lauantai 30. huhtikuuta 2016

Hauskaa vappua !

Karhula-Iittalan mainos on julkaistu Kaunis Koti
–lehden numeron 1/1957 etukannen sisäpuolella.
Mainostekstin kirjoittaja on tehnyt hyvän työn:
 
COCKTAIL PARTY 
Ihmiset tulevat ja menevät,
tuttavat tapaavat, puhuvat viimeisistä uutisista,
maistelevat cocktailiaan, huomaavat lasin –
näkevät, että se on harvinaisen kaunis,
toteavat jokaisen lasin erikseen puhdaslinjaiseksi
kuin taideteos, kysyvät kuka on taiteilija –
ja nostavat ihaillen hänelle maljan !
 
Muotoilijoiden nimet mainitaan kuvien yhteydessä.


Saman lehden takakannessa on Riihimäen lasin
England -lasiston mainos.
Nämä  näyttävät aika vanhanaikaisilta verrattuna
Karhula-Iittalan mainoksen moderneihin coctail
-laseihin. England–kristallilaseja valmistettiin
kuitenkin 1970-luvulle asti.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Tänään liputetaan Veteraanipäivän kunniaksi


Tämä kansallismaisema on ilmeisesti Kolilta.
Osaako joku kertoa mikä firma on tuon
logon takana; A.Hj.L ?
 
Kansallinen veteraanipäivä on Suomessa sotaveteraanien kunniaksi 27. huhtikuuta vietettävä juhlapäivä ja yleinen liputuspäivä. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.
 
Upea funkisrakennus, mutta mikä talo ja missä ?
 
Oheiset pienet taskupeilit ovat ilmeisesti 1930-luvulta. Niissä on peilipinnan sisäpuolella kansallisesti kohottavia kuva-aiheita.

Kansainväliset lasinpuhalluskisat Iittalan lasitehtaalla 14.5.

Lasitehtaalla joka toinen vuosi järjestettävässä kansainvälisessä lasinpuhalluskilpailussa alan parhaat mittelöivät keskenään taidoissa, reilussa kilpailuhengessä tietenkin.

Tapahtuma on avoin kaikille ja sinne on vapaa pääsy.
Tehtaalla ja Lasimäellä ohjelmaa koko perheelle.

 
Iittalan lasitehdas, Suupuhallushalli, Tehtaantie 9 Iittala
14. toukokuuta 2016 klo 9:00–16:00

Tapahtuman facebook-sivu:
https://www.facebook.com/events/997661440317419/

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Björn Weckström luo uutta lasia


Antiikki & Design –lehden tuoreessa numerossa 4/2016 on neljän aukeaman juttu Björn Wecstömistä. Jutun kuvituksessa pääpaino on pronssiveistoksilla, mutta myös korut ja lasiteokset ovat esillä. Antti Kaijalaisen toimittamassa jutussa Weckström kertoo muun muassa kuinka Tähtien sota elokuvasta tuli hänen käyntikorttinsa.

Björn Weckstömin muotoilemat suurikokoiset Lasimies ja Toteemi
–lasiteokset on valmistettu 1970-luvulla Nuutajärven lasitehtaalla.
 
Jutun lopussa kerrotaan, että Weckstöm suunnittelee parhaillaan suuria lasiveistoksia, jotka lasinpuhaltaja Kari Alakoski toteuttaa Riihimäellä. Ne tulevat esille syksyllä Galleria Mafka&Alakoskessa Helsingissä.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Erkki Käpin hionta Hongellin maljassa


Kaksi Göran Hongellin muotoilemaa maljaa. Vasemmalla
kukkahionta, joka on Hongellin itsensä suunnittelema, mutta
oikealla on Erkki Käpin suunnittelema ja toteuttama kaiverrus-
kuvio, jonka aiheena on pilkkivä ukko.
 
Vaikka eteläisessäkin Suomessa on jonkinlainen takatalvi meneillään, niin pilkkimään ei enää täällä pääse. No, lyhyen kesän jälkeen pääsee taas jäälle narraamaan kaloja, kuten oheiseen lasimaljaan ikuistettu ukko. Joitakin saattaa kummeksuttaa, kun Karhulan lasitehtaan valmistamassa maljassa on riihimäkeläisen Erkki Käpin signeeraama kaiverruskuvio. Hongell on suunnitellut maljan, mutta tämän kaiverruskuvion kanssa hänellä ei ole mitään tekemistä, vaikka paljon erilaisia kaiverruskuvioita hän suunnittelikin. Göran Hongell oli koulutukseltaan koristemaalari, joten myös kaiverruskuvioiden piirtäminen sujui häneltä hyvin.

Parrakas mies istuu vesikelkan päällä ja polttelee piippua
samalla kun koittaa saada kalaa avannosta.
 
Riihimäen lasilla ja Kumelassa työskennellyt Erkki Käppi teki kaiverrustöitä myös itsenäisenä yrittäjänä. Hän on ostanut mm. erilaisia Göran Hongellin muotoilemia maljoja ja maljakoita, jotka oli alunperinkin suunniteltu erilaisten kaiverruskoristelujen kohteeksi. Hän suunnitteli ja toteutti kaiverruskoristelut itse, mutta mitenkähän niiden markkinointi on tapahtunut ?

Kaiverrus on maljan ulkopinnassa ja ulkoa katsottaessa signeeraus
on peilikuva. Jotkut riihimäkeläiset kaivertajat osasivat tehdä tällaisia.
Eniten tätä taitoa ovat hyödyntäneet Erkki Käppi ja Sulo Tommola
Kumelan lasitehtaalla.


Maljan sisäpuolelta katsottaessa signeeraus
on oikein päin. Olisi ilmeisesti pitänyt pyyhkiä
pölyt ennen kuva ottamista.
 
Tässä koko kuvio sisäpuolelta nähtynä,
pari kalaakin näkyy jää alla.
 
Jostain syystä Käppi oli mieltynyt kalastusaiheisiin kuviin, joissa usein on myös huumoria mukana. Olikohan tällainen aihevalikoima ollut myynnin kannalta hyvä vai mahtoiko hän itse olla kova kalamies ?

Tässä blogissa on neljä vuotta sitten julkaistu kuva toisenlaisesta Erkki Käpin toteuttamasta kalustuskuvasta toisenlaisen Hongellin maljakon kyljessä:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/05/kuvia-hyvinkaan-antiikkimessuilta.html

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Kerroslasimaljakoita


Tässä blogissa pyydettiin tunnistusapua 14.4. raidalliselle kerroslasimaljakolle. Helsingistä tuli tieto, että samanlainen on myytävänä kierrätyskeskuksessa: ”Siellähän se vielä oli ja pohjassa siis tarra, jossa valmistuttajana Tellija: Natura Tampere eli lienee Tammer-Tukun tuotevalikoimasta.

Kerroslasimaljakoita keskisuomalaisella kirpputorilla.
Keski-Suomesta tuli viesti kuvien kera: ”Tuollaiset vaasit bongasin paikalliselta kirpputorilta. Isomman suussa on selluloidietiketti, jossa lukee ANNA BERG.  Sellaista lasitaitelijaa en kylläkään Kuukkelilla löytänyt.  Lienee vain tavaramerkki Skandinavian markkinoita varten tuo Anna Berg -nimi.
Veikkaan, että nuo vaasit ovat jonkin sisustuskaupan tällä vuosituhannella myymiä kiinalaisia kerroslasivaaseja.  Kiinassahan on aiemminkin tehty runsaasti kirjavia kerroslasivaaseja, joita mm. Tiimari on maassamme runsaasti myynyt ja niissä oli etiketit Snowflakes China, niitähän näkee usein kirppareilla... 
Hienoa suupuhallettua lasia nuo vaasit ovat.  Jos ne olisivat skandinaavista valmistusta, niin aika hintavia olisivat. Kaukoidässä on valmistettu ja valmistetaan edelleenkin paljon alihankintana (mm. Iittala, Pentik, jne) hienoa puhallettua ja puristettua lasia, mutta hyvin halvoin työkustannuksin.”


Muoto ja väritys ovat makuasioita, mutta työn jälki on yllättävän hyvä. Ei eroa lainkaan suomalaisesta työn jäljestä. Jos näitä olisi tuotu Suomeen vain pieni erä ja ne myytäisiin laadukkaampia myyntikanavia pitkin, niin yksittäisen maljakon hinta voisi olla paljon korkeampikin. Nyt niitä on kaupiteltu halpahalleissa massatuotteina, jolloin niiden arvostus on pilattu.

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Terveiset Nuutajärveltä 46 vuoden takaa

 
Oheinen Kerttu Niilosen toimittama juttu on ilmestynyt Omin käsin –lehden numerossa 3/1970. Tuo lehti ilmestyi 1938 – 1972 ja sen aiheet liittyivät kaikenlaiseen käsin tekemiseen.  Lehden päätoimittajana toimi pitkään Tyyne-Kerttu Virkki, josta wikipedia kertoo mm. seuraavaa:

 
Tyyne-Kerttu Virkki (aik. Wirkki, 1907 - 2000 Helsinki) oli käsityönopettaja, yrittäjä ja Omin Käsin -lehden päätoimittaja 1944–1970. Elämänsä aikana Tyyne-Kerttu Virkki teki määrätietoisesti työtä käsityön ja käsityökulttuurin hyväksi. Vuosina 1941–1944 hän työskenteli Itä-Karjalan sotilashallinnon alaisena työtupa- ja kotiteollisuustarkastajana ja Aunuksen piirin työtupatoiminnan johtajana. Vuonna 1947 Virkki perusti koti- ja taideteollisuusliike Vokki Oy:n, jonka toimintaidea perustui siirtokarjalaisen väestön työllistämiseen työtuvissa ja kodeissa ympäri maata. Vuonna 1977 Virkki sai käsityöneuvoksen arvonimen ja perusti nimeään kantavan Virkki-käsityömuseon, johon kuuluu noin 3 000 esineen kulttuurihistoriallisesti arvokas käsityökokoelma.

Talvisodan aikana Virkki toimi ensin siirtoväen työtupa- ja kotiteollisuustarkastajana. Jatkosodan aikana hänet kutsuttiin Aunuksen piirin työtupa- ja kotiteollisuustarkastajaksi vuosiksi 1941–1944. Ompelu- ja korjaustöiden ohella kansanomaisesta käsityön tallentamisesta ja elvyttämisestä muodostui yksi työtupien keskeisimmistä tehtävistä. Sota-ajan materiaalipula raamitti työtupien toimintamahdollisuuksia, mutta toisaalta pakotti uusiin oivalluksiin ja kokeiluihin.

Keväällä 1944 Virkki aloitti pitkäaikaisen päätoimittajan työnsä Omin käsin -lehdessä. Lehden tehtävänä oli käsityötaidon ja kansallisen käsityöperinteen vaaliminen, mutta Virkki toi lehteen myös uudenlaisen, sisustukseen painottuneen juttutyypin. Omin käsin -lehden sivuilla esiteltiin paljon ideoita kodin kaunistamiseen. Tyyne-Kerttu Virkin Helsingin Taivallahdessa sijaitseva koti toimi Virkin päätoimittaja-aikoina usein kuvauspaikkana lehden jutuissa. Lehti edisti monella tapaa myös kansainvälisyyttä, ja päätoimittajana Virkki kirjoitti lehteen juttuja ulkomaanmatkoillaan kohtaamasta käsityökulttuurista. Päätoimittajan työstään Virkki jäi eläkkeelle 1970.

Tyyne-Kerttu Virkki oli mukana perustamassa Koti- ja taideteollisuusliike Vokki Oy:tä vuonna 1947. Osakeyhtiön tärkeimpänä tehtävänä oli tarjota kotityötä siirtoväelle mm. kutojina. Vuoteen 1950 asti Virkki toimi johtokunnan jäsenenä, jonka jälkeen osake-enemmistön ostettuaan hänestä tuli Vokki Oy:n toimitusjohtaja. Samalla hän toimi myös yrityksen mallisuunnittelijana. 1954 Vokki Oy:n tiloihin avattiin myymälä. 1970-luvulle tultaessa Vokki Oy:n toiminta vähitellen heikkeni ja toiminta myöhemmin lopetettiin.


perjantai 22. huhtikuuta 2016

Taidetta ja arkitavaraa – suomalaista lasimuotoilua 1950-luvulta


 
Näyttelyssä on esillä taidelasia ja tuttuja käyttöesineitä Rosenlew-museossa Porissa on avautunut näyttely, jonka pääosissa on suomalainen lasimuotoilu. Suomen lasimuseosta Poriin tuleva näyttely keskittyy erityisesti 1950-lukuun, jota pidetään suomalaisen lasimuotoilun huippukautena. Tuon ajan suunnittelijoista esillä ovat mm. Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Gunnel Nyman, Nanny Still ja Helena Tynell.


 
Kaj Franckin puristelasit vuosilta 1953 ja 1956.
Kuva: Timo Syrjänen / Suomen lasimuseo.
Suomalainen taidelasi menestyi kansainvälisissä taideteollisuusnäyttelyissä, Milanon triennaaleissa 1950-luvulla. Huippukauden alkuna pidetään kuitenkin jo v. 1946 Tukholmassa järjestettyä pohjoismaisen taidekäsityön näyttelyä. Siinä oli mukana vain taidelasia, jota muotoilijat saivat tehdä lähes rajoituksitta vielä 1950-luvun alussa. Taidelasilla oli käyttöä sekä ulkomaisissa edustusnäyttelyissä että lahjatavarana. Suomalainen muotoilu oli äärimmilleen pelkistetyn tyylikästä.

Myös käyttölasia valmistava teollisuus uudistui 1950-luvulla. Tuotantoa tehostettiin mm. hankkimalla uusia puristelasikoneita, ottamalla kuumakatkaisu käyttöön ravintolalasin valmistuksessa ja muotoilemalla yksinkertaisemmin valmistettavia esineitä.


 
Timo Sarpanevan i-lasia vuodelta 1956.
Kuva: Timo Syrjänen  Suomen lasimuseo.

Sotien jälkeen pyrittiin parantamaan ihmisten arkea, ja se näkyi lasituotteissakin. Nuutajärven lasitehdas uudisti koko talouslasimallistonsa vuoteen 1953 mennessä. Myös Iittalan ja Riihimäen muotoilijat keskittyivät 1950-luvun puolivälissä käyttölasin muotoiluun. Esineiden kauneus perustui yksinkertaisuuteen ja käytännöllisyyteen. Muotoilu vakiintui keskeiseksi osaksi suomalaista lasiteollisuutta.

 
Taidetta ja arkitavaraa – suomalaista lasimuotoilua 1950-luvulta -näyttely on esillä 2.4. – 28.8.2016.
 
Lähde: http://www.pori.fi/kulttuuri/museot/rosenlew-museo/tiedotusvalineille/tiedotteita.html

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Taito-palkinto 2016 Lasisirkukselle Nuutajärvelle


Vuoden 2016 Taito-palkinto myönnettiin viime viikolla suomalaista lasinpuhallustaitoa ylläpitävälle Lasisirkukselle. Taitoliitto jakaa joka toinen vuosi valtakunnallisen Taito-palkinnon, joka on merkittävin kotimainen käsityöyrittäjyyden tunnustuspalkinto. Palkinnon suuruus on 6000 euroa ja sen lahjoittaa LähiTapiola. Aikaisemmista vuosista poiketen palkintoesityksen tekeminen oli nyt mahdollista kenelle tahansa ja palkinnon saajaksi esitettiinkin 45 erilaista käsityöalan yritystä ja toimijaa eri puolilta Suomea. Mukana oli erilaisia yrityksiä, hyvin pieniä yhden hengen yrityksiä ja useita henkilöitä työllistäviä yrityksiä. Voittajan valitsi palkintoraati, jonka puheenjohtajana toimii Taitoliiton suojelija Tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio.

Kuvassa vasemmalta Suomen Käsityöyritttäjien Annukka Mäkelä
ja Taava Ahonniska, Kirjosillan Johanna Anttila, Taitoliiton puheen-
johtaja Heikki Jylhä- Vuorio, (takana) Lasisirkuksen yrittäjät
Johannes Rantasalo ja Alma Jantunen (edessä), Elina Mäntylä
palkintoraadista, Jenni Haukio palkintoraadin puheenjohtaja,
Arto Heinonen LähiTapiola ja Minna Hyytiäinen Taitoliiton
toiminnanjohtaja.
 
Lasisirkuksen yrittäjät Alma Jantunen & Johannes Rantasalo toteuttavat taidelasia ja uniikkitöitä perinteisin menetelmin sekä tekevät myös aktiivista yhteistyötä kotimaisten taiteilijoiden ja muotoilijoiden kanssa toteuttaen heidän uniikkitöitä ja pieniä sarjoja. Lasisirkuksen työryhmälle ominaista on vanhempien mestarien oppien seuraaminen Suomessa ja ulkomailla, jatkuva uusien asioiden opettelu sekä hyvä verkostoituminen alan toimijoiden kanssa. Palkintoraati halusi tämän vuoden valinnallaan nostaa esiin suomalaisen lasinpuhalluksen pitkää perinnettä ja osaamista sekä osoittaa arvostusta muotoilijoiden kanssa tehdystä yhteistyöstä ja taidon eteenpäin viemisestä myös koulutuksen ja ohjauksen muodossa. Yrittäjät toimivat aktiivisesti myös vanhan Nuutajärven lasikylän perinteiden ylläpitäjinä ja nykypäivän kehittäjinä.

 
Alma Jantunen Bonsai-puuta muotoilemassa.

 
Johannes Rantasalo Lasikomppanian hytissä.


Forssan Lehden haastattelussa 15.4. Alma Jantunen toteaa muuan muassa:

- Palkinto tuntuu aika lailla yhdessä saadulta. Minusta tällä haluttiin nostaa suomalaista lasintekemisen alaa kokonaisuutena.

- Käsityönä tehdyn lasin asema on hiukan parantunut vuosien varrella. Ihmiset alkavat ymmärtää, että se on häviävää taitoa ja osaavat sitä arvostaa.


Lähteet:
http://www.taito.fi/taitojaerjestoe/taito-palkinto/  
Forssan lehti 15.4.
https://www.facebook.com/kasityoelamassa/?pnref=story

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Myyntitapahtuma lasimuseon pihalla 11.6.


 
Myyntitapahtumaan on aikaa vielä 8 viikkoa.
Myyntipaikkoja on noin 90 ja niitä voivat varata
vain yhdistyksen jäsenet. Varausohjeet löytyvät
Suomen lasimuseon ystävät ry:n nettisivuilta: http://www.suomenlasimuseonystavat.fi/lasi--ja-kerailytapahtuma



torstai 14. huhtikuuta 2016

Tunnistaako joku raidallisen maljakon

Maljakon sisäpuoli on opaalinvalkoista lasia ja sen päällä on vaaleanvihreä lasikerros, jonka päällä on ruskeita raitoja. Päällimmäisenä on väritön lasikerros. Esineen korkeus on 15 cm.


Maljakon pohja on kuulattu.
 

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Kesää odotellessa


Moni meistä kovasti jo odottaa, että maanpinta ja lehtipuut alkaisivat vihertää. Oheisissa Göran Hongellin muotoilemissa lasiastioissa on hänen suunnittelemansa kaiverruskoristelut: ilmeisesti jotain ruohovartisia kasveja.


Värittömästä lasista tehdyn maljan halkaisija on 24 cm ja korkeus 8 cm.
 


Maljakon korkeus on 16 cm ja suuaukon halkaisija on 10 cm.
Tätä maljakkoa on valmistettu hyvin monella erilaisella
hiontakuviolla koristeltuna.

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Ylen TV-nytt vieraili Kaapelin messuilla


Katja Johansson juonsi TV-Nyttin lähetyksen viime lauantaina.
Kuvaruutukaappaus: www.areena.yle.fi

Ylen ruotsinkielinen uutistoimitus teki jutun lauantain 2.4. lähetykseen Yle Fem -kanavalle ja tuo lähetys on katsottavissa Yle Areenassa neljän viikon ajan: http://areena.yle.fi/1-3139888?autoplay=true

 

Juttu Kaapelitehtaan retro- ja vintagemessuilta alkaa noin 5 minuutin kohdalla lähetyksen alusta. Thomas von Boguslawskin toimittamassa jutussa puhutaan mm. taloustaantuman tai laman vaikutuksesta vanhan tavaran kauppaan sekä haastatellaan kauppiaita antiikkikaupan trendeistä.

Rouvat ihailemassa lasiesineitä, Ajan-Muiston tiskin takana Satu Helppi.

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Retro ja vintage veti väkeä Kaapelille


Helsinki Retro & Vintage Design Expo on aika pitkä nimi ExpoNovan tapahtumalle, josta käytetään lyhennystä HRVDE. Kaksipäiväinen tapahtuma alkoi tänään Kaapelitehtaalla, jonne aurinkoisen kevätsään vallitessa vaelsi runsas joukko vanhoista tavaroista kiinnostuneita. Tapahtumassa myytävien tavaroiden valikoima poikkeaa perinteisten antiikkimessujen valikoimasta jonkin verran. Vanhoja vaatteita ja asusteita on tarjolla runsaasti, samoin koruja ja kaikenlaista kivaa käyttötavaraa. Mutta paikalla on myös taidelasia ja muita taideteollisuustuotteita. Tapahtuma on avoinna huomenna sunnuntaina klo 10 – 16.

Kaapelitehtaan Merikaapelihalli upea
uusklassismia edustava teollisuushalli.

Tamperelaisen Antiikkilöydön lasiesinevalikoimaa.

Gunnel Nymanin muotoilema tuoli Antiikkilöydön osastolla.

Alvar Aallon pöydästä uniikkiversio vaahterapuusta
tavanomaisesta poikkeavilla mitoilla.

Kerttu Nurmisen isompi kala.


Aris´s Designen myyntiosastoa.

Toikan lintujen lisäksi Anu Penttisen lintuja.

Vintagevaatteita ja -asusteita.

Nukkeja ja muita leluja löytyy myös.


1970-luvun design on täällä taas.

Myös miehiä pukeutuminen kiinnostaa.


1960- ja 70-lukujen muoviastiat ja peltipurkit
ovat suosittuja keräilykohteita.



Taidelasiesineitä oli tarjolla usealla myyntipöydällä.

Neodyymi pullo.


Suomen lasiteollisuuden 250-vuotisjuhlamalja
on Riihimäen kristallia vuodelta 1931.

Maljat numeroitiin, tämä on alkupään tuotantoa numerolla 47.

Jarmo Äikäksen pöydällä on paljon vanhaa
Karhulan lasitehtaan tuotantoa.

Kauppiaan mukaan tämä on
Kauklahden lasitehtaan maljakko.

Helena Tynellin Rantakiviä iso joukko.

Saara Hopean kristallia Nuutajärveltä.

Jussi Niskakoski esittelee Kaj Franckin uniikkilautasta.

Franckin lautasessa on uniikkirengas.

Frankin uniikkiesine oikealla.

Oiva Toikka ennakoi jo 1960-luvulla postin 2000-luvun logot.


Jarkki Jaakkolan myyntipöytää.
 
Saara Hopean kauniit lasit.

Vaikka japanilaisostajien määrä antiikkimessuilla
on vähentynyt, niin jonkin verran heitä edelleen näkee.

Hämeen maakuntaeläin ja Riihimäen Lasin tunnuseläin on ilves.

 
Tolkontiikin valikoimaa.

Helena Tynellin muotoilema kristalliesine.

Aikamoinen taidonnäyte.

Aikäksen osastoa etualalla.


Tapio Wirkkalan suunnittelema kahvikalusto.

Emaliastiat ovat keskeisiä retrotavaroita.

Ajan-Muiston näyttävä osasto.



Tämä on VR:n satavuotisjuhlia vuonna 1962
varten valmistettu maljakko, jonka Iittalalle
suunnitteli Tapio Wirkkala. Esine löytyy
Wanhat unelmat –liikkeen osastolta.
Muoto on peräisin höyryveturin savupiipusta.

Viinakoira.