Riihimäen Lasin vanha maljakko



Riihimäen Lasin valmistama vaaleanlila

taidelasimaljakko 1920-30 -lukujen

vaihteesta.  Sen korkeus on 19,5 cm.

 

Oheinen maljakko löytyy ainakin Riihimäen Lasin vuoden 1930 kuvastosta, jonka Suomen lasimuseon on koonnut irtolehdistä vuonna 1986. Voi olla, että esine löytyisi jo 1920-luvun luetteloistakin. Uusiopainetun luettelon sivulla 56 on kuvattuna useita esineitä, jotka on koristeltu kaiverruskuvioin, otsikkona on Taidelaseja. Esineisiin on kaiverrettu tyyliteltyjä ihmishahmoja. Tuota kuvastoa selatessa huomaa, että suurin osa esineistä on koristeltu kaiverretuilla tai hiotuilla kuvioilla.

 

Onkohan nämä tanssivia ihmisiä vai

mistä toiminnasta on kyse ?

Jalustaan on hiottu vuorotellen tähtikuvioita ja palloja.

 

Kaiverruskuvion tyylitellyt ihmishahmot muistuttavat Ruotsissa Orreforss´in tehtaalla Simo Gate´in ja Edvard Haldin suunnittelemia kaiverruksia.

Esineen suuaukkoa on myös koristeltu

kaiverruksin.

Esineen luettelonumero on 3015-1.

Lisää Engblomin maljakoita

Runar Enblomin muotoilema ja Riihimäen Lasin

valmistama vaalean vihreä feminiininen maljakko,

jonka korkeus on 17,5 cm.

 

Suomessa on monta lasimuotoilijaa, joiden tuotannosta on saatavissa niukasti kirjallista tietoa. Suomen lasimuseo lisää tietämystä tänä vuonna Erkki Vesannon ja Sakari Pykälän osalta. Heidän tuotannostaan on tulossa myös artikkelit Suomalaisen lasin vuosikirjaan 2017 ja kirja julkaistaan toukokuun lopulla.

Siniharmaa ja harmaa maljakko ovat Runar

Engblomin muotoilemia. Siniharmaan korkeus

on 17,5 cm ja harmaan 14,5 cm.

Yksi sellaisista muotoilijoista, jotka vielä odottavat vuoroaan on Runar Engblom, jonka muotoilemien lasiesineiden kuvia on julkaistu tästä blogissa silloin tällöin. Tässä taas muutama lisää.

Hienosti liukuvärjätty maljakko on

Engblomin suunnittelema.

Runar Engblomin maljakkopari

Melkein vastavärit; sinivihreä ja lila maljakkopari. Lilan

korkeus on 12 cm ja suuaukon halkaisija on 15,5 cm.

Sinivihreä korkeus on 16 cm ja suuaukon halkaisija on

13 cm. Runar Engblomin muotoilemat ja Riihimäen

Lasin valmistamat.

 

Runar Engblom muotoilemissa lasiesineissä on useammassakin käytetty tehokeinona esineen muotoilemista puhaltamiseen jälkeen käsin painelemalla, kun esine ei vielä ole jähmettynyt. Näissä kahdessa maljakossa on painelemalla tehty syvennyksiä esineen jalkaosaan. Esineet on valmistettu Riihimäen Lasissa.

Maljan alaosassa ja jalkaosassa on runsaasti

painaumia, joilla maljakko saadaan elävämmäksi

kuin jos se olisi tasaista lasia. Suuaukkokaan ei

ole ihan puhdas ympyrä, vaan siinäkin on

käsityön leima.

 

Humppilan lasitehdas oli tunnettu siitä, että oma mallisuunnittelu oli vähäistä, mutta muiden tehtaiden malleja muokattiin hieman ja tehtiin sitten melkein samanlaisia kuin alkuperäiset. Näistäkin maljakoista löytyy Humppilan tuotannosta melkein samanlaiset versiot.

Lasia Antiikki ja taide –lehdessä 2/2017

 

Antiikki ja taide lehden numero 2/2017 ilmestyi viime viikolla ja kansikuvassa on Theodor Käpin kaiverruksin ja hakkaustekniikalla koristelema Kauklahden maljakko. Espoon kaupunginmuseossa esillä oleva Lasin aika –näyttely on taustana Marjut Popelkan Lasin monet kasvot –artikkelille. Kolmen aukeaman jutussa esitellään tehtaan tuotantoa. Tuosta näyttelystähän on julkaistu kuvia tässäkin blogissa: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2016/06/kauklahden-taidelasia-lasin-aika.html

Kauklahden lasitehtaan tuotantoa esitellään Espoon

kaupunginmuseon Lasi aika –näyttelyssä sekä

Antiikki ja taide –lehden numerossa 2/2017.

Kauklahti tunnetaan laajasti maalaamalla koristelluista

lasiesineistä, mutta siellä tehtiin myös laadukkaita

kristalliesineitä, esim. Theodor Käpin koristelema

maljakko sekä Helena Tynellin Lintupuu-lautanen,

jonka on myös saattanut Käppi hioa.

 

Kauklahdessa tehtiin Ruotsissa kehitellyllä graal-tekniikalla lasiesineitä, jotka ovat Kyllikki Salmenhaaran suunnittelemia. On EMMA-museokeskuksessa esillä olevassa näyttelyssä nähtävänä myös yksi Helena Tynellin tällä kajolasitekniikaksi Kauklahdessa kutsutulla tekotavalla suunnittelema esine. Graal-tekniikkaa on alettu käyttää taas tauon jälkeen: Antiikki- ja taide –lehdessä esitellään muotoilija Ella Varvio Pauli Jokisen toimittamassa jutussa otsikolla Graalin nuori mestari.

Ella Varvion suunnitelemia lasiesineitä on esillä

parhaillaan Galleria Mafka&Alakoskessa

Helsingissä. Esineet on valmistettu Mafka&

Alakosken lasihytissä Riihimäellä.

 

Keramiikka on lasin ”sisartaidekäsityölaji” ja lehdessä esitellään Leo Tykkyläinen, joka oli alkuperäisten keraamisten Muumihahmojen isä. Vuonna 1956 Tykkyläinen sai Tove Janssonilta yksinoikeuden keramiikkamuumien valmistukseen Stockmann-tavaratalolle. Jostain syystä tietokirjailija Helena Leppänen oli saanut väärää tietoa, kun hän teki kirjaa Arabian tuotannosta 2005. Siinä tekijäksi mainittiin Tove Janssonin äiti Signe Hammarsten-Jansson. Tuo virheellinen tieto on jäänyt elämään ja tälläkin hetkellä on Bukowskin huutokaupassa myytävänä tuollaisia hahmoja, joiden tekijäksi mainitaan Signe Hammarsten-Jansson:

https://www.bukowskis.com/fi/lots/902957-signe-hammarsten-jansson-muminfigurer-3-st-keramik-arabia-1950-tal

Leo Tykkyläisen toteuttamia pieniä Muumi-aiheisia

keramiikkahahmoja, joita yleisesti luullaan Tove

Janssonin äidin Signe Hammarsten-Janssonin luomiksi.

Antiikki ja taide –lehdessä oikaistaan väärää tietoa.

Tämä on siis todella tarpeellinen artikkeli ja toivottavasti oikea tieto tavoittaa kaikki näiden esineiden kanssa työskentelevät. Tuula Kolehmaisen viiden sivun juttu kuvineen on mielenkiintoinen kokonaisuus.

Arabian maitokannut eivät tällä hetkellä ole niin korkealla rahallisesti arvostettuja kuin muutama vuosi sitten, mutta edelleenkin niitä keräileviä henkilöitä on paljon. Tuoreessa Antiikki ja taide –lehden numerossa 2/2017 esitellään Alavudella näytteillä oleva 500 Arabian maitokannun kokoelma kahden aukeaman jutussa.

Monta muutakin mielenkiintoista artikkelia löytyy lehden 90 sivun lukupaketista.

Renesanssiajan lasia Muranosta



Venetsian Muranossa valmistettua lasia

paikallisen museon vitriinissä.

Kuvakaappaus: www.areena.yle.fi

 

 

Yle Teema-kanavalla on esitetty BBC:n neliosainen Kahlitsematon renessanssi –sarja. Taidehistorioitsija Waldemar Janusczczak  keskittyy sarjan kolmannessa osassa Venetsian taiteeseen tuona aikana. Esillä on myös venetsialaisen Muranon saaren lasitaide.

Kahlitsematon renessanssi -ohjelman käsikirjoittaja

ja juontaja Waldemar Januszczak muranolaisessa

lasihytissä. Kuvakaappaus: www.areena.yle.fi

 

1200-luvulle asti paras lasi tuotiin Eurooppaan muslimimaista, varsinkin Syyriasta. Keskeisenä kaupan keskittymänä Venetsialla oli hyvät suhteet itään ja kun lasin tarve vaurastuvassa kaupungissa kasvoi, niin lasia alettiin valmistaa myös itse. Tulipalovaaran ja lasinvalmistuksen niksien salaamiseksi lasihytit sijoitettiin läheiselle Muranon saarelle vuonna 1291. Pian lasista tulikin kaupungin tunnetuin vientituote.

Muranon lasia Kahlitsematon renessanssi –ohjelmassa.

Kuvakaappaus: www.areena.yle.fi
 

Muranon lasi tuli tunnetuksi puhtaampana ja kirkkaampana kuin muiden valmistuspaikkojen lasi. Lasille annettiin nimeksi cristallo ja kehittäjäksi mainitaan Angelo Barovier. Raaka-aineitä olivat syyrialaisista aavikkokasveista saatu sooda ja vuoristojokien kvartsihiekka. Cristallo-lasi on haurasta ja siksi sen ajan esineitä on säilynyt hyvin vähän.

Muranon lasia Kahlitsematon renessanssi –ohjelmassa.

Kuvakaappaus: www.areena.yle.fi

 

Ohjelmasarja on katsottavissa Yle Areenassa vielä kahden ja puolen kuukauden ajan. Kolmas osaa löytyy osoitteesta: http://areena.yle.fi/1-3413839 ja siinä venetsialaista lasia koskeva osuus alkaa noin 21 minuutin kohdalta.

 

Muranon lasia Kahlitsematon renessanssi –ohjelmassa.

Kuvakaappaus: www.areena.yle.fi

 

Kansainvälinen lasialan workshop Nuutajärvellä

Boyd Sugiki ja Lisa Zerkowitz, demo GAS Congerence,

Corning Museum of Glass, USA, June 2016.

Kuva: Nuutajärven lasikoulu

 

Yhdysvaltalaiset lasitaiteilijat Boyd Sugiki ja Lisa Zerkowitz tulevat Ammattiopisto Tavastian lasialan koulutuksen kutsumana opettamaan Nuutajärvelle 3. – 6.4.2017. Workshop järjestetään Ao Tavastian opetustiloissa Nuutajärven Vanhassa Hytissä.

Boyd Sugiki ja Lisa Zerkowitz ovat kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita, lasintekijöitä ja opettajia. Heidän yrityksensä Two Tone Studios toimii Seattlessa, Yhdysvalloissa. Oman tuotantonsa suunnittelun ja valmistamisen lisäksi Boyd ja Lisa opettavat yhdysvaltalaisten koulutusten lisäksi säännöllisesti ulkomailla, mm. Kanadassa, Turkissa, Japanissa ja Koreassa. Vierailu Suomessa on pariskunnan ensimmäinen.

Workshopin tavoitteena on lisätä tietotaitoa laadukkaasta ja kustannustehokkaasta tiimityöskentelystä lasin taideteollisessa valmistuksessa. Boyd Sugikin ja Lisa Zerkowitzin työnäytökset järjestetään maanantaista torstaihin klo 9 – 11. Iltapäivisin vierailevat opettajat ohjaavat Ammattiopisto Tavastian lasialan opiskelijoita.

Lasikoulu toivottaa kaikki aiheesta kiinnostuneet tervetulleiksi seuraamaan työskentelyä. Tarkempia tietoja työskentelyaikataulusta ja sisällöstä (juomalasi, lieriö, kulho, pullo) julkaistaan lasialan koulutuksen facebook-sivulla maaliskuun lopulla.

Workshopin toteuttamiseksi on saatu tukea Taiteen edistämiskeskukselta.

Lasialan perustutkintoon voi hakea 23.4. saakka ja lasinpuhaltajakisällin ammattitutkintoon hakuaika on 3.4. – 6.8.2017. Hakulomakkeet löytyvät osoitteesta www.kktavastia.fi.

 

BOYD SUGIKI & LISA ZERKOWITZ WORKSHOP
Aikataulupäivitys / Demot klo 9 - 11

Maanantai 3.4. Juomalasi
Tiistai 4.4. Lieriö
Keskiviikko 5.4. Kulho
Torstai 6.4. Pullo

Tiistaina klo 15.30 - 16.30 Slideshow (Boyd, Lisa, Two Tone Studios)

 

Lähteet:

http://www.nuutajarvi.fi/ajankohtaista/276/kansainvalinen-lasialan-workshop-nuutajarvella-0

https://www.facebook.com/events/1905143336384939/permalink/1911884625710810/

”Harvinaisuuksia” Facebookissa 1.4.

Eilen aprillipäivänä facebookin eri yhmissä julkaistiin kuvia erikoisista lasiesineistä, ohessa kaksi parhaimmasta päästä:

"Uniikki historiallinen Vostok-maljakkomainen esine 33cm.

Tämä Helena Tynellin esine lahjoitettiin Juri Gagarinille

hänen Suomen vierailullaan 30.6.1961 Helsingin Messu-

hallissa. Sitä kutsuttiin Neuvostoliitossa Vostok-maljakoksi.

Maljakon luovutti Gagarinille pääministeri V.J. Sukselaisen

sijainen ministeri Eemil Luukka. Tekijä on tiettävästi Erkki

Karjalainen. Pohjassa on venäjänkielinen kaiverrus: Dlja

Juri Gagarin ja hapotettu Gagarinin ja raketin kuva."

- Tekstilainaus facebookista. 

Kuva: https://www.facebook.com/groups/1463034403970925/

Oletko valmis vastaanottamaan tulevaisuuden klassikon?

Flamingo on Toikan lintuperheen uusin tulokas. Saatavilla

Iittala-myymälöistä ja verkkokaupasta pian!

- Tekstilainaus Iittalan Facebook-sivulta.

Kuva:

https://www.facebook.com/IittalaSuomi/photos/a.369106646476410.97787.361508890569519/1279490025438063/?type=3&theater