittelema ja maalaama Kajo-lasiesine.
 

maanantai 27. kesäkuuta 2016

Tunnistaako kukaan tätä maljakkoa tai karahvia ?



Tummanvihreästä kuplalasista valmistettu maljakko tai
pullokarahvi kaipaa tunnistusapua. Astian korkeus on
noin 18 cm. Muotoilija ja valmistaja ovat vailla määritystä.
 
Tummanvihreästä kuplalasista valmistettu maljakko kaipaa tunnistusta. Maljakon kyljet on painettu sisään vähän samaan tapaa kuin Gunnel Nymanin karahvissa, jonka hän muotoili Osakeyhtiö Riihimäelle 1932 (vuodesta 1937 tehtaan nimi oli Riihimäen Lasi Oy).


 
Nämä Gunnel Nymanin 1932 muotoilemat pullokarahvit
on valmistettu Riihimäellä. Kuva Uta Laurenin toimittaman
teoksen, Gunnel Nyman – Lasiin kätketty kauneus,
sivusta 127. Kirjan on julkaissut Suomen lasimuseo.

Perustietoa lasin puhaltamisesta


Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten
arjessa. Vietämme joulua ja monia muita vuotuisia juhlia,
kuorolaulu kiinnostaa kaikenikäisiä, maakunnilla on omat ruokareseptinsä
ja lapasmallinsa.

Aineettomalle kulttuuriperinnölle on tehty nettisivut, joiden ylläpidosta vastaa Museovirasto. Nyt sivustolta löytyy myös lasin puhaltaminen:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lasin_puhaltaminen




Perustietoa ja listaus julkaisuista, joista saa lisää tietoa
löytyy nyt aineettoman kulttuuriperinnön nettisivustolta.

Aineeton kulttuuriperintö yltää kaikkialle ihmisen toiminnan
muotoihin. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää
taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja
tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja
käytäntöjä. Näiden pohjalta voi syntyä esineitä, erilaisia esittäviä
ilmaisun muotoja tai vaikkapa ruokia ja leikkejä.

Aineettomaan kulttuuriperintöön sisältyy ilmiöitä, jotka elävinä
ja muuntuvina säilyvät sukupolvilta toiselle. Kulttuuriperintö on
monimuotoista, ja se voi omaksua piirteitä niin naapurikylästä
kuin maailman toiselta puoleltakin. Se saa voimansa yhteisöistä ja
riippuu niistä, jotka siirtävät tietoa, taitoja ja tapoja eteenpäin. Yhteisöt
itse määrittelevät elävän perintönsä arvon ja merkityksen.

Lue lisää:
http://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/index

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Kauklahden lasin aika



Tässä vitriinissä on laaja valikoima maalaamalla
koristeltuja Kauklahden lasitehtaan esineitä.
Espoon kaupunginmuseossa on avautunut kauan odotettu näyttely Kauklahden lasitehtaan historiasta ja tuotannosta. Näyttelyn avajaisia vietettiin 14.6.


Marjatta Sarpaneva avasi Lasin aika –näyttelyn
Espoon kaupunginmuseossa 14.6.2016.


Avajaisissa oli läsnä paljon yleisöä,
josta tässä näkyy vain pieni osa.


Avajaisvieraiden joukossa oli joitakin entisiä tehtaan
työntekijöitä sekä heidän perheenjäseniään.

Kauklahden lasitehdas Oy toimi Espoon Kauklahdessa 1923 – 1952. Tehtaan perusti Iittalan lasitehtaan entinen johtaja Claes Norstedt, mutta hän ei saanut toimintaa kannattavaksi ja jo vuonna 1927 hän myi tehtaan Riihimäen Lasi Oy:lle. Tehdas jatkoi toimintaansa itsenäisenä tytäryhtiönä. 1952 omistaja sulki tehtaan. Osa laitteista ja työntekijöistä siirtyi Riihimäelle. Monien Kauklahdessa valmistettujen lasiesineiden tuotanto jatkui Riihimäellä.



Lasimassa on kaunista näin käsittelemättömänäkin.


Lasin aika –näyttelyssä esitellään myös lasin
valmistuksessa tarvittavia raaka-aineita ja työkaluja.


Varmaan tuo vihreä malja on useimmille tuttu. Sen mallin
valmistamista jatkettiin pitkään Riihimäellä sen jälkeen,
kun Kauklahden tehdas suljettiin.


Vanha ilmakuva Kauklahden lasitehtaan tehdasalueesta Espoossa.
Nykyään tehdasrakennuksessa toimii Kuusakoski Oy.


Näyttelyyn on ripustettu runsaasti info-tauluja, joista
museovieras saa tarvittavaa taustatietoa.


Näyttelytila täyttyi Lasi aika –näyttelyn avajaisvieraista
Espoon kaupunginmuseossa.


Tässä vitriinissä on Kauklahden lasitehtaan varhaistuotantoa.





Kauklahden lasitehtaan perustaneelle
Claes Norstedtille omistettu maljakko.


Kauklahden lasitehdas valmisti puristelasia, puhallettu talous- ja taidelasia sekä kristallia. Varsinkin maalaamalla koristellut maljat ja maljakot, valaisinlasit sekä hiomalla koristellut kristalliesineet ovat tunnettuja Kauklahden tuotteita.
Noiden näyttelyssä esillä olevien Kauklahden lasitehtaan hupputaide-esineiden esittelyyn palataan tässä blogissa lähipäivinä.


Vanhat valokuvat muodostavat olennaisen
osan näyttelyssä esillä olevaa Kauklahden
lasitehtaan tarinaa.


Näyttelyyn on rekonstruoitu lasihytti.



Lasinpuhaltajat tekivät vapaa-ajallaan ns. ruokatuntitöitä eli
jäljelle jääneestä lasimassasta erilaisia kokeiluja ja harjoitustöitä.
Tuhkakuppeja ja lasipainoja he antoivat usein lahjoiksi ja niitä
tehtiin jonkin verran myytäviksikin.


Tässä on Kauklahdessa valmistuneita vapaa-ajantöitä.


Hieno filigraaniharjoitelma.


Lasista valmistetun morttelin massassa on jonkin verran kuplia.
Kaksikorvaisessa maljassa on todella upea kuplista muodostuva
verkko, joka muistuttaa reticello-tekniikalla tehtyjä esineitä.


Kauklahden lasitehtaassa käytettyjä lasivalmistuksen työvälineitä.


Ruokatuntityönä valmistunut lasiperhonen.


Lasinpuhaltajien omia töitä nämäkin,
lasinen tuoppi voisi olla nykydesignia.


Suomalaisten lasinhiojien/kaivertajien no 1 eli
Theodor Käppi työskenteli Kauklahden lisäksi
Riihimäellä ja Iittalassa.


Kauklahden karahveja.


Kauniisti hiottuja laseja. Jos nykyisillä työn
hinnoilla valmistettaisiin Suomessa tällaisia
laseja, niin mikähän olisi kappalehinta ?


Kauklahden maalaamalla koristeltua lasia.




Humoristinen lasilautanen on Sähkö-hiihtojen palkinnoksi lahjoitettu.
Sähköhiihdoissa Kauklahden lasitehdas sekä sähkötarvike- ja
valaisinliikkeet Idman, Taito, Asea, AEG, L.M. Ericsson, Itsu,
Siemens. Stockmannin valaisinosasto  kilpailivat keskenään.

Kaupunginmuseo KAMU sijaitsee Tapiolan pohjoispuolella Näyttelykeskus WeeGee:n talossa, jossa toimii yhteensä 4 museota eli KAMUn lisäksi Espoon modernin taiteen museo EMMA sekä Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä ja Suomen Kellomuseo. Emmassa on parhaillaan esillä Rut Brykin näyttely.






Taito Oy teetti valaisintensa lasiosat Kauklahdessa.



Myös valaisinten lasiosia koristeltiin maalaamalla.

Riihimäen Lasi Oy ja Kauklahden lasitehdas markkinoivat
tuotteitaan myös yhteisnimellä. Jonkin aikaa oli käytössä
myös kolmoisnimi, kun Riihimäki osti myös Ryttylän
lasitehtaan tytäryhtiökseen.


Koristeellisia valaisinlaseja.



Paavo Tynellin Taito Oy:n valaisimet ovat
haluttua keräilytavaraa myös ulkomailla.